Historia ja yhteiskuntaoppi

Tervetuloa historian ihmeelliseen maailmaan!


Historia sanana juontaa juurensa muinaiseen kreikkaan eli ἱστορία -> historía. Se tarkoittaa todenmukaista kertomusta.

Historian ihanne oppiaineena on siis tosi tarina! 

Koulussa me katsomme menneisyyteen ja yritämme ymmärtää sitä. 

Osa tarinasta jää pimentoon, me emme esimerkiksi tiedä tarkasti mitä kaikkea -> Stonehengen kivilohkareet (yläkuvassa) ovat tekijöilleen merkinneet. 

Jotkut tarinat ovat kertojansa kautta värittyneitä, on esimerkiksi
sanottu, että vain voittajat pääsevät kertomaan historiaa. Koulussa opiskeltava oppiaine pyrkii kuitenkin olemaan oikea ja todenmukainen tarina, ei satu. Historian tunnilla ei esimerkiksi opiskella Keski-Maan historiaa! 

Vaikka historia ei ole tulevaisuuden tutkimista, voi sen tunteminen auttaa suunnittelemaan sitä! Viisas tietää ja tuntee historiansa ja välttää toistamasta menneitä virheitä. Sanonta "Historiasta opimme, ettemme opi historiasta mitään" ei siis pidä paikkaansa kuin tietystä näkökulmasta. 

Joskus tarinaa saa rakentaa kuin palapeliä, historiantutkijan pitää kerätä tietoa monista eri lähteistä ja hän on kuin salapoliisi, tehden johtopäätöksiä tapahtumista vasta kun on riittävästi aineistoa kasassa. Lopulta tutkija kertoo tarinan, kertomuksen tutkittavasta kohteestaan, joko suurella tai pienellä varmuudella sen totuudellisuudesta tai yksityiskohdista. Ja tietysti usein jostain näkökulmasta. Vaikka Suomen historia on osa esimerkiksi Euroopan historiaa, kertoo oma tarinamme erityisesti meistä itsestämme!

Historia on kiehtova aine, ihan ykkönen, se hyödyttää ja viihdyttää. Kertoohan se muun muassa meistä -ihmisistä- jotain!

Tervetuloa opiskelemaan yhteiskuntaoppia








Hyvä yhteiskunta ei pyri pudostuspeliin, mikä hylkää heikompiaan. Meidän pitäisi saada aikaan yhteisen hyvän ideologia, jossa kaveria ei jätetä. (Veli-Matti Värri)