4.2. Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet

Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä

Oppivan yhteisön periaatteena on, että "emme ole valmiita", vaan meillä on valmius etsiä ja löytää. Aikuiset toimivat oppivan yhteisön periaattein mallina oppilaiden työskentelylle. Tunne osallisuudesta ja turvallinen psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö tukevat vuorovaikutustaitojen oppimista. Rakenteiden tulee olla sellaisia, että ne tukevat yhdessä toimimista ja antavat mahdollisuuden uuden etsimiselle. Pienestä pitäen lasta ohjataan vastuunkantamiseen omista tekemisistään. Vaivannäöstä ja ponnistelusta syntyy onnistumisen tunne.

Oppivassa yhteisössä annetaan ja saadaan rakentavaa palautetta omasta toiminnasta ja oppimista.

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Päiväkodit ja koulut noudattavat Kouvolan esi- ja perusopetuksessa yhteisesti määriteltyä nivelvaihemallia (varhaiskasvatus – esiopetus; esiopetus – 1. lk.; 2. lk. – 3. lk.; 6. lk. – 7. lk.; 9. lk. – toinen aste). Nivelvaihemallissa kuvataan mm. tiedonsiirtoon liittyvät asiat. Kaupungilla on myös selkeät toimintapolut lastensuojelun, nuorisotoimen ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa.

Päiväkodin ja koulun opetussuunnitelmassa kuvataan oppilaan hyvinvointiin ja turvalliseen arkeen vaikuttavat asiat. Keinoja päiväkotien ja koulujen arjen toimivuuteen tarkennetaan päiväkodin ja koulun vuosittaisessa suunnitelmassa.

Päiväkodeilla ja kouluilla on oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelma sekä turvallisuussuunnitelma.

Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

Oppilaan oman lähiympäristön kartoittaminen ja näkeminen voimavarana antaa mahdollisuuden toimintaympäristön rikastuttamiseen. Omien vahvuuksien löytäminen, erilaiset oppimisympäristöt, hyvän yhteistyön tuottama ilo sekä vastuullisuus ja rohkeus tukevat innostavaa ilmapiiriä ja oppimista. Kannustaminen lisää motivaatiota. Aikuisten tehtävä on ohjata lasten ja nuorten välistä vuorovaikutusta sekä antaa omalla toiminnallaan malleja rakentavasta vuorivaikutuksesta.

Päiväkodin ja koulun opetussuunnitelmassa kuvataan toiminnallisen oppimisen keinoja sekä vuorovaikutuksen ja monipuolisen työskentelyn malleja.

Kulttuurien moninaisuus ja kielitietoisuus

Kulttuurisen moninaisuuden ja kielitietoisuuden toteutumisen avainasia on toisen kunnioittaminen.

Päiväkodin vuosittaisessa suunnitelmassa tulee huomioida monikulttuurisuus sekä monikulttuurisuudet lapset ja perheet. Koulun opetussuunnitelmaan sisällytetään monikulttuurisuussuunnitelma, jonka tavoitteena on yhdenvertaisen toiminnan tukeminen, eri kulttuurien kohtaaminen sekä tiedon lisääminen eri kulttuureista. Asiaa voidaan tarkentaa vuosittaisessa suunnitelmassa. Kulttuurisen moninaisuuden osana on myös suomalaisen kulttuurin tunteminen.

Kouluilla on mahdollisuus yhteistyöhön kaupungin nuorisotoimen kanssa (mm. yhdenvertaisuusoppitunnit).

Osallisuus ja demokraattinen toiminta

Päiväkotien ja koulujen toiminnan rakenteiden tulee olla sellaiset, että ne mahdollistavat oppilaiden osallistamisen. Mahdollisuuksia osallistumiseen tulee tarjota oppilaille sekä päiväkodin ja koulun toiminnan suunnittelun että luokkatyöskentelyn tasolla. Koko yhteisön läpäisevät osallistavat toimintatavat antavat tilaisuuden oppilaiden, henkilökunnan ja huoltajien väliselle vuorovaikutukselle.

Opetussuunnitelmassa kuvataan päiväkodin ja koulun osallisuuden, vaikuttamisen ja demokraattisen toiminnan päälinjat. Niitä täsmennetään vuosittaisessa suunnitelmassa.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Yhdenvertaisuuden ja tasa- arvon toteutumisessa korostuu päiväkodissa ja koulussa toimivien aikuisten malli. Oppilaita kohdellaan yhdenvertaisesti ja heitä rohkaistaan kohtelemaan muita yhdenvertaisesti. Yhteisön tehtävänä on rohkaista oppilasta toimimaan ja opiskelemaan ilman ennakkoasenteita erilaisista rooleista. Oppilaalle tarjotaan valinnanmahdollisuuksia ja heitä ohjataan tekemään tiedostettuja ratkaisuja. Monimuotoisten työtapojen valinnassa korostetaan oppilaan yksilöllisiä lähtökohtia ja niiden huomioonottamista.

Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen

Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön ja kestävään tulevaisuuteen näkyy kaikessa päiväkodin ja koulun toiminnassa sekä valinnoissa, joita arjessa tehdään. Kestävän tulevaisuuden rakentamisen ja vastuullisen ajattelun perusedellytys on suhde luontoon.

Koulun ja päiväkodin opetussuunnitelmaan sisältyy kestävän kehityksen toimintamallit. Niitä tarkennetaan vuosittaisessa suunnitelmassa.

