Esiopetuksessa tuetaan lapsen omaa ajattelua ja oppimaan oppimista. Lapselle annetaan aikaa ja mahdollisuuksia pohtia asioita ja tehdä omia ratkaisuja aikuisen tuella. Esiopetuksessa kaikki arjen tapahtumat voidaan hyödyntää oppimistilanteina. Esiopetuksessa lasta kuunnellaan aidosti ja hänelle annetaan mahdollisuuksia vaikuttaa itseään ja esiopetusryhmää koskeviin asioihin.

Esiopetuksen oppimisympäristö on kokonaisuus, joka muodostuu fyysisestä ympäristöstä ja vuorovaikutussuhteista. Toimiva oppimisympäristö herättää lapsen uteliaisuuden ja oppimismotivaation sekä tukee hänen aktiivisuuttaan ja itseohjautuvuuttaan. Se tukee monipuolisesti lapsen ajattelua, oppimista sekä oman toiminnan arviointia. Lapsilla on tilaisuuksia leikkiin, muuhun toimintaan ja rauhaan. Oppimismateriaalien tulee olla helposti lasten saatavilla. Oppimisympäristössä tulee vallita iloinen, avoin, rohkaiseva ja kiireetön ilmapiiri.

Toimintaa dokumentoidaan, jotta lapsi voi havaita edistymistään ja oppimistaan. Erilaisia dokumentointitapoja ovat mm. toiminnan valokuvaaminen, videokuvaaminen, keskustelut lasten ja vanhempien kanssa, sadutukset jne. Lapset opettelevat itsearviointitaitoja yhdessä aikuisen kanssa.


Ajattelu ja oppiminen

Esiopetuksessa tuetaan lapsen omaa ajattelua ja oppimaan oppimista. Lapselle annetaan aikaa ja mahdollisuuksia pohtia asioita ja tehdä omia ratkaisuja aikuisen tuella. Esiopetuksessa kaikki arjen tapahtumat voidaan hyödyntää oppimistilanteina. Esiopetuksessa lasta kuunnellaan aidosti ja hänelle annetaan mahdollisuuksia vaikuttaa itseään ja esiopetusryhmää koskeviin asioihin.

Esiopetuksen oppimisympäristö on kokonaisuus, joka muodostuu fyysisestä ympäristöstä ja vuorovaikutussuhteista. Toimiva oppimisympäristö herättää lapsen uteliaisuuden ja oppimismotivaation sekä tukee hänen aktiivisuuttaan ja itseohjautuvuuttaan. Se tukee monipuolisesti lapsen ajattelua, oppimista sekä oman toiminnan arviointia. Lapsilla on tilaisuuksia leikkiin, muuhun toimintaan ja rauhaan. Oppimismateriaalien tulee olla helposti lasten saatavilla. Oppimisympäristössä tulee vallita iloinen, avoin, rohkaiseva ja kiireetön ilmapiiri.

Toimintaa dokumentoidaan, jotta lapsi voi havaita edistymistään ja oppimistaan. Erilaisia dokumentointitapoja ovat mm. toiminnan valokuvaaminen, videokuvaaminen, keskustelut lasten ja vanhempien kanssa, sadutukset jne. Lapset opettelevat itsearviointitaitoja yhdessä aikuisen kanssa.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

Esiopetuksessa harjoitellaan vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja turvallisessa oppimisympäristössä; pyritään ymmärtämään toisia ihmisiä ja olemaan osa omaa lähiympäristöä. Vertaisryhmässä ja aikuisen tuella kehitetään yhteistyötaitoja, joilla mahdollistetaan myönteiset ihmissuhteet ja opitaan ratkaisemaan ongelmatilanteita rakentavasti.

Kulttuurisesti monimuotoisessa maailmassa lapsi tarvitsee taitoa kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä. Esiopetuksessa lapsi saa mallin toisen ihmisen arvostavasta kohtelusta ja häntä ohjataan ystävällisyyteen sekä hyviin tapoihin ja moninaisuuden hyväksymiseen. Leikin kautta lapsi harjoittelee monenlaisia vuorovaikutus- ja yhteistyötilanteita. Erilaiset kulttuuriset juhlat vahvistavat lapsen osallisuutta yhteisöön ja antavat mahdollisuuden harjoitella käyttäytymistä eri tilanteissa.

Tutustutaan omaan lähiympäristöön ja sen kulttuuriseen tarjontaan. Laukaalle ominaista on luonnonläheisyys ja eri puolilta kuntaa löytyykin paljon historiallisia luonto- ja retkikohteita. Lisäksi hyödynnetään lähiympäristön kulttuurista tarjontaa kuten kirjastot, taidenäyttelyt sekä teatterit. Laukaassa on laadittu erillinen kulttuuriopetussuunnitelma Kulttuurilaukka, joka koskee myös esiopetusta.


Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

Esiopetuksen tehtävänä on vahvistaa lapsen hyvinvointiin liittyviä taitoja ja tukea lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä. Sitä kautta lapsi oppii huolehtimaan itsestään ja lähimmäisistään sekä lähiympäristöstä.

