Koulun johtamisen toimenpiteet
Koulun johtoryhmän (johtotiimin) muodostavat rehtori ja apulaisjohtaja. Johtoryhmä kokoontuu tarvittaessa lukuvuoden aikana.
Henkilökuntakokoukset (opettajat + ohjaajat) pidetään viikoittain keskiviikkoaamuisin klo 7.45-8.30. Palavereihin osallistuvat koko koulun henkilökunta eli luokanopettajat, kielten opettaja, koulunkäynninohjaajat/iltapäivätoiminnanohjaajat. mahdollisuuksien mukaan. Palaverin vetäjinä toimivat rehtori ja apulaisjohtaja. Palavereista tehdään asialista ja sitä täydennetään kokouksen edetessä. Muistio tallennetaan sähköiseen muistikirjaan.
Lukuvuosisuunnitelma laaditaan tiimityönä ja suunnitelman kokoamisesta Peda.nettiin huolehtii rehtori, apulaisjohtaja sekä opettajat yhteistyössä.
Kehityskeskustelut käydään lukuvuoden aikana jokaisen henkilökuntaan kuuluvan kanssa. Kehityskeskusteluissa kerätään palautetta koulun johtamisjärjestelmästä sekä johtamisesta. Saatua palautetta hyödynnetään johtamista kehitettäessä. Johtajuutta pyritään tukemaan myös koulutuksen avulla.
Työyhteisön kehittämisessä tärkeänä koetaan myös ns. yhteisöllinen kehityskeskustelu, jota käydään pienessä työyhteisössä kollegiaalisella otteella päivittäin.
Johtoryhmällä on kokonaisvastuu koko koulun arkisesta toiminnasta. Johtoryhmän vastuuta tukee työyhteisön tiimirakenne. Päätöksenteko on avointa ja tasapuolista. Työyhteisössä vallitsee keskinäinen luottamus: luotetaan jokaisen työntekijän vastuulliseen työntekoon. Keskusteluilmapiiri on avoin ja kannustava.
Johtoryhmä johtaa organisoimalla: suunnitelmallisuus, tilanteiden ennakoiminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen helpottavat koulutyötä. Johtamisen tärkeitä tukipilareita on myös hyvä yhteistyökykyisyys viiteryhmiin: perheisiin ja muihin yhteistyötahoihin. Päivittäin apulaisjohtajan tärkein tehtävä on koulun perustehtävän turvaaminen: oppimisen ja kasvamisen mahdollistuminen.
Koulun tehokas toiminta perustuu selkeään ja toimivaan viestintään. Sisäinen viestintä on pienessä koulussa aktiivista. Tiedonkulun keskiössä on viikottainen henkilökuntakokous (josta laaditaan muistio). Päivä-/viikko-/vuosisuunnitelmat ovat näkyvissä seinätauluina yhteisessä opettajahuoneessa. Opettajat ovat yhteydessä myös Wilma-/s-postiviestein. Ulkoisessa viestinnässä koulun ja kotien välillä tärkein on Wilma-viestit sekä oppilaiden mukana kulkevat reissuvihkot.
Koulun viestinnän suunnitelma:
Sisäinen viestintä (henkilökunta)
Koulun henkilökunnan viestinnässä käytetään Wilmaa ja sähköpostia. Tiedotteet, koulutukset ja valmisteltavat asiat välitetään pääasiallisesti s-postilla. Henkilöstöpalaveri järjestetään kerran viikossa. Henkilöstöpalaverissa käsitellään koko koulua koskevia asioita ja suunnitellaan koulun toimintaa yhdessä. (Tätä ys-aikaa voidaan käyttää tarvittaessa myös tiimien suunnitteluaikana.) Henkilöstöpalaverien muistio tallennetaan sähköiseen kansioon ja lähetetään myös s-postilla henkilöstölle. Välittömästi tiedotettavat asiat (esim. kriisiviestintä – kts. kriisisuunnitelma) hoidetaan puhelimitse tai mahdollisuuksien mukaan kasvotusten.
Rehtori ja apulaisjohtajat ovat päivittäin tavoitettavissa koululta, jotta tiedottaminen ja viestintä onnistuvat sujuvasti. Henkilöstöä on kehotettu rohkeasti ottamaan käsittelyä vaativia asioita puheeksi, jotta tiedonkulku olisi joustavaa ja että epäkohtiin voitaisiin puuttua riittävän nopealla aikataululla.
Koulujen PedaNet-sivut toimivat myös koulun tiedotuskanavana ympäröivään yhteisöön.
Kaikilla opetushenkilöstöllä ei ole vielä käytössään omia työpuhelimia, joten heidät tavoittaa henkilökunnanhuoneen puhelimesta tai heille voi jättää soittopyynnön. Halutessaan he voivat tiedottaa luokkansa oppilaiden huoltajille oman henkilökohtaisen numeronsa.
Koulun linjauksia koskevissa asioissa rehtori tiedottaa asioista ja tarvittaessa tiedotusvastuu siirtyy perusopetuspäällikölle tai opetusjohtajalle.
Kriisiviestintä tapahtuu kriisisuunnitelmassa kuvatulla tavalla.
Tavoitteet:
- Henkilökunnan vaikutusmahdollisuuksien ylläpitäminen, henkilöstön osallistuminen
- Tiedonkulun tehostuminen
- Palaverien suunnitelmallisuus