Suomalaiset vähemmistöt

Tilastoja

Tilastotietoja https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa.html

https://etkompassi.wordpress.com/tehtavia-jaksoon-6/

Mielipidejanat yhdenvertaisuudesta

Tavoite: pohtia kantaansa yhdenvertaisuuden kysymyksiin, harjoitella mielipiteen perustelemista

Toteutus: Harjoituksessa oppilaat asettuvat janalle sen mukaan, miten he suhtautuvat opettajan esittämiin väitteisiin. Janan toisessa päässä on “kyllä” ja toisessa “ei”, myös puolivälissä voi olla. Harjoituksen voi tehdä käytävässä tai raivaamalla luokkaan tyhjän tilan, mutta jos tilanahtaus vaivaa, janat voi toteuttaa myös pystysuuntaisina siten, että ne, jotka ovat väitteen kanssa samaa mieltä, varvistavat ja nostavat kädet ylös, kun taas eri mieltä olevat menevät kyykkyyn lattialle. Jokaisen janan jälkeen halukkaat saavat perustella paikkansa janalla. Sopivia väitteitä ovat esimerkiksi:

  • Pukeutumistyyli on täysin jokaisen oma asia.
  • Ihmisiä, joilla on erilainen katsomus, on joskus oikeutettua kohdella eri tavoin.
  • Vanhemmilla on oikeus kasvattaa lapsensa oman katsomuksensa kannattajiksi.
  • Lakia pitää noudattaa silloinkin, kun se asettaa eri ihmisryhmät eriarvoiseen asemaan.
  • Kaikkien katsomuksellisten ryhmien pitäisi saada pitää koulussa päivänavauksia tasapuolisesti.
  • Kasvokkain pitää olla toiselle ihmiselle kohteliaampi kuin netissä.
  • Ulkonäkö vaikuttaa siihen, miten suhtaudun ihmisiin.
  • Olen mielelläni tekemisissä eri katsomuksia edustavien ihmisten kanssa.
  • Katsomus vaikuttaa siihen, kuinka helppo toisen kanssa on ystävystyä.
  • Kaikki mielipiteet ovat samanarvoisia.
  • Maailma olisi parempi paikka, jos ihmiset keskustelisivat avoimemmin myös eri mieltä olevien kanssa.

Suomen vähemmistöt -

Lue ensin Kompassi sivut 83-87.


"Kaikki romanit ... "

Ongelmia:



Saamelaiset



Saamelaiset ovat Suomen alkuperäiskansa. Se tarkoittaa, että Suomen alueella asui saamelaisia ennen kuin Suomesta tuli valtio. Saamelaisten asuinalue sijaitsee Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän alueella. Sitä kutsutaan yhteisellä nimellä Saamenmaa. Nykyään saamelaisia on Suomessa noin 6 500. Suomen laki turvaa saamelaisten oikeudet. Heillä on oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Se tarkoittaa, että heillä on esimerkiksi oikeus saada opetusta koulussa saamen kielellä.

1) Mitkä ovat saamelaisen kulttuurin tyypilliset piirteet?
2) Selvitä millainen on Saamen lippu ja mitä se symboloi?
3) Nimeä kuuluisia saamelaisia?

Katso video https://areena.yle.fi/1-1703345
4) Mistä saamelaisnuoret ovat huolissaan?

5) Miten ja mihin saamelaisia koskeviin aiheisiin taitelijaryhmä Suohpanterror ottaa kantaa?

Saamelaiskäräjät

6) Millaisista asioista saamelaiskäräjät päättää? Mikä on saamelaiskäräjien merkitys saamelaisille?

7) Miksi saamelaiskäräjistä on puhuttu paljon mediassa viime aikoina? Lue lisää aiheesta yle.fi -artikkelista. Millainen kiista saamelaiskäräjiin liittyy?

8) Lue lisää aiheesta yle.fi -artikkelista. Miten kiista saamelaiskäräjistä liittyy ihmisoikeuksiin? Mitä tarkoittaa itsemääräämisoikeus?



Romanit

Suomessa asuu nykyään noin 10 000 romania. Heitä on asunut Suomen alueella ainakin 500 vuotta. Romaneilla on esimerkiksi oikeus saada oman kielensä opetusta. Romaneille oman kulttuurin säilyttäminen on tärkeää.

Hae tietoa oppikirjasta ja romanit.fi-sivustolta

Vastaa seuraaviin kysymyksiin 
1) Mitkä ovat romanien kulttuurin tyypilliset piirteet?

2) Kaikki romanit -videolla nuoret romanit kertovat kohtaamistaan ennakkoluuloista. 
Mistä ennakkoluulot voivat johtua?

3) Nimeä kuuluisia romaneja. Kerro myös, mistä syystä he ovat kuuluisia.

4) Suomessa useat romanit pukeutuvat edelleen perinteiseen asuun. Miksi joissakin kulttuureissa on tärkeää pukeutua tietyllä tavalla?

