Arkipäivän esimerkkejä olomuodon muutoksista
Jähmettyminen
Jähmettymisessä neste muuttuu kiinteäksi aineeksi.
Esimerkikis pakkasella talon katon reunalle muodostuu jääpuikkoja.
Esimerkikis pakkasella talon katon reunalle muodostuu jääpuikkoja.
Tiivistyminen
Tiivistymisessä eli toiselta nimeltään kondensaatiossa kaasumainen olomuoto muuttuu nesteeksi. Siinä energiaa vapautuu.
Vesihöyry tiivistyy vedeksi eli sadepisaroiksi taivaalla, tai sumuksi.
Sulaminen
Sulaminen on kiinteän aineen muuttumista nesteeksi.
Esimerkiksi järven jäät ovat eka kiinteää ainetta, mutta ilman lämmetessä keväällä jää muuttuu vedeksi eli nesteeksi.
Tässä tapauksessa energiaa sitoutuu. Eli tapaus saa energiaa ja lämpöä auringosta.
Karoliina Noponen
Esimerkiksi järven jäät ovat eka kiinteää ainetta, mutta ilman lämmetessä keväällä jää muuttuu vedeksi eli nesteeksi.
Tässä tapauksessa energiaa sitoutuu. Eli tapaus saa energiaa ja lämpöä auringosta.
Karoliina Noponen
Härmistyminen
Härmistymisessä aine muuttuu suoraan kaasusta kiinteäksi. Sen vasta kohta on sublimoituminen.
Esimerkiksi pakkasella auton tuulilasissa oleva kuura, joka on vesihöyryn härmistystymistä jääksi.
Hämistymisessä energiaa vapautuu.
Siltsu ja Vilmu
Esimerkiksi pakkasella auton tuulilasissa oleva kuura, joka on vesihöyryn härmistystymistä jääksi.
Hämistymisessä energiaa vapautuu.
Siltsu ja Vilmu
Sublimoituminen
Sublimoituminen on fysiikan olomuodonmuutos, jossa aine menee suoraan kiinteästä kaasuksi. Siinä ei tapahdu välissä nesteeksi muuttumista.
Tunnetuin ”normaaleissa” olosuhteissa sublimoituva aine on hiilidioksidi, joka sublimoituu suoraan ”kuivajäästä” höyryksi.
Myös lumi sublimoituu usein aurinkoisina talvipäivinä.
Sublimoituessa sitoutuu energiaa.
Tunnetuin ”normaaleissa” olosuhteissa sublimoituva aine on hiilidioksidi, joka sublimoituu suoraan ”kuivajäästä” höyryksi.
Myös lumi sublimoituu usein aurinkoisina talvipäivinä.
Sublimoituessa sitoutuu energiaa.
Höyrystyminen
Höyrystymisellä tarkoitetaan olomuodon muutosta nesteestä kaasuksi.
Esimerkiksi veden haihtumisessa nestemäinen vesi muuttuu kaasumaiseen olomuotoon. Haihtuminen sitoo energiaa ympäristöstä ja sitä tapahtuu kaikissa lämpötiloissa. Tämän voit huomata esimerkiksi kun kuumalla kesäkelillä nouset järvestä pois ja vesi alkaa haihtumaan iholta. Tällöin vesi ottaa energian haihtumiseen iholta ja saa tuntumaan sen kylmältä.
Toinen esimerkki höyrystymisestä on kun vettä keitetään kattilassa. Silloin siinä sitoutuu energiaa. Vesi saa olomuodon muutokseen tarvittavan energian lämpöenergialla lämmitetystä, kuumasta keitinlevystä.
Esimerkiksi veden haihtumisessa nestemäinen vesi muuttuu kaasumaiseen olomuotoon. Haihtuminen sitoo energiaa ympäristöstä ja sitä tapahtuu kaikissa lämpötiloissa. Tämän voit huomata esimerkiksi kun kuumalla kesäkelillä nouset järvestä pois ja vesi alkaa haihtumaan iholta. Tällöin vesi ottaa energian haihtumiseen iholta ja saa tuntumaan sen kylmältä.
Toinen esimerkki höyrystymisestä on kun vettä keitetään kattilassa. Silloin siinä sitoutuu energiaa. Vesi saa olomuodon muutokseen tarvittavan energian lämpöenergialla lämmitetystä, kuumasta keitinlevystä.