Yhdistyksen viestintä ja markkinointi
Koulutuksen tavoitteet
Yhdistyksen viestintä on oleellinen osa toimivan yhdistyksen arkea.
Tässä koulutuksessa tarkastellaan viestinnän roolia ja merkitystä yhdistystoiminnassa sekä tutustutaan ulkoiseen ja sisäiseen tiedottamiseen, erilaisiin viestinnän keinoihin ja kanaviin. Lisäksi pohdimme suunnitelmallisen viestinnän toteutusta ja omien kohderyhmien tunnistamista.
Koulutuksen sisältö voidaan karkeasti jakaa kahteen osioon: viikkojen 2 ja 3 aiheet käsittelevät järjestön viestintää jäsentiedotuksen ja ulkoisen viestinnän näkökulmista, kun taas viikoilla 4 ja 5 paneudumme ennemmin järjestön markkinointiin kohderyhmien tarkastelun ja viestinnän suunnittelun kautta.
Koulutuksessa saat valmiudet:
Ohjatussa verkkokoulutusmateriaalissa on 6 osiota ja koulutus kestää 6 viikkoa. Osiossa syvennytään yhdistysviestinnän moninaiseen rooliin toiminnan edellytyksenä ja saadaan käsitys miten toteuttaa sitä suunnitelmallisemmin ja tehokkaampana.
Jokainen osio koostuu yhdestä tehtävästä ja useampana viikkona on myös webinaari eli seminaarikeskustelu, johon osallistutaan omalta tietokoneelta. Koulutukseen osallistumiseen tarvitaan tietokone, internet-yhteys, kuulokkeet ja mikrofoni. Ohjeet ja linkit webinaareihin lähetetään sähköpostilla.
Koulutuksen yhteyshenkilönä ja Peda.netin käyttötukena toimii Krissu Sirola-Korhonen, krissu.sirola-korhonen@ksl.fi
Tervetuloa mukaan!
Tässä koulutuksessa tarkastellaan viestinnän roolia ja merkitystä yhdistystoiminnassa sekä tutustutaan ulkoiseen ja sisäiseen tiedottamiseen, erilaisiin viestinnän keinoihin ja kanaviin. Lisäksi pohdimme suunnitelmallisen viestinnän toteutusta ja omien kohderyhmien tunnistamista.
Koulutuksen sisältö voidaan karkeasti jakaa kahteen osioon: viikkojen 2 ja 3 aiheet käsittelevät järjestön viestintää jäsentiedotuksen ja ulkoisen viestinnän näkökulmista, kun taas viikoilla 4 ja 5 paneudumme ennemmin järjestön markkinointiin kohderyhmien tarkastelun ja viestinnän suunnittelun kautta.
Koulutuksessa saat valmiudet:
- tunnistaa yhdistyksen viestintätarpeita ja kohderyhmiä ja muokata viestintää niiden mukaan
- hahmottaa sisäisen ja ulkoisen viestinnän rooli yhdistyksessä
- valita yhdistykselle sopivimmat viestintätavat ja sosiaalisen median palvelut ja käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti
- toteuttaa yhdistykselle yksinkertaisen viestintäsuunnitelman
Ohjatussa verkkokoulutusmateriaalissa on 6 osiota ja koulutus kestää 6 viikkoa. Osiossa syvennytään yhdistysviestinnän moninaiseen rooliin toiminnan edellytyksenä ja saadaan käsitys miten toteuttaa sitä suunnitelmallisemmin ja tehokkaampana.
Jokainen osio koostuu yhdestä tehtävästä ja useampana viikkona on myös webinaari eli seminaarikeskustelu, johon osallistutaan omalta tietokoneelta. Koulutukseen osallistumiseen tarvitaan tietokone, internet-yhteys, kuulokkeet ja mikrofoni. Ohjeet ja linkit webinaareihin lähetetään sähköpostilla.
