Kouluruokailun tarkoitus

Kouluruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lapsen ja nuoren terveyttä, hyvinvointia ja työtehoa. Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu täysipainoinen ateria.

Kouluruokailu on olennainen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää, ja sen onnistuminen on koko koulun yhteinen asia. Parhaimmillaan ruokailu on kaikille rentouttava hetki, jossa toteutuvat niin ravitsemukselliset kuin kasvatuksellisetkin tavoitteet.

Kouluruokailu oppilaan päivärytmissä

Ruokailuympäristön tulee olla perusopetuslain mukaan viihtyisä ja tarkoituksenmukainen, mikä osaltaan edesauttaa kiireettömän ja rauhallisen ruokailutauon syntymistä.

Täysipainoisen kouluaterian kriteerit

Kouluaterian täysipainoisuudella tarkoitetaan sitä, että oppilaalla on mahdollisuus koota päivän tarjonnasta monipuolinen ja ravitsemussuositusten mukainen ateriakokonaisuus. Kasvatus- ja ruokapalveluhenkilöstön rooliin kuuluu ohjata ateriakokonaisuuden koostamisessa lautasmallin mukaisesti, jotta suositusten tavoitteet toteutuvat.

Kuopion kouluissa on sovittu, että lautasmalliateria on esillä vähintään kerran viikossa ruokailijoille. Kouluruoan lautasmallista voidaan tiedottaa vaihtoehtoisesti myös julisteilla tai kuvilla. Kouluruokalistan sisällöstä tiedotetaan ruokailijoille. ruokasaleissa sekä palveluntuottajan internet –sivuilla.

Kouluruoan suositustenmukaisuus todennetaan ravintosisältö-laskennan avulla kerran vuodessa perusopetuksen johtotiimissä palvelujen tuottajan esittämien raporttien perusteella. Tulosten arvioinnista vastaa Kuopion kaupungin ravitsemussuunnittelija.

Erityisruokavaliot

Kuopion kouluissa tarjotaan oppilaille ja henkilökunnalle erityisruokavalioita terveydellisista, eettisistä ja uskonnollisista syistä. Allergiaruokavalioiden toteutuksessa huomioidaan kansallinen allergiaohjelma, jonka tavoitteena on vähentää aiheettomien allergiaruokavalioiden tarvetta kouluissa ja kehittää sietokykyä allergian aiheuttanutta ruoka-ainetta kohtaan. Samalla turvataan oppilaiden makuaistin monipuolinen kehitys, riittävä ravinnonsaanti sekä kasvu ja kehitys.

Välipalat ja muu koulujen ruoka- ja juomatarjoilu

Koululaisen päivä jatkuu yleensä koululounaan jälkeen useita tunteja. Jotta oppimisteho säilyy myös viimeisillä tunneilla, on Kuopion kouluissa järjestetty palvelujen tuottajan toimesta oppilaille ja henkilökunnalle maksullinen, pääsääntöisesti kouluruokasuositusten mukainen välipala.

Kouluruokailu osana koulun toiminta- ja tapakulttuuria

Ravitsemus- ja ruokakasvatus kouluissa on yhteisvastuullista toimintaa, johon osallistuvat moniammatillisesti sekä opetus- ja muu kasvatushenkilöstö että ruokapalveluhenkilöstö. Heidän tapansa toimia ruokaan ja ruokailuun liittyvissä tilanteissa välittyvät lapsille ja nuorille toimintamalleiksi. Toimintatapojen lähtökohtana ovat olemassa olevat kansalliset ohjeistukset kuten kouluruokailua koskevat lait ja suositukset.

Kouluruokailussa opetellaan hyviä tapoja, ruokakulttuuria sekä terveyttä ja hyvää kasvua ja kehitystä tukevaa ruokailua. Opettajan tulee ohjata luokkaansa koulun kasvatustavoitteiden mukaisesti, joita voivat olla ruokailutilanteessa esimerkiksi oikea käsihygienia, oman vuoron odottaminen, lautasmalliaterian kokoaminen, aterimien käyttö sekä muut hyvät ruokailutavat. Alakoulussa opettaja ruokailee yhdessä valvottavan luokan kanssa. Yläkoulussa jokainen opettaja valvoo omalta osaltaan ruokailua. Myös keittiöhenkilökunnan tulee sitoutua oheiskasvattajina oppilaan ohjaamiseen ruokailutilanteessa.

Kouluruokailun kehittäminen

Kouluruokailun kehittämistä tehdään monella eri tasolla. Kuopion kouluruokailun suunnittelusta päävastuu on palveluntuottajalla palvelusopimuksissa sovittujen laatukriteereiden puitteissa. Yhteistyötä tehdään palvelun tilaajien kanssa mm. perusopetuksen ravitsemus- ja ruokakasvatustyöryhmässä. Työryhmän tavoitteet ovat:

• Moniammatillinen yhteistyö koululaisten terveyden sekä kasvun ja kehityksen edistämiseksi ravitsemuksen, ruokakasvatuksen ja ruokailun keinoin
• Oppimisen edistäminen kouluruokailun avulla
• Kouluruokailun kehittäminen ja sen arvostuksen lisääminen
• Koulun ravitsemus- ja ruokakasvattajien (opetus- ja kasvatushenkilöstö, ruokapalveluhenkilöstö, kouluterveydenhuolto) sekä oppilaiden ja huoltajien yhteistyön edistäminen ja tieto-taidon lisääminen

Palveluntuottaja kehittää ruokalistojen sisältöä ravitsemussuositusten, valtakunnallisten trendien sekä asiakaspalautteiden perusteella.