Novelli esittää katkelman jostain ajasta ja paikasta, alkaen usein tapahtumien keskeltä ennalta esittelemättömässä paikassa ja loppuen kuin kesken.

Lukija ikään kuin astuu novelliin hetkeksi sisään ja poistuu kesken tarinan, joskus myös avoimeksi jäävän lopun saattelemana.

Novellin lyhyys heijastuu rakenteen lisäksi kertomuksen aikaan ja tilaan. Tapahtumat keskittyvät pääsääntöisesti yhteen rajattuun miljööseen ja novelli kuvaa tyypillisesti lyhyttä, rajattua ajanjaksoa tai jotain tiettyä hetkeä.

Mieti näitä, kun suunnittelet novellia:

• Novellissa hahmot eivät ole keskiössä, painotus ei ole hahmoissa, vaan kertomus rakentuu aiheen, idean tai sanoman ympärille, jonkin asian kuvauksen ja käsittelyn varaan.
• Mikä sinua kiinnostaa sinua ideassasi eniten ja saa sinut kirjoittamaan?
• Rajaa aiheitasi, jottei tekstistäsi tule tempoilevaa sillisalaattia tai löperöivää tarinointia.
• Mieti mikä on novellisi sanoma, ydinlause eli premissi -> teema

Erityyppisiä novelleja

Juoninovelli

• Juoninovelli rakentuu tapahtumien yllättävälle kululle.
• Tapahtumat kerrotaan aikajärjestyksessä.
• Jännite nousee juonenkäänteiden avulla ja kärjistyy loppuratkaisuun.
• Käännettä valmistellaan viittaamalla johtomotiiviin: tärkeään asiaan, esineeseen, olentoon tai tapahtumaan.

Avoin novelli

• Sanotaan myös tsehovilaiseksi novelliksi.
• Keskittyy ihmismielen sisäisiin tapahtumiin, tunteisiin ja mielialoihin.
• Juonelliseen loppuratkaisuun vain vihjataan.
• Tarinan järjestys voi olla epäkronologinen.
• Lukijan päättelyn varaan voi jättää paljon.

Absurdi novelli

• Kafkamainen – kuuluisimpia Franz Kafkan novellit, joita hallitsee jokin käsittämätön konflikti (Muodonmuutos 1915, päähenkilön muuttuminen syöpäläiseksi)
• Ei tiukkaa juonirakennetta tai syy-seuraussuhteita
• Unenomainen tunnelma