Japanilaiset organisaatiotutkijat Nonaka ja Takeuchi ovat kuvanneet organisaation tiedonluomisprosessia. Siinä on tärkeää hiljaisen tiedon eli tacit-tiedon jakaminen (sosialisaatio), konseptualisointi (keskustelu, reflektointi, käsitteellistäminen, hiljaisen tiedon ulkoistuminen), hyväksyminen (artikulaatio), mallintaminen (prototyyppi, pilottihanke), tietämyksen integrointi koko organisaatiossa (synteesi) ja saatu palaute. Hiljaisen tiedon osuus kaikesta tiedosta työorganisaatioissa voi olla jopa 80%. (Helakorpi 2005)

Tärkeintä organisaation toiminnan kehittymiselle on osaaminen sekä verkosto- ja tiimityötaidot. Keinoina asiantuntijuuden jakamiselle ovat mm. yhteinen reflektointi, yhteinen kieli ja kokemusten jakaminen. Hakkarainen (2003) tuo esille hybridisen asiantuntijuuden, joka tarkoittaa tiedon välittäjää ja rajanylittäjää.

Miten hiljainen tieto saadaan hyödyntämään yhteistyötä organisaatiossa ja kehittämään sen adaptiivista asiantuntijuutta? Nonakalla on tähän erityinen ideaaliorganisaatio, jota hän nimittää hyperteksti-organisaatioksi. Siinä yhdistyy hierarkinen (perinteinen länsimainen) ja horisontaalinen organisaatio. Hänen mukaansa muunnos hiljaisesta tiedosta julkiseksi on samanlainen kuin analogisen tiedon muunto digitaaliseksi.

Nonakan kehittämä malli perustuu vuorovaikutukseen hiljaisen (tacit) ja julkisen (explicit) tiedon välillä. Julkinen tieto on objektiivista, muunnettavissa kielelliseen muotoon. Eksplisiittinen tieto voidaan myös tallettaa tietoteknisesti, päinvastoin kuin hiljainen tieto. (Linturi 2004)

Nonakan ja Takeuchin tiedon spiraalimaisen prosessin mallin mukaan hiljaisen tiedon ja eksplisiittisen tiedon vuorovaikutus tapahtuu sosiaalisessa prosessissa neljän erilaisen keskustelumallin kautta. Ne ovat:

1. sosialisaatio (hiljaisesta hiljaiseen)
   – sosialisaatioprosessi: kokemusten / mentaalisten mallien / teknisten taitojen vaihto
2. ulkoistaminen (hiljaisesta ulkoiseen)
   – ulkoistaminen: dialogi, kollektiivinen reflektio. yhdistäminen (käsitteellinen tietoisuus)
   – yhdistäminen: tiimin tiedostaminen uudesta innovaatiosta, uudesta toimintatavasta
3. sisäistäminen (ulkoisesta tiedosta hiljaiseen tietoon)
4. sisäistäminen: käsitteellinen tieto muuttuu yksilössä hiljaiseksi tiedoksi

http://opemedia.mobi/blog/2011/09/hiljaisen-tiedon-tunnistaminen-ja-hyodyntaminen/