Taistelu alkoi 1.heinäkuuta 1916 ja kesti viisi kuukautta. Taistelua Somme käytiin Sommessa, pohjois-Ranskassa

osapuolet
Brittiläilen imperiumi, Ranska	Saksa

vahvuudet
19 divisioonaa taisteluiden alkaessa, taistelun loppuessa 51 divisioonaa	10 divisioonaa taisteluiden alkaessa, taisteluiden loppuessa 50 divisioonaa

tappiot
623 907 sotilasta, sata panssarivaunua	ei tarkkaa tietoa, noin 460 000-600 000

komentajat
Douglas Haig, Ferdinand Foch	Max von Gallwitz

Valmistelu
Hyökkäyksen tarkoitus oli saada läpimurto länsirintamalla ja kukistaa Saksa. Sommen rintamanosa oli ollut melko rauhallinen siitä lähtien, kun asemasotavaihe oli alkanut. Muun muuassa ilmatietustetuilla oli otettu selville saksalaisten asemat, joita voitaisiin tykistöllä pommittaa saksalaiset saivat vihiä hyökkäyksestä kauan ennen sen alkua. Saksalaisten lentäjät näkivät ilmasta käsin vilkaistuvan toiminnan linjojen tuolla puolen. Pitkään jatkunut tykistön tulivalmistelu, sotavangeiksi saadut ja loikanneet liittouneiden sotilaat varoittivat tulevasta hyökkäyksestä. Saksalaisilla oli alivoimaiset 12 divisioonan joukot ympärysvaltojen 52 divisioonaa vastassa. Ympärysvalloilla oli Sommessa kuusinkertainen määrä tykistöä ja muutakin materiaalia enemmän kuin saksalaisilla.  Liittoutuneilla oli myös ilmaherruus taistelun alussa. Saksalaisia auttoi se, että he olivat linnoittautuneet bunkkereihin ja syviin juoksuhautoihin hyvin.

Tietoa taistelusta
Brittien Sommella käyttämä taktiikka oli erittäin yksinkertainen. Ensin tykistökeskitys, jonka jälkeen jalkaväen oli määrä vallata tykistön taistelukyvyttömiksi tekemät asemat. Jalkaväen hyökkäystä valmisteltiin ampumalla viikon ajan lähes tauotta tykistökeskityksiä pitkin 29 kilometrin pituista rintamaata. Tulitus alkoi 24, kesäkuuta. Kaikkiaan käytettiin 1,5 miljoonaa kranaattia. Hyökkääjät harhauttivat saksalaisia lakkaamalla pommittamasta puolustuslinjoja, ja siirtämällä tulen painopisteen linjojen taakse, niin kuin jalkaväkihyökkäyksessä ja tulittamalla uudestaan puolustuslinjoja.
Ensi kertaa panssarivaunuja käytettiin Sommen Flers–Courceletteen taistelussa, joka alkoi 15. syyskuuta 1916. Briteillä oli 40 Mark I-panssaria, jotka olivat nykyajan mittojen mukaan alkeellisia. Britit pyrkivät niiden avulla murtamaan juoksuhautojen puolustuksen, joka pohjautui niihin sijoitettuihin konekivääreihin. Nämä käytännössä estivät jalkaväen ja ratsuväen rynnäköt. Niinpä uutuusasetta päätettiin käyttää. Ennen hyökkäystä britit tulittivat panssareiden toiminta-aluetta niin, että niille jäisi kulkukelpoisia käytäviä. Panssareissa oli paljon vikoja eivätkä kaikki päässeet taisteluun.

Tappiot laajasti

Kuukausi	Britit	Ranskalaiset	Ympärysvallat- yhteensä	Saksalaiset	(% Ympärysvaltain tappioista summa)
Heinäkuu	158 786	49 859	208 645	103 000	49,4
Elokuu	58 085	18 806	76 891	68 000	88,4
Syyskuu	101 313	76 147	177 460	140000	78,9
Lokakuu	57 722	37626	95 348	78 500	82,3
Marraskuu	39 784	20 129	59 913	45 000	75,0
Summa	415 690	202 567	618 257	434 500	70,3

Saksalaisilla aseina oli:
1. kiväärejä
2. konekiväärejä
3. käsikranaatteja
4. liekinheittimiä
5. tykistöjä

Briteillä aseina oli:

ase	määrä
QF 18 pounder gun	808
QF 4.5 inch Howitzer	202
BL 60 pounder gun	128
BL 6 inch Howitzer	104

Ranskalaisilla aseina oli:
1. Kiväärejä 1886 Lebel
2. Kiväärejä 1907 Berthier