Etätehtäviä
Matkakertomus
Kirjoita tähän matkakertomuksesi. Pääset kirjoittamaan klikkaamalla vihreää "Palauta merkintä"-laatikkoa. Voit tallentaa luonnoksena ja jatkaa myöhemmin klikkaamalla "Muokkaa", jos jää kesken. Tallenna lopuksi.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
HI 6C 6.5.
Lue kpl 27. Vastaa kysymyksiin s. 139 :
1. Miksi talonpoikien elämä oli vaikeaa Suomessa 1600-luvulla?
2. Mitä olivat lukukinkerit?
(Pääset vastaamaan, kun klikkaat vihreää "Palauta merkintä"-laatikkoa.
1. Miksi talonpoikien elämä oli vaikeaa Suomessa 1600-luvulla?
2. Mitä olivat lukukinkerit?
(Pääset vastaamaan, kun klikkaat vihreää "Palauta merkintä"-laatikkoa.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
KT 29.4. 5-6 C
Lue teksti.
Hyvinvointi ei jakaudu tasan
Maailma on nykyisin monin tavoin parempi paikka kuin aiemmin. Entistä harvempi ihminen elää äärimmäisessä köyhyydessä, lapsia kuolee aikaisempaa vähemmän ja yhä useampi lapsi pääsee kouluun. Ihmiset elävät keskimäärin entistä pidempään, ja yhä useampiin vaikeisiin sairauksiin on kehitetty lääke tai rokote.
Toisaalta Suomessa ja muualla maailmassa on edelleen paljon köyhyyttä, kärsimystä ja epätasa-arvoa. Vaikka ihmiset syntyvät erilaisiin olosuhteisiin, kaikki tarvitsevat elääkseen ja selviytyäkseen samoja asioita: vettä, ruokaa, suojaa ja vaatteita. Näitä kutsutaan perustarpeiksi.
Miten maailmaa voisi muuttaa niin, että kaikkien perustarpeet toteutuisivat? Mitä muuta ihminen tarvitsee voidakseen hyvin ja ollakseen onnellinen?
Riittääkö ruoka kaikille?
Riittävä elintaso on ihmisoikeus. Tämä tarkoittaa, että jokaisella ihmisellä on oikeus esimerkiksi ravintoon, terveydenhuoltoon, kotiin ja hyviin elinoloihin. On kuitenkin paljon ihmisiä, joiden elämässä tämä oikeus ei toteudu. Osa ihmisistä elää valtavassa rikkaudessa, toiset äärimmäisessä köyhyydessä.
Taloudellinen eriarvoisuus lisääntyy jatkuvasti. On arvioitu, että vuonna 2030 yksi prosentti maailman rikkaimmista ihmisistä omistaa kaksi kolmasosaa kaikesta varallisuudesta. Köyhyys koskee myös monia suomalaisia: vuonna 2017 useampi kuin joka kymmenes suomalainen eli suhteellisen köyhyysrajan alapuolella eli selvästi vähemmällä rahalla kuin keskivertosuomalainen.
Vaurauden lisäksi myös ruoka jakautuu maailmassa epätasaisesti. Näin ei tarvitsisi olla, sillä ruoka saataisiin tutkimusten mukaan riittämään kaikille. Suurimpia syitä ruokapulaan ovat ilmastonmuutos, luonnonkatastrofit ja väestönkasvu. Paljon on myös kyse ihmiskunnan valinnoista: viljelläänkö pelloilla rehua lihakarjaa varten vai ihmisille kelpaavia ruokakasveja?
Tuoko raha onnea?
Maailman rikkaimmat ihmiset eivät ole välttämättä maailman onnellisimpia. Tutkimusten mukaan tietyn elintason saavuttamisen jälkeen raha ei nimittäin juuri lisää onnellisuutta. Esimerkiksi Kenian maasai-heimon jäsenillä ei ole suuria rikkauksia, mutta he ovat keskimäärin yhtä onnellisia kuin neljäkymmentä rikkainta amerikkalaista. Lopulta eniten onnellisuutta lisäävätkin usein läheiset ihmissuhteet ja tunne siitä, että elämällä on merkitystä.
