Totuus (FI4) 2 op

Yleiset tavoitteet

Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija
  • osaa erottaa mielipiteet tosiasiaväittämistä ja ymmärtää tarpeen perustella tosiasiaväittämät
  • ymmärtää kielen ja merkitysten roolin todellisuuden hahmottamisessa
  • osaa eritellä ja arvioida filosofisia teorioita totuudesta, tiedosta, todellisuuden luonteesta ja tieteestä
  • osaa jäsentää ja eritellä tieteellisen tutkimuksen, päättelyn ja selittämisen luonnetta
  • osaa arvioida havainnon ja tiedon sekä tieteellisten teorioiden suhdetta totuuteen
  • oppii arvioimaan tilanteita, joissa eri tutkimukset antavat erilaisia tuloksia ja toimintavaihtoehtoja.

Keskeiset sisällöt

  • kieli, merkitys ja totuus
  • totuuden luonne ja totuusteoriat; totuuden lähestyminen; välttämätön ja kontingentti totuus
  • todellisuuden ja tietoisuuden luonne; realismi ja antirealismi
  • tiedon lähteet, tiedon mahdollisuus ja rajat, tiedon oikeuttaminen, tiedon suhde varmuuteen
  • tieteellisen tutkimuksen luonne ja menetelmiä sekä tieteellinen päättely; tieteen etiikka
  • tieteen menetelmien ja teorioiden luotettavuus ja suhde todellisuuteen
  • selittäminen, ennustaminen, ymmärtäminen ja tulkinta erilaisissa tieteissä

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet

Totuus (FI4) -opintojaksossassa laaja-alaisista osaamistavoitteista painottuvat erityisesti monitieteisyys ja luova osaaminen, globaali- ja kulttuuriosaaminen sekä vuorovaikutusosaaminen. Filosofiassa ongelmia jäsennetään käsitteellisesti ja dialogisesti. Siksi siinä korostuvat täsmällinen ja käsitteiden merkityksiä avaava kielenkäyttö sekä kielitietoisuus.

Filosofian argumentatiivinen luonne kehittää ilmaisua, jossa painottuvat johdonmukaiset perustelut ja eri näkökulmien huomioiminen. Tämä auttaa opiskelijoita ymmärtämään erilaisia ajattelutapoja niin kahdenvälisissä vuorovaikutustilanteissa kuin eri tieteenalojen tai kulttuurin osa-alueiden välisessä dialogissa.

Kyseenalaistavana ja perusteita etsivänä oppiaineena filosofia rohkaisee luovaan ja itsenäiseen ajatteluun. Monimutkaisten ongelmien käsitteleminen kehittää opiskelijoissa epävarmuuden sietokykyä ja valmiutta toimia myös tilanteissa, joissa käytettävissä oleva informaatio on rajallista.

Epävarmuuden sietäminen kuuluu edellä mainittujen laaja-alaisten tavoitteiden ohella myös hyvinvointiosaamisen ytimeen.