 

Esiopetuksessa pohditaan ja opitaan arkielämän päivittäisiä taitoja. Tavoitteena on, lapsi oppii omatoimiset taidot ruokailussa, siirtymätilanteissa ja wc:ssä. Yhdessä harjoittelemalla lapsi oppii terveellisen ravinnon, levon ja liikunnan merkityksen ja omaksuu ne luonnollisena osana elämäänsä. Kannustetaan lasta liikkumaan monipuolisesti ja löytämään liikunnan ilo. Esiopetuksen henkilöstön tulee tiedostaa liikunnan yhteys oppimiseen ja ajattelun kehittymiseen sekä ohjata lasta toiminnalliseen oppimiseen.

 

Tunne- ja turvataitokasvatuksen sekä kehotunnekasvatuksen avulla vahvistetaan lasten omia voimavaroja ja selviytymiskeinoja. Ne edistävät lapsen kykyä puolustaa itseään ja asettaa rajoja kiusaamiselle, väkivallalle ja muille kaltoinkohteluille. Lapsi oppii fyysisen koskemattomuuden säännöt ja tietää oikeutensa sanoa ei ja määrittelemään omat rajansa. Näiden avulla edistetään itseluottamusta ja kykyä puolustaa itseään esimerkiksi kiusaamistilanteissa. Lasta ohjataan kääntymään turvattomissa tilanteissa aikuisen puoleen. Esiopetuksessa opetellaan tunnistamaan tunteita ja käsittelemään niitä vertaisryhmässä. Tunne- ja turvataitokasvatus huomioidaan myös harjoitellessa teknologian turvallista käyttöä. Esiopetuksessa noudatetaan Laukaan hyvinvointiopetuksen vuosikellon teemoja sekä yhteisesti sovittuja toimintaohjeita kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisemisessä sekä tilanteisiin puuttumisessa.


Monilukutaito

Lapsi tarvitsee taitoa tulkita ja tuottaa erilaisia viestejä. Esiopetuksessa lasta kannustetaan ja ohjataan hankkimaan tietoa erilaisin tavoin hyödyntäen eri tiedonlähteitä kuten kirjat, lehdet, internet, videot, televisio, ympäristön tiedonlähteet. Lasta motivoidaan tiedonhakuun digitaalisten välineiden ja laitteiden avulla. Lasta opetetaan kyselemään asioista ja arvioimaan saatua tietoa. Herätellään lapsen uteliaisuutta ja tiedonhalua sekä kykyä kriittiseen ajatteluun, ja opitaan arvostamaan erilaisia tapoja tulkita. Lapselle herää kiinnostus ympäröivään maailmaan, kun lapsen kysymyksiin vastataan. Myös monilukutaidossa muistetaan lapsilähtöisyys ja tartutaan aiheisiin, jotka ovat pinnalla lasten elämässä. Myös ikävien ja lapsia puhuttavien uutisten herättämiä kysymyksiä käsitellään tarvittaessa.

Monilukutaitoon kuuluvat mm.

Kuvalukutaito: Ympäristön kuvatuki ja kuvastruktuurit, sarjakuvat ja kuvittaminen, kuvakirjat, muistipeli, loogiset kuvasarjat, saduttaminen

Peruslukutaito: ääneen lukeminen lapsille, riimittely, lorut, laulut, sanavaraston kartuttaminen, nimeäminen, kirjaimet, äänteet, tavut, kirjoitetut sanat

Numeerinen lukutaito: muodot, loogiset palat, luokittelu, sarjoittaminen, numeropelit, numerot, lukujonotaidot

Medialukutaito: kirjat, tablettitietokone, puhelin, internet, lehdet, tv, elokuvat, musiikki, digitaaliset pelit, radio


Tieto- ja viestintäteknologian osaaminen

Tieto- ja viestintäteknologiataidot ovat osa laaja-alaista kokonaisuutta, joihin kuuluvat tiedot, taidot, arvot ja asenteet. Tvt- osaaminen tarkoittaa kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Tvt-taidot ovat lasten arjessa esillä joka päivä. Esiopetuksen tehtävänä on tukea lapsen kehittymistä nykypäivän viestinnässä. Lisäksi se antaa uusia mahdollisuuksia eri tavoin oppiville lapsille.

 

Esiopetuksessa tarjotaan mahdollisuus tutustua erilaisiin viestintävälineisiin. Lapsille opetetaan laitteiden peruskäyttöä, sekä näkemään laitteiden erilaisia käyttömahdollisuuksia. Ryhmän toiminnan dokumentoinnissa hyödynnetään erilaisia viestintäteknologian mahdollisuuksia. Esiopetuksessa käytetään ikätasolle sopivia pelejä, leikkejä ja sovelluksia, jotka tukevat lasten taitojen kehittymistä. Samalla pyritään muodostamaan terve ja luonnollinen suhde tieto- ja viestintäteknologiaan ja myös jatkumoa kouluun. Myös perheiden kanssa keskustellaan lapsen ikätasoisesta ja turvallisesta viestintäteknologian käytöstä.


Osallistuminen ja vaikuttaminen

Esiopetuksessa kunnioitetaan ja vahvistetaan lapsen oikeutta tulla kuulluksi. Lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Lapsia kannustetaan auttamaan toisiaan ja pyytämään apua tarvittaessa. Lasten kanssa esiopetusryhmälle laaditaan säännöt/yhteiset sopimukset, lasten kanssa keskustellaan niiden merkityksestä sekä lapsia ohjataan sääntöjen noudattamiseen. Pyritään rauhalliseen ja kiireettömään ilmapiiriin. Ryhmässä huomioidaan myös lasten erilaiset persoonat. Esiopetuksen toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä lasten kanssa.