Hyvinvointia voidaan jakaa
Köyhyys on suuri yhteiskunnallinen ongelma, sillä se aiheuttaa paljon turvattomuutta, hätää ja syrjäytymistä. Moni köyhyydessä elävä kokee voimattomuutta ja itsekunnioituksen puutetta. Masentunut, toivoton tai nälkäinen ihminen ei kykene samanlaisiin ponnisteluihin kuin hyvinvoiva ja koulutettu.
Köyhyyden kierteen katkaiseminen on vaikea yhteiskunnallinen tehtävä, joka vaatii epäitsekkäitä toimia ja ratkaisuja. Päättäjien on tehtävä päätöksiä, joilla edistetään kaikkien mahdollisuutta terveyteen, koulutukseen ja muuhun hyvinvointiin.
Hyvinvointi ei jakaudu tasan
Maailma on nykyisin monin tavoin parempi paikka kuin aiemmin. Entistä harvempi ihminen elää äärimmäisessä köyhyydessä, lapsia kuolee aikaisempaa vähemmän ja yhä useampi lapsi pääsee kouluun. Ihmiset elävät keskimäärin entistä pidempään, ja yhä useampiin vaikeisiin sairauksiin on kehitetty lääke tai rokote.
Toisaalta Suomessa ja muualla maailmassa on edelleen paljon köyhyyttä, kärsimystä ja epätasa-arvoa. Vaikka ihmiset syntyvät erilaisiin olosuhteisiin, kaikki tarvitsevat elääkseen ja selviytyäkseen samoja asioita: vettä, ruokaa, suojaa ja vaatteita. Näitä kutsutaan perustarpeiksi.
Miten maailmaa voisi muuttaa niin, että kaikkien perustarpeet toteutuisivat? Mitä muuta ihminen tarvitsee voidakseen hyvin ja ollakseen onnellinen?
Riittääkö ruoka kaikille?
Riittävä elintaso on ihmisoikeus. Tämä tarkoittaa, että jokaisella ihmisellä on oikeus esimerkiksi ravintoon, terveydenhuoltoon, kotiin ja hyviin elinoloihin. On kuitenkin paljon ihmisiä, joiden elämässä tämä oikeus ei toteudu. Osa ihmisistä elää valtavassa rikkaudessa, toiset äärimmäisessä köyhyydessä.
Taloudellinen eriarvoisuus lisääntyy jatkuvasti. On arvioitu, että vuonna 2030 yksi prosentti maailman rikkaimmista ihmisistä omistaa kaksi kolmasosaa kaikesta varallisuudesta. Köyhyys koskee myös monia suomalaisia: vuonna 2017 useampi kuin joka kymmenes suomalainen eli suhteellisen köyhyysrajan alapuolella eli selvästi vähemmällä rahalla kuin keskivertosuomalainen.
Vaurauden lisäksi myös ruoka jakautuu maailmassa epätasaisesti. Näin ei tarvitsisi olla, sillä ruoka saataisiin tutkimusten mukaan riittämään kaikille. Suurimpia syitä ruokapulaan ovat ilmastonmuutos, luonnonkatastrofit ja väestönkasvu. Paljon on myös kyse ihmiskunnan valinnoista: viljelläänkö pelloilla rehua lihakarjaa varten vai ihmisille kelpaavia ruokakasveja?
Tuoko raha onnea?
Maailman rikkaimmat ihmiset eivät ole välttämättä maailman onnellisimpia. Tutkimusten mukaan tietyn elintason saavuttamisen jälkeen raha ei nimittäin juuri lisää onnellisuutta. Esimerkiksi Kenian maasai-heimon jäsenillä ei ole suuria rikkauksia, mutta he ovat keskimäärin yhtä onnellisia kuin neljäkymmentä rikkainta amerikkalaista. Lopulta eniten onnellisuutta lisäävätkin usein läheiset ihmissuhteet ja tunne siitä, että elämällä on merkitystä.
Hyvinvointia voidaan jakaa
Köyhyys on suuri yhteiskunnallinen ongelma, sillä se aiheuttaa paljon turvattomuutta, hätää ja syrjäytymistä. Moni köyhyydessä elävä kokee voimattomuutta ja itsekunnioituksen puutetta. Masentunut, toivoton tai nälkäinen ihminen ei kykene samanlaisiin ponnisteluihin kuin hyvinvoiva ja koulutettu.
