Esiopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet perustuvat Suomen perustuslakiin, perusopetuslakiin ja ­asetukseen ja sen nojalla annettuun valtioneuvoston asetukseen, oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin[1] sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Päiväkodissa tai perhepäiväkodissa järjestettävän esiopetuksen osalta sovelletaan lisäksi varhaiskasvatuslakia ja sen nojalla annettua valtioneuvoston asetusta[2]. Jos lapsi osallistuu esiopetuksen lisäksi esiopetusta täydentävään varhaiskasvatukseen, ohjaa varhaiskasvatuksen järjestämistä varhaiskasvatuslaki[3].

Esiopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on otettava huomioon lapsen etu. Opetuksen järjestämisessä on otettava huomioon myös velvoitteet, jotka tulevat muusta lainsäädännöstä sekä kansainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut. Tällaisia ovat muun muassa yhdenvertaisuuslaki[4], tasa­arvolaki[5], Euroopan ihmisoikeuksien sopimus[6] ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus[7], YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista[8], YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista 2007[9] sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet[10]. Esiopetukseen sovelletaan myös hallintolakia[11] ja lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta[12].

Suomen perustuslain[13] mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville lapsille oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna esiopetusta[14]. Huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan[15]. Esiopetusta voidaan järjestää päiväkodeissa ja kouluissa. Esiopetukseen osallistuvalla lapsella on oikeus saada esiopetusta täydentävää varhaiskasvatusta[16]. Opetuksen järjestäjän päätöksellä lapsi voi osallistua esiopetukseen perusopetuksen aloittamista edeltävänä vuonna[17], mikäli lapselle on psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella tehty päätös perusopetuksen aloituksesta vuotta säädettyä aiemmin. Perusopetuksen aloituksen myöhentämisestä sekä muusta esiopetuksen poikkeavasta järjestämisestä määrätään luvussa 5.5.

Esiopetuksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetusta voidaan antaa muulla kuin edellä mainituilla perusopetuslain mukaisilla opetuskielillä, jos se ei vaaranna lasten mahdollisuuksia seurata opetusta[18]. Tästä määrätään tarkemmin luvussa Esiopetuksen toteuttamisen periaatteet - Kieleen ja kulttuuriin liittyviä tarkentavia kysymyksiä.

Perusopetuslain[19] mukaan esiopetuksen tavoitteena on osaltaan tukea lasten kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Laissa säädetään, että esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Esiopetuksella on myös sivistystehtävä ja tasa-arvoisuuden edistämisen tehtävä ja opetuksen tulee turvata riittävä yhdenvertaisuus koko maassa. Opetuksen ja kasvatuksen tarkemmista tavoitteista säädetään valtioneuvoston asetuksessa[20].

Esiopetus kestää yleensä yhden lukuvuoden[21], ja sitä annetaan vähintään 700 tuntia[22]. Pidennetyn oppivelvollisuuden[23] (voimassa 31.7.2026 saakka) päätöksen saaneiden lasten esiopetuksen toteuttamisen vaihtoehdot kuvataan luvussa 5.5.1.a. Varhennetun oppivelvollisuuden[24] (voimassa 1.8.2026 alkaen) päätöksen saaneiden lasten esiopetuksen toteuttamisen vaihtoehdot kuvataan luvussa 5.5.1.b. Esiopetusta järjestettäessä otetaan huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on oikeus osallistua myös esiopetusta täydentävään varhaiskasvatukseen[25].

Esiopetusta ja sitä täydentävää varhaiskasvatusta järjestetään ja kehitetään inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Kun lapsi tarvitsee kehitykseensä, oppimiseensa ja hyvinvointiinsa tukea esiopetusta täydentävässä varhaiskasvatuksessa noudatetaan varhaiskasvatuksen osalta tällöin varhaiskasvatuslakia[26] ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteita[27].

Esiopetus toteutetaan esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta laaditun paikallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Koko esiopetuksen henkilöstö on vastuussa siitä, että esiopetusta toteutetaan suunnitelmallisesti. Esiopetuksessa otetaan huomioon lasten kielelliset, kulttuuriset ja katsomukselliset taustat. Lasten mielipiteitä kuunnellaan ja heidän identiteettiensä kehittymistä tuetaan.