5) Mikä on romanien käyttämän kaalon kielen asema Suomessa? Miten kielen asemaa on pyritty parantamaan?

6) Mikä on romanien asema nykysuomessa?

Tataarit



Tataarit ovat turkkilaissukuisia muslimeita, joista suurin osa asuu Venäjällä. Ensimmäiset tataarit tulivat Suomeen 200 vuotta sitten Venäjältä. He olivat kauppiaita.

Tataarit perustivat Suomen ensimmäisen Islam-seurakunnan vuonna 1925. Sen jäseneksi pääsevät vain tataarit.

Nykyään Suomessa asuu noin 800 tataaria. Tataarien joiden tavat ovat Suomessa maallistuneet huomattavasti. Yhteisön jäsenten kesken solmitut avioliitot ovat säilyttäneet yhteisön elinvoimaisena.

Juutalaiset

Ensimmäiset juutalaiset saapuivat Suomen alueelle Ruotsista 1700-luvulla.
Suuri osa Suomen juutalaisista on sukua sotilaille, jotka olivat 1800-luvulla Venäjän armeijassa.

Koska Suomen juutalaisyhteisöä ei tuhottu toisen maailmansodan aikana, on sen piirissä on säilynyt perinteitä, jotka ovat lähes kadonneet muualta Euroopasta. Juutalaisetkin ovat integroituneet valtaväestöön, mutta seka-avoliittojenkin lapset kasvatetaan usein juutalaisina.

Nykyään Suomessa on juutalaisia alle 2000. Heillä on oma sairaala, päiväkoti ja koulu.

Lähde: http://www.opike.fi/files/products/product_438/Monenlaisia_suomalaisia.pdf
https://peda.net/lieksa/peruskoulut/ky/oppiaineet2/s2-%E2%80%93-avoin-alusta/historia-s2/ly/lyavs/vs:file/download/ab4c0cce4bf53427b7e8c3c81e0850c5f4f3733e/V%C3%A4hemmist%C3%B6t%20Suomessa.pdf
Kompassi Opettajan opas



https://etkompassi.wordpress.com/tehtavia-jaksoon-5/


Seksuaaliset ja sukupuolivähemmistöt

Selvitä seuraavien käsitteiden merkitykset:

sukupuolineutraali avioliitto
tasa-arvoinen avioliitto
sukupuolisensitiivinen kasvatus

sukupuolivähemmistöt
transsukupuoliset
transgenderit
transvestiitit
intersukupuoliset henkilöt

seksuaalisetvähemmistöt
homot
lesbot
aseksuaalit
biseksuaalit

Tasa-arvovaltuutetun internetsivuilla sanotaan
"Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Ihmiset ovat sukupuoli-identiteetiltään ja sukupuolen ilmaisultaan moninaisia, eivätkä kaikki ole sukupuoleltaan yksiselitteisesti naisia tai miehiä. "
https://www.tasa-arvo.fi/sukupuolen-moninaisuus

Asiasta on keskusteltu vilkkaasti mediassa. Tutustu oheisiin kannaottoihin ja kirjoita, mitä mieltä itse olet asiasta
https://yle.fi/uutiset/3-9922018
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/235063-jari-sinkkonen-kielsi-transilmion-ja-sukupuolen-moninaisuuden-lastenpsykiatri-jaana


Sukupuolineutraalikasvatus on myös ajankohtainen aihe. Tutustu seuraaviin artikkeleihin ja kerro, miten kasvattaisit oman lapsesi. Onko koulu mielestäsi sukupuolineutraali? Perustele vastauksesi.
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/579041-jari-sinkkonen-tytot-ovat-yha-tyttoja-ja-pojat-poikia-sukupuolierojen-hamartaminen
https://yle.fi/uutiset/3-8592039

Miksi koulussa homotellaan?

Homofobia luokitellaan sairaudeksi? Mitä sillä tarkoitetaan?

Miten itse suhtautuisit, jos veljesi tai sisaresi ilmoittaisi olevansa homoseksuaalinen? Muuttaisiko asia suhtautumistasi häneen?

Vammaiset - Suomen suurin vähemmistö


Suomalaisen Vammaispalvelulain määritelmän mukaan "vammaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla vamma tai sairaus aiheuttaa pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisen elämän toiminnoista. Lain edellyttämä pitkäaikaisuus on määritelty siten, että vammasta tai sairaudesta tulee ennusteen mukaan aiheutua haittaa yli vuoden ajan."

Suomessa työikäisten vammaisetuisuuksia saavien lukumääräksi on saatu 241 872 henkeä eli 7 prosenttia työikäisistä. Lisäksi tulevat lapset, nuoret ja iäkkäät vammaiset.

Euroopan tilastoviraston tulo- ja elinolotutkimuksen (2014) mukaan vammaisten 16–64-vuotiaita henkilöiden osuus oli suurin Suomessa (29 %) ja pienin Maltalla (6 %). Tässä vammaisiksi oli määritelty ne henkilöt, jotka kokivat rajoitteita tavanomaisessa toiminnassa terveysongelman vuoksi.

