Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman ja lasten varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen seuranta, säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätä tehtävää. Varhaiskasvatuksen toimintaa arvioidaan ja kehitetään kansallisen tason sekä järjestäjä-, yksikkö- ja yksilötason näkökulmista.

Kansallisen tason arvioinnin tehtävänä on tukea varhaiskasvatuksen järjestäjiä arviointia ja laadunhallintaa koskevissa asioissa. Kansallisen tason arvioinnit palvelevat varhaiskasvatuksen kehittämistä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Arviointitietoja voidaan hyödyntää myös kansainvälisissä vertailuissa.

Varhaiskasvatuksen järjestäjä seuraa ja arvioi säännöllisesti varhaiskasvatus- suunnitelmia ja niiden toteutumista eri toimintamuodoissa. Varhaiskasvatuksen järjestäjä päättää järjestäjä- ja yksikkötason arvioinnissa käytettävistä menettelytavoista. On tärkeää, että paikallisilla päättäjillä, huoltajilla sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on ajantasaista tietoa varhaiskasvatuksen toteutumisesta ja sen laadusta. Keskeiset arviointitulokset tulee julkistaa. Järjestäjä- ja yksikkötason arviointi on keskeinen osa varhaiskasvatuksen johtamista ja kehittämistä paikallisesti. Lapsille ja heidän huoltajilleen on järjestettävä mahdollisuus sään- nöllisesti osallistua varhaiskasvatuksen arviointiin.

Henkilöstön tavoitteellinen ja suunnitelmallinen itsearviointi on keskeisessä asemassa varhaiskasvatuksen laadun ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Arvioinnin kohteena voi olla muun muassa henkilöstön vuorovaikutus lasten kanssa, ryhmässä vallitseva ilmapiiri, pedagogiset työtavat, toiminnan sisältö tai oppimisympäristöt.

Yksilötason arviointi tarkoittaa lasten varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisen arviointia. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on tärkeää arvioida aina ennen sen päivittämistä tai uuden laatimista. Arvioinnin yhteydessä lapsi, huoltaja ja henkilöstö pohtivat omalta osaltaan, miten yhdessä kirjatut toiminnan tavoitteet ja sopimukset on huomioitu ja miten ne ovat toteutuneet varhaiskasvatuksen toiminnassa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman arviointi on myös osa lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin tukea. Tätä arviointitehtävää kuvataan tarkemmin luvuissa 1 ja 5.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa, kunkin luvun lopussa, olevat paikallisesti päätettävät asiat ohjaavat paikallisen suunnitelman laatimisessa sekä sen arvioinnin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Varhaiskasvatuksen järjestäjä tarkistaa varhaiskasvatussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuutta. Lisäksi paikalliset tarpeet ja kehittämistyön tulokset ohjaavat arviointia.

PEDAGOGISEN TOIMINNAN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN KUHMOISISSA Kuhmoisten varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista seurataan, arvioidaan ja kehitetään lakisääteisesti valtakunnallisten ohjeiden mukaan. Syksyllä 2019 laaditaan Kuhmoisten varhaiskasvatuksen arviointisuunnitelma, jossa hyödynnetään opetushallituksen ja Karvin tulevia varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin työpajoja. Kuhmoinen on mukana opetushallituksen koordinoimassa varhaiskasvatuksen kehittämisverkosto LOISTOSSA, jonka tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen alueellista ja kansallista kehittämistä. Toiminnan arviointia toteutetaan säännöllisesti ja siihen osallistuvat kasvattajat, huoltajat ja lapset. Arviointitiedon pohjalta kehitetään toimintaa, joka tukee lapsen oppimista, kehitystä ja hyvinvointia sekä vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä. Arvioinnin keskeiset tulokset julkistetaan. Jämsässä toimii varhaiskasvatussuunnitelma-vastaavien ryhmä VAPSU, joka koostuu varhaiskasvatuksen opettajista ja erityisopettajista sekä alue-esimiehistä, jotka edustavat myös perhepäivähoitoa. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja sen tehtäviin kuuluu varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen arviointi ja kehittäminen. Kuhmoisten varhaiskasvatus osallistuu tähän toimintaan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteiden toteutumista ja uudelleen arviointia tehdään tarpeen mukaan, vähintään kerran vuodessa yhdessä huoltajien ja tarvittaessa monialaisten asiantuntijoiden kanssa. Kuhmoisten varhaiskasvatuksessa arvioidaan varhaiskasvatussuunnitelman mukaista pedagogista toimintaa vasukahviloissa sekä tiimi- että yksikköpalavereissa. Tiimeissä arvioidaan myös keskinäistä vuorovaikutusta. Varhaiskasvatuksessa on tiimeissä käytössä Varhaiskasvatuksen tiimikirja. Perhepäivähoito muodostaa oman tiiminsä ja he arvioivat varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista työkokouksissa. Monialaisilta yhteistyötahoilta kootaan palautetta erilaisissa yhteistyötapaamisissa. Lasten kyselyt toteutetaan Mitä pidät päiväkodista -pelin avulla.