Köyhyyden kierteen katkaiseminen on vaikea yhteiskunnallinen tehtävä, joka vaatii epäitsekkäitä toimia ja ratkaisuja. Päättäjien on tehtävä päätöksiä, joilla edistetään kaikkien mahdollisuutta terveyteen, koulutukseen ja muuhun hyvinvointiin.
KT 5-6 C 22.4.
Mikä on pyhää?
Pyhä tarkoittaa asiaa, jota ihminen kunnioittaa erityisen paljon. Pyhiä asioita rakastetaan, arvostetaan ja suojellaan. Se, mikä yhdelle on pyhää, ei välttämättä ole sitä toiselle. Uskonnoissa pyhiä ovat jumalan lisäksi esimerkiksi tietyt uskonnolliset toimitukset, rakennukset ja paikat.
Vaikka toisen pyhä ei itselle olisikaan yhtä tärkeä, sitä voi kuitenkin opetella tuntemaan ja kunnioittamaan. Silloin oppii ymmärtämään esimerkiksi sitä, miksi toinen vaikkapa rukoilee, pukeutuu eri tavalla tai juhlii eri asioita kuin itse. Erityisen tärkeää kunnioitus on yhteiskunnissa, joissa on paljon erilaisia uskontoja ja katsomuksia.
Yhteistyö lisää ymmärrystä
Moniarvoisessa ja moniuskontoisessa maailmassa tarvitaan eri uskontoihin kuuluvien ihmisten välistä keskustelua ja yhteistyötä. Tällaista uskontojen tuntemiseen liittyvää taitoa kutsutaan uskontodialogiksi.
Uskontodialogin tehtävä on vahvistaa ymmärrystä ja yhdenvertaisuutta eri uskonnoista ja kulttuureista tulevien ihmisten välillä sekä vähentää uskontoon perustuvaa syrjintää. Uskontodialogin lähtökohtana on kultainen sääntö, joka yhdistää eri uskontoja. Sen mukaan jokaista ihmistä tulee kohdella samalla tavalla kuin haluaisi itseään kohdeltavan.
Uskontodialogin lisäksi puhutaan myös katsomusdialogista. Se on eri katsomusten välistä vuoropuhelua, jossa myös uskonnottomuus otetaan huomioon.
Ekumenia etsii yhteyttä
Kristinuskon sisällä on vuosisatojen aikana syntynyt monia eri kirkkoja, kuten katolinen, ortodoksinen ja luterilainen kirkko. Näitä kristillisiä kirkkoja yhdistävät monet asiat: niiden opetus perustuu Raamattuun ja Jeesuksen opetuksiin, niissä järjestetään jumalanpalveluksia ja juhlitaan kirkkovuoden ja elämänkaaren juhlia. Kirkoissa on kuitenkin myös eroja, kuten erilaiset käsitykset siitä, miten ehtoollista vietetään ja kenestä voi tulla kummi.
Kirkkojen välistä yhteistyötä kutsutaan ekumeniaksi. Sen tarkoitus on lähentää kristillisiä kirkkokuntia toisiinsa. Yksi sen tavoitteista on, että kristityt voisivat vapaasti osallistua myös muiden kuin oman kirkkonsa toimintaan. Ekumeenista toimintaa on esimerkiksi työ ihmisoikeuksien puolesta sekä yhteisten jumalanpalvelusten ja pyhiinvaellusten järjestäminen.
Selitä sanat:
1. uskontodialogi
2. katsomusdialogi
3. ekumenia
Pyhä tarkoittaa asiaa, jota ihminen kunnioittaa erityisen paljon. Pyhiä asioita rakastetaan, arvostetaan ja suojellaan. Se, mikä yhdelle on pyhää, ei välttämättä ole sitä toiselle. Uskonnoissa pyhiä ovat jumalan lisäksi esimerkiksi tietyt uskonnolliset toimitukset, rakennukset ja paikat.
Vaikka toisen pyhä ei itselle olisikaan yhtä tärkeä, sitä voi kuitenkin opetella tuntemaan ja kunnioittamaan. Silloin oppii ymmärtämään esimerkiksi sitä, miksi toinen vaikkapa rukoilee, pukeutuu eri tavalla tai juhlii eri asioita kuin itse. Erityisen tärkeää kunnioitus on yhteiskunnissa, joissa on paljon erilaisia uskontoja ja katsomuksia.