Vammaisuuden esiintyminen ei kerro riittävästi vammaisuudesta. Vammaiset henkilöt ovat heterogeeninen ryhmä ja heidän välillä on paljon eroja. Vammaisuus on moniulotteinen ilmiö.

On hyvä muistaa, että kuka tahansa voi jossain elämäntilanteessa vammautua. Tilapäinen vamma on kuitenkin aina eriasia kuin pysyvä vamma.

Vammaiset lapset ja nuoret kohtaavat eriarvoista kohtelua lähiympäristössä

Päiväkoti ja koulu, ikätoverit ja harrastukset sekä kuntoutus asettavat vammaiset lapset ja nuoret usein eriarvoiseen asemaan vammattomiin ikätovereihin verrattuna. Invalidiliiton haastattelututkimuksessa liikuntavammaisten lasten itsemääräämisoikeus heitä itseään koskevissa asioissa ei toteutunut lasten mukaan riittävästi.

Arjen ongelmia aiheuttavat vammaisten lasten perheille muun muassa

  • vanhempien uupuminen, palvelujen saamisen vaikeus sekä taloudellisen tuen vähäisyys
  • sosiaaliturvaan liittyvän tiedon saamisen vaikeudet ja vaikeaselkoisuus
  • tilapäishoidon mahdollisuuksien puute
  • vähäiset vaikutusmahdollisuudet päivähoitopaikan ja koulun valinnassa.

Vaikeavammaisten nuorten itsenäistyminen ja irtautuminen lapsuudenkodista edellyttää yksilöllisiä ratkaisuja ja huolellista suunnittelua. Usein eristetyssä elämässä nuori keskittyy kotiin, ja koulutus sekä ammattitaito jäävät heikoiksi.

Koulutuksen eriarvoisuus

Koulutuksen eriarvoisuutta kuvastaa se, että vammaisten henkilöiden koulutustaso on väestön koulutustasoa matalampi. Vaikka viittomakielen asema on turvattu perustuslaissa ja opetusta koskevassa lainsäädännössä, kaikilla viittomakielisillä ei käytännössä ole riittäviä mahdollisuuksia äidinkieliseen opetukseen.

Peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa on todettu monenlaisia esteitä. Esteet liittyvät muun muassa

  • koulutuksen kysynnän ja tarjonnan epätasapainoon
  • opetusmateriaalin puuttumiseen
  • oppilaitosten tilojen esteellisyyteen
  • opiskelijan tarvitsemien tukitoimien, kuten tulkkien, avustajien ja apuvälineiden, järjestämisen laiminlyöntiin.

Toisen asteen koulutuksessa opiskelevien palveluntarve on monin paikoin tarjontaa suurempaa. Riittäviä tukipalveluja koulunkäynnin mahdollistamiseksi ei ole aina saatavissa.

Iäkkäät vammaiset tarvitsevat tietoa palveluista

Iäkkäistä vammaisista henkilöistä tutkimustietoa on melko vähän. Iäkkäät vammaiset henkilöt ja iäkkäinä vammautuneet henkilöt eivät ole tottuneet vaatimaan palveluja, ja ne jäävät helposti hankkimatta ja saamatta. Monet iäkkäät vammaiset henkilöt eivät myöskään tiedä palveluista tai oikeuksistaan niihin.

Erityisesti aistivammaiset vanhukset jäävät näistä syistä helposti yksin kotiin eristyksiin. Iäkkäät kehitysvammaperheet ovat myös aikaisemmin olleet yksi syrjään jäävistä ryhmistä.

Aikuisten ja työikäisten vammaisten kohtaamat esteet

Myös aikuisten ja työikäisten vammaisten ihmisten elämää vaikeuttavat erinäiset esteet mm. liikkumisessa, asumisessa, palveluiden saannissa sekä kommunikoinnissa ja tiedonsaannissa. Merkittävimmät ongelmat aikuisten vammaisten kohdalla ovat työllistymisessä ja toimeentulossa.

1. Saagalla on oikeus löytää oma tulevaisuutensa Katso video ja pohdi, miten Saaga suhtautuu tulevaisuuteensa.

2. Samu on ysiluokkalainen muiden joukossa Katso video ja pohdi, mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia sinun ja Samun elämässä on.

3. Kysy vammaiselta Katso video ja pohdi, mitä Katerinalle esitetyt kysymykset kertovat ihmisten ennakoluuloista.

4. Tarinoita esteettömyydestä Katso video ja kirjoita, mitä ajatuksia heräsi





Lähteet
http://www.tukikeskushilma.fi/materiaali/index2.php?sivu=1265
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/77988/R6-2006-VERKKO.pdf
https://blogi.thl.fi/vammaisia-on-tyoikaisista-suomalaisista-7-tai-29-prosenttia/