Koulutuksen yhteyshenkilönä ja Peda.netin käyttötukena toimii Krissu Sirola-Korhonen, krissu.sirola-korhonen@ksl.fi
Tervetuloa mukaan!
Yhdistyksen viestintä kokonaisuutena
Viestintä on tärkeä osa yhdistyksen toimintaa. Yhdistyksen viestintä koostuu karkeasti sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä, joista molemmissa tiedottaminen on keskeisessä roolissa. Tiedottaminen, siis yksipuolinen viestintä, jolla pyritään pitämään eri ryhmät ajantasalla yhdistyksen tulevasta ja menneestä toiminnasta sekä päätöksistä ja päätöksenteosta, ei ole yhdistyksen päämäärä sinänsä vaan sen tehtävänä on tukea yhdistyksen tavoitteiden toteutumista. Tiedottaminen sisään- ja ulospäin on yhdistyksen elinehto, ja sen laatu on yksi merkittävimmistä tekijöistä yhdistyksen vaikuttavuuden taustalla. Siksi se onkin yksi yhdistyksen keskeisimpiä toimintoja.
Toimiva sisäinen viestintä on avoimen ja tasa-arvoisen yhdistystoiminnan edellytys. Sisäiseen viestintään liittyy se, miten yhdistyksen eri toimijat kertovat toiminnasta, päätöksistä ja osallistumisen mahdollisuuksista jäsenille ja aktiiveille ja miten jäsenten viestit ja palaute otetaan vastaan. Hyvä sisäinen viestintä onkin vuorovaikutteista.
Ulkoiseen viestintään liittyvät ne keinot ja kanavat, joilla yhdistys kertoo toiminnastaan ulkopuoliselle maailmalle, saa näkyvyyttä asialleen ja toiminnalleen sekä löytää uusia ihmisiä mukaan toimintaansa. Ulkoisen viestinnän kohderyhmiä voivat olla esimerkiksi potentiaaliset jäsenet ja tukijat, keskusjärjestö, eri vaikuttajatahot ja muut paikalliset toimijat.
Ulkoisen viestinnän piiriin kuuluu myös yhdistyksen markkinointi. Tuloksellinen markkinointi vaatii viestinnän kohderyhmien tunnistamista, viestintäsuunnitelmaa ja kahteen edelliseen pohjautuvaa aktiivista viestintää.
Sosiaalisen median työkaluja voi hyödyntää sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä. Some ei olekaan yksiselitteisesti sisäistä tai ulkoista viestintää - hyvin suunnittelemalla siitä saa paljon irti monella tasolla.
Toimiva sisäinen viestintä on avoimen ja tasa-arvoisen yhdistystoiminnan edellytys. Sisäiseen viestintään liittyy se, miten yhdistyksen eri toimijat kertovat toiminnasta, päätöksistä ja osallistumisen mahdollisuuksista jäsenille ja aktiiveille ja miten jäsenten viestit ja palaute otetaan vastaan. Hyvä sisäinen viestintä onkin vuorovaikutteista.
Ulkoiseen viestintään liittyvät ne keinot ja kanavat, joilla yhdistys kertoo toiminnastaan ulkopuoliselle maailmalle, saa näkyvyyttä asialleen ja toiminnalleen sekä löytää uusia ihmisiä mukaan toimintaansa. Ulkoisen viestinnän kohderyhmiä voivat olla esimerkiksi potentiaaliset jäsenet ja tukijat, keskusjärjestö, eri vaikuttajatahot ja muut paikalliset toimijat.
Ulkoisen viestinnän piiriin kuuluu myös yhdistyksen markkinointi. Tuloksellinen markkinointi vaatii viestinnän kohderyhmien tunnistamista, viestintäsuunnitelmaa ja kahteen edelliseen pohjautuvaa aktiivista viestintää.
Sosiaalisen median työkaluja voi hyödyntää sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä. Some ei olekaan yksiselitteisesti sisäistä tai ulkoista viestintää - hyvin suunnittelemalla siitä saa paljon irti monella tasolla.