MUUTTUUKO TYÖELÄMÄ TULEVAISUUDESSA?

Julkisuudessa puhutaan paljon työelämän muutoksesta, epätyypillisistä työsuhteista, yrittäjyyden lisääntymisestä, pätkätöistä jne. Edelleen perinteinen palkkatyö on kuitenkin ylivoimaisesti tyypillisin ansaintokeino suomalaisille, vaikkakin itsensä työllistäminen on lisääntynyt, millä tarkoitetaan työskentelyä yrittäjänä, freelancerina tai apurahan turvin. (Pyöriä, Ojala & Nätti, 2019)

Toinen puheenaiheita herättävä asia on automatisaatio, digitalisaatio, robotiikka ja tiettyjen työpaikkojen katoaminen näiden työvaiheita poistavien kehityspolkujen myötä. Automatisaatio ja robotiikka tuovat kuitenkin paljon hyvää yhteiskuntaan. Esimerkiksi ihmistä kuluttavia ja liikuntaelinongelmia aiheuttavia mekaanisia työtehtäviä on voitu siirtää linjastolla automaattisesti tapahtuvaksi ja riittää, että työntekijä tarkkailee linjastoa.

Lääketieteessä robotiikan kehitys on huimaa ja leikkauksissa hyödynnetäänkin jo paljon robotiikkaa sekä automaatiota kirurgin ohjaamana. (Uusiteknologia 2017). Lääketieteen apuvälineeksi kehitetty tekoäly pystyy lukemaan kaikki vuosittain julkaistavat lääketieteen artikkelit, joita on maailman laajuisesti yli 20 000 ja muistaa kaiken niiden sisältämän tiedon. Diagnoosia tehdessään tekoäly pystyy hyödyntämään miljoonien artikkeleiden tietosisältöä vain kymmenessä minuutissa. (Yle 2017). 

Muutosta työelämässä ja työntekemisen muodoissa siis tapahtuu. Opetushallituksen (2020) arvion mukaan vuosina 2016-2035 avoimia työpaikkoja Suomessa tulee tarkastelujaksolla olemaan 1,15 miljoonaa. Näistä työpaikoista yli puolet ovat sellaisia, joihin tarvitaan korkeakoulututkinto. Alle 5% on sellaisia työpaikkoja, joihin pääsisi ilman ammatillista koulutusta, peruskoulu- tai lukiopohjalta, kun vuotena 2017 sama prosenttiluku on ollut 18%. Koulutuksen merkitys tulee siis entistä enemmän korostumaan ja työelämän osaamisvaatimukset kasvamaan.

Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan koulutuksen ja ammatillisen osaamisen lisäksi metataitoja, joita käsitellään seuraavassa osiossa.