Esiopetusta koskeva lainsäädäntö korostaa huoltajien osallisuutta[28]. Huoltajilla on oikeus saada tietoa esiopetuksen tavoitteista ja toiminnasta jo ennen esiopetukseen ilmoittautumista sekä lapsensa esiopetuspäivästä esiopetuksen aikana. Huoltajien mielipiteitä ja tietoja kuullaan sekä heidän antamaansa palautetta hyödynnetään esiopetuksen kehittämisessä.

Esiopetus, opetuksessa käytettävät oppimateriaalit ja välineet sekä tarvittava opiskeluhuolto ovat maksuttomia[29]. Lapsille on tarjottava jokaisena esiopetuspäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty, täysipainoinen, maksuton ateria[30], ja ruokailutilanteen on oltava ohjattu.

Esiopetukseen osallistuvalla lapsella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön[31]. Turvallisuus otetaan huomioon oppimisympäristöissä ja kaikessa esiopetuksen toiminnassa. Lasten kokeman turvallisuuden perustana ovat keskinäiseen kunnioitukseen ja huolenpitoon perustuva toimintakulttuuri ja esiopetukseen soveltuvat oppimisympäristöt. Lapsia ohjataan yksilöinä ja ryhmänä[32] ottamaan vastuuta omasta käyttäytymisestään ja siitä, että ryhmässä ei kiusata, syrjitä tai aiheuteta vaaraa muille. Turvallisuuteen liittyviä tehtäviä käsitellään tarkemmin luvuissa 3 ja 6. Opetuksen järjestämisessä otetaan lisäksi huomioon työsuojeluun liittyvät säännökset, henkilötietoja koskevat säännökset sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämistä ohjaavat määräykset. Esiopetuksessa käytetään tarvittaessa perusopetuslain[33]mukaisia kasvatuskeskusteluja ja kurinpidollisia keinoja esiopetukseen soveltuvalla tavalla. Opetuksen järjestäjä huolehtii lain edellyttämän suunnitelman laatimisesta joko erillisenä tai osana paikallista opetussuunnitelmaa.

Kunta tai esiopetuksen järjestämiseen luvan saanut muu opetuksen järjestäjä voi hankkia esiopetuspalvelut [34]julkiselta tai yksityiseltä palveluiden tuottajalta. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään esiopetusta koskevien säädösten, järjestämisluvan sekä näiden opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

 

[1] Oppilas­ ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

[2] Perusopetuslaki 1 § (1136/2003)

[3] Varhaiskasvatuslaki (540/2018) 12 § (1228/2020)

[4] Yhdenvertaisuuslaki

[5] Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta

[6] Euroopan ihmisoikeuksien sopimus, Valtiosopimukset (63/1999)

[7] YK:n yleissopimus lastenoikeuksista 1989

[8] YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista 2007 (27/2016)

[9] K:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista 2007

[10] Kestävän kehityksen tavoitteet – Agenda 2030. YK:n yleiskokous 2015

[11] Hallintolaki (434/2003)

[12] Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)

[13] Suomen perustuslaki (731/1999) 6 §

[14] Perusopetuslaki 4 § (1288/1999)

[15] Perusopetuslaki 26 a § (1040/2014)

[16] Varhaiskasvatuslaki 12 §

[17] Perusopetuslaki 27 §

[18] Perusopetuslaki 10 §

[19] Perusopetuslaki 2 §

[20] Valtioneuvoston asetus (422/2012) 2–4 §

[21] Perusopetuslaki 9 §

[22] Perusopetusasetus 3 § (309/2021)

[23] Oppivelvollisuuslaki (1214/2020) 2 §

[24] Oppivelvollisuuslaki 2 §

[25] Perusopetuslaki 6 § ja Varhaiskasvatuslaki 12 §

[26] Varhaiskasvatuslaki 15 a § (1183/2021)

[27] Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2022) luvut 2.1 ja 5

[28] Perusopetuslaki 3 §

[29] Perusopetuslaki 31 § ja Oppilas­ ja opiskelijahuoltolaki 9 § (1225/2020)

[30] Perusopetuslaki 31 §

[31] Perusopetuslaki 29 § (1267/2013)

[32] Perusopetuslaki 35 §

[33] Perusopetuslaki 35 a § (1267/2013) sekä 36 ja 36 a § (477/2003)

[34] Perusopetuslaki 4 § (1288/1999) ja 7 §