Yhteistyö lisää ymmärrystä
Moniarvoisessa ja moniuskontoisessa maailmassa tarvitaan eri uskontoihin kuuluvien ihmisten välistä keskustelua ja yhteistyötä. Tällaista uskontojen tuntemiseen liittyvää taitoa kutsutaan uskontodialogiksi.
Uskontodialogin tehtävä on vahvistaa ymmärrystä ja yhdenvertaisuutta eri uskonnoista ja kulttuureista tulevien ihmisten välillä sekä vähentää uskontoon perustuvaa syrjintää. Uskontodialogin lähtökohtana on kultainen sääntö, joka yhdistää eri uskontoja. Sen mukaan jokaista ihmistä tulee kohdella samalla tavalla kuin haluaisi itseään kohdeltavan.
Uskontodialogin lisäksi puhutaan myös katsomusdialogista. Se on eri katsomusten välistä vuoropuhelua, jossa myös uskonnottomuus otetaan huomioon.
Ekumenia etsii yhteyttä
Kristinuskon sisällä on vuosisatojen aikana syntynyt monia eri kirkkoja, kuten katolinen, ortodoksinen ja luterilainen kirkko. Näitä kristillisiä kirkkoja yhdistävät monet asiat: niiden opetus perustuu Raamattuun ja Jeesuksen opetuksiin, niissä järjestetään jumalanpalveluksia ja juhlitaan kirkkovuoden ja elämänkaaren juhlia. Kirkoissa on kuitenkin myös eroja, kuten erilaiset käsitykset siitä, miten ehtoollista vietetään ja kenestä voi tulla kummi.
Kirkkojen välistä yhteistyötä kutsutaan ekumeniaksi. Sen tarkoitus on lähentää kristillisiä kirkkokuntia toisiinsa. Yksi sen tavoitteista on, että kristityt voisivat vapaasti osallistua myös muiden kuin oman kirkkonsa toimintaan. Ekumeenista toimintaa on esimerkiksi työ ihmisoikeuksien puolesta sekä yhteisten jumalanpalvelusten ja pyhiinvaellusten järjestäminen.
Selitä sanat:
1. uskontodialogi
2. katsomusdialogi
3. ekumenia
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
HI 6C 22.4.
Lue kpl 26 historian kirjasta. Vastaa kirjan tehtäviin s. 133 (Klikkaa vihreää Palauta merkintä -laatikkoa):
1. Miksi Ruotsi halusi valloittaa alueita eri puolilta Itämeren rannikkoa?
2. Mitä uudistuksia kreivi Pietari Brahe teki Suomessa?
3. Päätettiinkö Ruotsin asioista sinun mielestäsi oikeudenmukaisesti? Perustele.
1. Miksi Ruotsi halusi valloittaa alueita eri puolilta Itämeren rannikkoa?
2. Mitä uudistuksia kreivi Pietari Brahe teki Suomessa?
3. Päätettiinkö Ruotsin asioista sinun mielestäsi oikeudenmukaisesti? Perustele.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
HI 6C 15.4.
Lue kpl 24. Vastaa tehtäviin 1 ja 2 s. 125.
1. Miksi Eerik vangitsi Juhanan ja hänen puolisonsa?
2. Miten seuraavat henkilöt liittyvät nuijasotaan
a) Jaakko Ilkka
b) Klaus Fleming?
1. Miksi Eerik vangitsi Juhanan ja hänen puolisonsa?
2. Miten seuraavat henkilöt liittyvät nuijasotaan
a) Jaakko Ilkka
b) Klaus Fleming?
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
KT 15.4.
Lue teksti.
Monien uskontojen maailma
Kristinusko, islam, juutalaisuus. Hindulaisuus, buddhalaisuus, sikhiläisyys. Jehovan todistajat, mormonit, skientologit. Wicca, vodou ja jedismi. Maailmalla, mediassa ja kotikulmilla kohtaamme monia erilaisia uskontoja. Yhden uskonnon sisällä voi olla lisäksi erilaisia ja erikokoisia ryhmiä. Kristinuskossa sellaisia ovat esimerkiksi katolisuus, ortodoksisuus, adventismi, metodismi, helluntailaisuus, vapaakirkko ja luterilaisuus. Uskontojen maailma onkin todella moninainen.
