Laitilan kaupungin hyvinvointisuunnitelma 2017-2021
Lapset ja nuoret -alatyöryhmän painopistealueena LIIKKUVA OPPIMISPOLKU
Liikkuva oppimispolku varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle
Liikkuva koulu -hankkeen Peda.net-verkkosivut
Liikkuva koulu -hanke tulee nykymuodossa päätökseen. Laitilan kaupunki on ollut mukana kolmena hakukierroksena Aluehallintoviraston myöntämissä valtionavustushankkeissa. Keskeisenä haasteena valtuustokaudella ja hyvinvointisuunnitelman toiminta-aikana 2018-2021 on pystyä ylläpitämään ko. toiminnassa luotua ja onnistunutta uutta toimintakulttuuria, jossa toiminnallisen oppimisen keinot, istumista vähentävät ratkaisut luokkatiloissa, pihojen ehostaminen ja henkilöstön kouluttaminen pystytään säilyttämään osana perusopetuksen toimintakulttuuria jatkossakin. Liikunnan hyvinvointia, työrauhaa ja lasten ja nuorten koettua terveydentilaa edistävä vaikutus on huomattu myös mm. toteutetuissa kouluterveyskyselyissä. Samoin opetushenkilöstön koulutukseen on panostettu hankkeen toteutusjakson aikana merkittävästi. Perusopetuksen kouluilla ja henkilöstöllä on työvälineitä ja osaamista jatkaa Liikkuvan koulun toteuttamista.
Osana Liikkuva koulu -toimintaa on toteutettu koulupäivän rakenteellisia ratkaisuja, kuten pitkä 30 minuutin yhdessä liikkumista edistämään tähtäävä välitunti. Liikkuva koulu -hankkeen ympärille on rakennettu kaupunkikohtainen ohjausryhmä, jossa eri perusopetuksen koulujen äänet ovat tulleet kuulluiksi ja toimintaa on suunniteltu yhteistyössä.
Laitilan perusopetuksen koulut haluavat olla Liikkuvia kouluja myös tulevaisuudessa. Asia huomioidaan sekä sivistystoimen talousarvioprosessissa, valtionavustushauissa että sivistystoimen sisäisen yhteistyön tapojen kehittämisessä. Liikkuva koulu ei ole vastikään käyttöönotettujen uusien opetussuunnitelmien rinnalla näistä erillinen prosessi, vaan laajentaa ja syventää mm. oppilaiden ja huoltajien osallistamisen mahdollisuuksia. Onnistuneina osallistamiskäytänteinä voidaan Liikkuva koulu -hankeohjelman puitteissa tuoda esille mm. oppilaiden kouluttaminen Välkkäritoimintaan eli välituntien suunnittelemiseen, oppilaskuntien osallistaminen Liikkuvan koulun välinehankintoihin ja hanketta koulussa suunnitteleviin oppilastyöryhmiin.
@varppee_liikkuu -Instagram-tili
Laitilalaisen lapsen ja nuoren oppimispolkua mietitään kokonaisvaltaisemmin yhteistyössä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukion ja kaupungin liikuntapalveluiden yhteistyönä siten, että Liikkuva koulu -toimintakulttuuria pystytään ylläpitämään ja kehittämään edelleen. Varhaiskasvatuksen Ilo kasvaa liikkuen -ohjelman ympärille rakennetaan perusopetuksen esimerkin mukaan toimintakulttuuria, jossa henkilöstön kouluttaminen, kalusto- ym. hankinnat toteutetaan tavoitteellisesti toiminnallisempien ja liikkumaan kannustavien oppimisympäristöjen luomiseksi.
Sivistystoimen investointiesityksissä talousarviovuodelle 2019 pyritään panostamaan haja-asutusalueen koulujen liikuntaympäristöjen kehittämiseen siten, että talousarviovuonna 2019 ja taloussuunnitelman vuosina 2020-2021 rakennettaisiin monitoimikentät kyläkouluille mm. Soukaisten, Suontaan ja Untamalan kouluille. Tavoitteena on saada monitoimikentät kaikille kyläkouluille edistämään liikkumista sekä koulupäivän aikana että sen jälkeen. Kentät ja rakennettu liikuntapaikka ovat myös muiden kylälaisten käytettävissä, mikä lisää niiden käyttöastetta.
Yhteistyökumppanuuksia Liikkuvan oppimispolun rakentamisen edistämiseksi voidaan rakentaa niin toimialojen välillä kuin sisälläkin. Sivistystoimen nuoriso- ja liikuntapalvelut ovat luonnollinen osa liitettäväksi mukaan Liikkuva oppimispolku -toimintaan. Nuorisotoimi järjestää jo nykyisellään aktivoivia välituntihetkiä mm. Varppeen koululla yhdessä etsivien nuorisotyöntekijöiden ja seurakunnan nuorisotyön kanssa. Toimialan sisäiset yhteishankkeet ja koulunuorisotyön mallien kehittäminen voidaan littää osaksi Liikkuvan oppimispolun arvomaailmaa ja konkreettisia toimia. Yhteistyötä pyritään tekemään myös paikallisten urheiluseurojen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Liikkuvaa oppimispolkua voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksen ja yhtenäisen perusopetuksen vuositeemana. Lukuvuosisuunnitelmaan kirjataan liikkuvan koulun ja/tai liikkumista edistävän toimintakulttuurin toteutumisesta lukuvuosittain. Samalla tulisi suunnitella huoltajien ja oppilaiden osallistaminen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Valtakunnallisessa Liikkuva koulu -koordinaattoritapaamisessa 20.11.2018 on mietitty Liikkuva koulu -ohjelman tulevaisuuden visiota. Toiminnan koordinaatiota pyritään kuntatasolla vakiinnuttamaan paikallisesti. Kärkihanke perusopetuksen osalta päättyy vuoteen 2019. Tavoitteena tulee olla Liikkuva koulu -vastaavien jatkaminen myös hankekauden jälkeen (koulujen yksikkökohtainen vastuuhenkilö -malli). Jatkorahoitusta hankkeelle myös perusopetuksen puolella voi olla saatavilla muista lähteistä (mm. yhteisöllisyyden edistäminen, osallisuus, hyvinvointi, oppimisympäristöjen kehittäminen, kokeilut, opetustoimen henkilöstökoulutus). Joka tapauksessa kehittämisen painopiste taloudellisesti on nykyisten tietojen valossa siirtymässä erityisesti varhaiskasvatukseen ja toiselle asteelle. Paikallisen koordinaatio-vastuuhenkilö -mallin kehittäminen sivistystoimialalla paikallisesti on em. tärkeä tavoite. Perusopetuksen Liikkuva koulu -ohjelman osalta valtionhallinnon höllentyvän ohjauksen aika (2019) tulee ottaa vastaan mahdollisuutena ylläpitää, jatkaa ja rakentaa yhtenäisempää liikkumista ja hyvinvointia edistävää oppimispolkua. Samalla muita rahoituskanavia voi edelleen pitää varteenotettavana mahdollisuutena paikallisiin kehittämishankkeisiin. Koordinaatiomalleja tulee kehittää siten, että huomioidaan varhaiskasvatuksen ja toisen asteen tarpeet.