Hirvelän koulun lisäys kohtaan Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet

Toimintakulttuuria ohjaavat keskeiset periaatteet: oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä, hyvinvointi ja turvallinen arki, vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely, kulttuurien moninaisuus ja kielitietoisuus, osallisuus ja demokraattinen toiminta, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen.

Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä

Hirvelän koulussa tukitoimia toteutetaan kolmiportaisen tuen keinoin ja eriytetään opetusta oppilaan tarpeiden mukaisesti.
Seitsemänneltä luokalta lähtien koulussa korostetaan itseohjautuvuutta sekä ohjataan oppilasta oppimaan erilaisten tilanteiden vaatimia oppimis- ja vuorovaikutustaitoja.

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Hirvelän koulussa turvallista arkea tukee järjestyssääntöjen noudattaminen ja hyvät käytöstavat. Koulumme sisä- ja ulkotilojen turvallisuutta kartoitetaan säännöllisesti riskipistearvioinnin suorittamisella sekä tulosten vaatimilla toimilla.
Koulussamme on tavoitteena jokaista oppilasta tukeva toimintakulttuuri, joka kannustaa oppilasta olemaan oma itsensä ja kehittää hänen itsetuntoaan oppijana.
Oppilaiden työskentelyssä tuetaan yhteistyön tekemistä yksin, esimerkiksi oppilas neuvoo toista oppilasta, ja ryhmässä.
Jos oppilaasta nousee huoli, täytetään huolilomake tai informoidaan muuten koulun oppimisen ja koulunkäynnin ryhmää. Aloite tukitoimiin voi lähteä opettajalta, oppilaalta tai huoltajilta.
Kiusaamiseen puututaan, kun kiusaamista epäillään. Kiusaamiseen puututaan myös silloin, kun joku kokee, että häntä kiusataan.
Hirvelän koulussa on turvallisuussuunnitelma ja oppilashuoltosuunnitelma.
Hyvinvointia ja turvallista arkea voidaan tarkentaa koulumme vuosittaisessa suunnitelmassa.

Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

Hirvelän koululla pyritään hyödyntämään koulurakennuksen ja lähiympäristön tarjoamia mahdollisuuksia. Koulurakennuksessa on erilaisia luokkatiloja; koulun aulaa ja käytäviä voi käyttää oppimisen apuna. Koulun lähiympäristön tarjoamia mahdollisuuksia hyödynnetään myös opetuksessa. Tällaisia ympäristöjä ovat muun muassa hiekkakenttä, lähimetsä, Mattilan kenttä ja Sompasen järvi. Nämä oppimisympäristöt mahdollistavat erilaisia vuorovaikutustilanteita oppilaiden, opettajien ja ohjaajien kanssa.
Tuki- ja luottamusoppilaat tukevat koulun vuorovaikutuksellisuutta mm. tapahtumilla ja vierailemalla esimerkiksi kummioppilaiden tunneilla.
Koulumme noudattaa Liikkuvan koulun periaatteita minkä mukaan opetuksessa pyritään vähentämään paikallaan istumista.

Kulttuurien moninaisuus ja kielitietoisuus

Koulumme arjessa pyritään pitämään huolta toisistamme. Oppilaille korostetaan, kuinka toiset ihmiset tulee ottaa huomioon koulun päivittäisessä arjessa ja yhteiskunnassa. Yhteisessä arjessa opettelemme vuorovaikutustaitoja, yhdessä olemista ja tekemistä. Koulussamme muistutetaan hyvistä käytöstavoista.
Koulussamme korostetaan yhdenvertaisuutta: olemme erilaisia, mutta hyviä yhdessä.
Kansainvälisyyskasvatus on osa koulun kulttuuria. Sitä voidaan toteuttaa esimerkiksi tapahtumilla, vierailijoilla, yhteistyöllä muiden koulujen kanssa Euroopassa.
Koulumme tekee yhteistyötä Kouvolan kaupungin nuorisotoimen ja Kuusankosken seurakunnan kanssa.

Osallisuus ja demokraattinen toiminta

Koulussamme toimii oppilaskunta. Oppilaskunta valitsee joukostaan luottamus- ja varaluottamusoppilaan. Luottamusoppilaat osallistuvat koulutyön suunnitteluun mm. tekemällä aloitteita ja osallistumalla kokouksiin, joissa koulun toimintaa suunnitellaan.
Hirvelän koulussa on tukioppilastoimintaa.
Koulumme nuoret osallistuvat Kouvolan kaupungin nuorisovaltuustovaaleihin. Koulustamme osallistuu kaksi oppilasta nuorisovaltuustoon.
Luokkatyöskentelyssä hyödynnetään oppilaiden kiinnostuksen kohteita, ideoita toimintatapoihin ja taitoja oppia asioita eri tavoin.
Koulussamme harjoitellaan yhteiskunnallisia taitoja esimerkiksi mielipidekirjoitusten tekemistä ja varjovaaleihin osallistumista.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Tavoitteemme on, että nuoremme kokevat olevansa yhtä arvokkaita esimerkiksi iästä, sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä riippumatta.

Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautumisesta

Hirvelän koulussa ohjataan nuoria kierrättämiseen, tavaroiden korjaamiseen ja uusiokäyttämiseen sekä jätteiden lajitteluun. Nuoria ohjataan vastuullisuuteen ja noudattamaan kestävän kehityksen periaatteita esim. ajattelemaan maailmaa tulevien sukupolvien kannalta.
Kestävän kehityksen ajatus sisällytetään koulun arkeen ja eri oppiaineiden opetukseen.
Koulumme vuosittaisessa suunnitelmassa tarkennetaan kestävän kehityksen periaatteen toteuttamista koulussa.