Matemaattisia apuneuvoja
Latexilla laatua
[[$ \LaTeX{} $]]on koodikieli, jonka avulla voidaan asemoida tekstiä ja merkkejä sivulle. Tässä esimerkkejä. Merkinnät voi kirjoittaa esim. tekstikenttään, mutta on käytettävä siinä olevaa kaavaeditoria. Kielen symboliikkaan voi perehtyä esim. lopussa olevan oppaan kautta.
Voin kirjoittaa Pedanetin tekstikentän kaavaeditoriin matemaattisia kaavoja, kuten Pythagoraan lause:
[[$$ a^2 + b^2 = c^2 $$]]
tai ihan käsittein ilmaistuna:
[[$$ \text{kateetti}^2 + \text{kateetti}^2 = \text{hypotenuusa}^2 $$]]
Taittumislain [[$ n_1 \cdot \sin{\alpha_1} = n_2 \cdot \sin{\alpha_2} $]] voisi kirjoittaa muotoon:
[[$$ \frac{n_1}{n_2} = \frac{\sin{\alpha_1}}{\sin{\alpha_1}} $$]]
Kaavan voi esittää joko omalla rivillä [[$ \frac{n_1}{n_2} $]] tai lohkona [[$$ \frac{n_1}{n_2} $$]]
Kaavat voi kirjoittaa editoriin yhtenä pötkönä! Rivinvaihtojen kanssa on vähän ongelmaa..
Tekstin joukossa osamäärä [[$ \frac{n_1}{n_2} $]] on pienempi, mutta jos haluan suuremman koon, sekin onnistuu [[$ \dfrac{n_1}{n_2} $]].
Matemaattiset lausekkeet vaativat joskus sulkeita:
[[$ \begin{equation*} 1 + \left(\frac{1}{1-x^{2}} \right)^3 \qquad \end{equation*} $]]
jolloin [[$ \LaTeX{} $]] itse muuttaa taas osamäärien kirjainkokoja. Ne voi toki koodata isommaksikin:
[[$ 1 + \left(\dfrac{1}{1-x^{2}} \right)^3 $]]
Riville sijoitettuna kaavat tasoittuvat vasemmalle.
Numeroidut kaavat
Neliöjuurilauseke tai potenssi
[[$ \sqrt{\frac{x^2}{k+1}}\qquad x^\frac{2}{k+1} $]]
Murtolausekkeissa on hyvä käyttää kaavaa omana lohkonaan, esim binomikerroin [[$$ \binom{n}{k} = \dfrac{n!}{k!\cdot (n-k)!} $$]]
Pitkään matikkaan voi sopia raja-arvo [[$$ \lim_{n \to \infty} \sum_{k=1}^n \frac{1}{k^2} = \frac{\pi^2}{6} $$]]
tai integraali
[[$$ \int_1^2 \ln x \,\mathrm{d}x $$]]
[[$ \LaTeX{} $]] ei ymmärrä useampia peräkkäisiä välejä eikä rivinvaihtoja, joten niille on omat komentonsa, esim.
[[$ d \sin{\alpha} = k \lambda, \qquad \text{missä} k=1,2,3, \cdots $]]
Liike-energia [[$ E_k = \tfrac{1}{2}mv^2 $]] riippuu massasta vähemmän kuin nopeudesta
[[$ \text \LaTeX{} $]]in komentokoodeista on lukuisa joukko nettidokumentteja. Itse käytin apuna:
https://tobi.oetiker.ch/lshort/lshort.pdf
Voin kirjoittaa Pedanetin tekstikentän kaavaeditoriin matemaattisia kaavoja, kuten Pythagoraan lause:
[[$$ a^2 + b^2 = c^2 $$]]
tai ihan käsittein ilmaistuna:
[[$$ \text{kateetti}^2 + \text{kateetti}^2 = \text{hypotenuusa}^2 $$]]
Taittumislain [[$ n_1 \cdot \sin{\alpha_1} = n_2 \cdot \sin{\alpha_2} $]] voisi kirjoittaa muotoon:
[[$$ \frac{n_1}{n_2} = \frac{\sin{\alpha_1}}{\sin{\alpha_1}} $$]]
Kaavan voi esittää joko omalla rivillä [[$ \frac{n_1}{n_2} $]] tai lohkona [[$$ \frac{n_1}{n_2} $$]]
Kaavat voi kirjoittaa editoriin yhtenä pötkönä! Rivinvaihtojen kanssa on vähän ongelmaa..
Tekstin joukossa osamäärä [[$ \frac{n_1}{n_2} $]] on pienempi, mutta jos haluan suuremman koon, sekin onnistuu [[$ \dfrac{n_1}{n_2} $]].
Matemaattiset lausekkeet vaativat joskus sulkeita:
[[$ \begin{equation*} 1 + \left(\frac{1}{1-x^{2}} \right)^3 \qquad \end{equation*} $]]
jolloin [[$ \LaTeX{} $]] itse muuttaa taas osamäärien kirjainkokoja. Ne voi toki koodata isommaksikin:
[[$ 1 + \left(\dfrac{1}{1-x^{2}} \right)^3 $]]
Riville sijoitettuna kaavat tasoittuvat vasemmalle.
Numeroidut kaavat
Neliöjuurilauseke tai potenssi
[[$ \sqrt{\frac{x^2}{k+1}}\qquad x^\frac{2}{k+1} $]]
Murtolausekkeissa on hyvä käyttää kaavaa omana lohkonaan, esim binomikerroin [[$$ \binom{n}{k} = \dfrac{n!}{k!\cdot (n-k)!} $$]]
Pitkään matikkaan voi sopia raja-arvo [[$$ \lim_{n \to \infty} \sum_{k=1}^n \frac{1}{k^2} = \frac{\pi^2}{6} $$]]
tai integraali
[[$$ \int_1^2 \ln x \,\mathrm{d}x $$]]
[[$ \LaTeX{} $]] ei ymmärrä useampia peräkkäisiä välejä eikä rivinvaihtoja, joten niille on omat komentonsa, esim.
[[$ d \sin{\alpha} = k \lambda, \qquad \text{missä} k=1,2,3, \cdots $]]
Liike-energia [[$ E_k = \tfrac{1}{2}mv^2 $]] riippuu massasta vähemmän kuin nopeudesta
[[$ \text \LaTeX{} $]]in komentokoodeista on lukuisa joukko nettidokumentteja. Itse käytin apuna:
https://tobi.oetiker.ch/lshort/lshort.pdf