Uskontojen asema muuttuu
Eri aikoina uskontojen kannattajamäärät ovat vaihdelleet. Juuri nyt Euroopassa ja Yhdysvalloissa lisääntyy sellaisten ihmisten määrä, jotka eivät kannata mitään uskontoa. Siksi sanotaan, että länsimaat maallistuvat eli uskonnot menettävät niissä merkitystään. Muualla maailmassa suunta on toisenlainen. Monissa kehittyvissä maissa kristinuskon ja islamin kannattajia on tullut viime vuosikymmeninä lisää. Tämä johtuu erityisesti siitä, että näissä maissa myös väestönkasvu on nopeaa, eli lapsia syntyy enemmän kuin länsimaissa.
Miksi uskontoja kannattaa tuntea?
Uskonnot vaikuttavat sekä yksittäisten ihmisten ja perheiden että valtioiden ja kokonaisten maanosien elämään. Kun tutustuu uskontoihin, ymmärtää paremmin kaikkia kulttuureja – myös omaansa. Silloin on mahdollista ymmärtää eri tavoin ajattelevien ihmisten arvoja, asenteita ja tapoja sekä kunnioittaa toisen ihmisen vakaumusta. Uskontoja tuntevalle ja kunnioittavalle ihmiselle maailma on avoinna. Hän osaa toimia lähellä ja kaukana niin, ettei loukkaa toisia sanoin eikä teoin, vaan voi rakentaa rauhaa ja ymmärrystä eri kulttuureista tulevien ihmisten välille.
Tutki maailman uskontokarttaa.
1. Nimeä 3 valtioita, joissa kristinusko on enemmistönä.
2. Nimeä 3 valtioita, joissa islam on enemmistössä.
Monien uskontojen maailma
Kristinusko, islam, juutalaisuus. Hindulaisuus, buddhalaisuus, sikhiläisyys. Jehovan todistajat, mormonit, skientologit. Wicca, vodou ja jedismi. Maailmalla, mediassa ja kotikulmilla kohtaamme monia erilaisia uskontoja. Yhden uskonnon sisällä voi olla lisäksi erilaisia ja erikokoisia ryhmiä. Kristinuskossa sellaisia ovat esimerkiksi katolisuus, ortodoksisuus, adventismi, metodismi, helluntailaisuus, vapaakirkko ja luterilaisuus. Uskontojen maailma onkin todella moninainen.
Uskontojen asema muuttuu
Eri aikoina uskontojen kannattajamäärät ovat vaihdelleet. Juuri nyt Euroopassa ja Yhdysvalloissa lisääntyy sellaisten ihmisten määrä, jotka eivät kannata mitään uskontoa. Siksi sanotaan, että länsimaat maallistuvat eli uskonnot menettävät niissä merkitystään. Muualla maailmassa suunta on toisenlainen. Monissa kehittyvissä maissa kristinuskon ja islamin kannattajia on tullut viime vuosikymmeninä lisää. Tämä johtuu erityisesti siitä, että näissä maissa myös väestönkasvu on nopeaa, eli lapsia syntyy enemmän kuin länsimaissa.
Miksi uskontoja kannattaa tuntea?
Uskonnot vaikuttavat sekä yksittäisten ihmisten ja perheiden että valtioiden ja kokonaisten maanosien elämään. Kun tutustuu uskontoihin, ymmärtää paremmin kaikkia kulttuureja – myös omaansa. Silloin on mahdollista ymmärtää eri tavoin ajattelevien ihmisten arvoja, asenteita ja tapoja sekä kunnioittaa toisen ihmisen vakaumusta. Uskontoja tuntevalle ja kunnioittavalle ihmiselle maailma on avoinna. Hän osaa toimia lähellä ja kaukana niin, ettei loukkaa toisia sanoin eikä teoin, vaan voi rakentaa rauhaa ja ymmärrystä eri kulttuureista tulevien ihmisten välille.
Tutki maailman uskontokarttaa.
1. Nimeä 3 valtioita, joissa kristinusko on enemmistönä.
2. Nimeä 3 valtioita, joissa islam on enemmistössä.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.
