Arviointi

Arviointikrteeereitä

Oppiaineiden arvioinnista

  • lähtötason arviointi
  • formatiivinen arviointi (opiskelujen aikana)
  • summatiivinen arviointi (loppuarvosanan muodostuminen; siihen vaikuttaa myös formatiivinen arviointi)

 

Fysiikka/kemia

Lähtötaso

  • kyseessä on uudet oppiaineet, joiden sisältöjä on hieman käsitelty alakoulussa ympäristötiedon oppiaineessa
  • oletuksena opetuksessa on, ettei oppilaan tarvitse tietää oppiaineen sisällöistä juurikaan pohjatietoja
  • perustieto ja -ymmärrys arjen ilmiöistä oletetaan osattavaksi (esim. veden olomuodon muutokset, esineet tippuvat alaspäin, käsitteistöä pehmeä/kova, hidas/nopea)

Formatiivinen

  • tuntitöiden suorittaminen: ohjeiden noudattaminen, havaintojen sekä päätelmien tekeminen ja kirjaaminen, yleinen työskentely ja opetukseen osallistuminen
  • tuntimerkintöjen seuraaminen kotona: kotitehtävien suoritustaso ilmaisee yleistä osaamisen tasoa

Summatiivinen

  • aihealueittain osaamisen testaaminen kokein (2-3 koetta/lukukausi/oppiaine)

Matematiikka

Lähtötaso

  • kymppitestit
  • uusi aihe pohjautuu aina aiemmin opittuun
  • luokalla ensimmäiset aiheet ovat osittain päällekkäisiä alakoulun matematiikan sisältöjen kanssa

Formatiivinen

  • jatkuva oppilaan osaamisen seuranta ja oppimista ohjaavat keskustelut nuoren kanssa
  • taitotasotestien teettäminen kesken aihealueen käsittelyn -> oppilas saa tietoa omasta osaamisestaan
  • tuntimerkintöjen seuraaminen kotona: kotitehtävien suoritustaso ilmaisee yleistä osaamisen tasoa

Summatiivinen

  • aihealueittain osaamisen testaaminen kokein (1-2 koetta/alue)

 

Kielten arviointi

Lähtötason arviointi

Oppiaineiden tavoitteiden asettaminen on oleellisin osa lähtötason arviointia. Riippuen oppiaineesta, tavoitteet ja painotukset vaihtelevat hieman – esimerkiksi englantia on opiskeltu pidempään kuin ruotsia, ja suomen kielen tavoitteet äidinkielenä ovat verraten vaativat vieraiden kielten hallitsemiseen nähden.

Osaamisen tavoitetaso on määritelty opetussuunnitelmassa luokka-astekohtaisesti. Tarkin määritelmä on päättöarvioinnin suhteen (9 lk:n päättyessä).

Tavoitteet on pilkottu oppiaineissa arjen helpottamiseksi opettajan toimesta projekteihin ja osakokonaisuuksiin, esimerkiksi koealueisiin. Lukemalla opettajan koemerkintöjä Wilmassa kulloisenkin tavoitteen hahmottaminen on helpompaa.

Formatiivinen eli jatkuva arviointi

  • sanallinen palaute (korjaava ja kannustava palaute jokaisella tunnilla)
  • Wilma-merkinnät (positiiviset ja kehittävät merkinnät)
  • itsearviointi oppikirjan ja erillisten kaavakkeiden avulla
  • kotitehtävien tarkistus. Jokaisella oppilaalla on mahdollisuus jatkuvasti kehittää omia taitojaan korjaamalla ja arvioimalla omien kotitehtäviensä suorittamista ja tehtävien onnistumista
  • kirjallinen palaute summatiivisista (numerollisista) suorituksista, erityisesti projektitöistä

Summatiivinen eli numeroita käyttävä arviointi

Kielen arviointi perustuu opetussuunnitelman luomien raamien mukaan viiteen eri osa-alueeseen. Nämä ovat:

  • kielen rakenteiden ja säännönmukaisuuksien tunnistaminen ja arviointi (perinteiset kokeet, tuntityöskentely)
  • kirjoitelmat (vapaamuotoisen tekstin tuottaminen kohdekielellä)
  • suullinen tuotto (kohdekielen hallinta / käytön sujuvuus) esim. esitelmin tai suullisin kokein
  • kohdekielen auditiivinen ymmärtäminen (kuuntelut, sanelut)
  • lukemisen taidot (luetun tekstin ymmärtäminen, tekstin aihepiirien, taustojen ja kokonaisuuksien hahmotus)

Oppilaan arvosana perustuu siis näiden kolmen osa-alueen yhteiseen tulokseen, painotus summatiivisessa arvioinnissa.

 

Reaaliaineiden arviointi

Lähtötason arviointi

Tavoitteiden asettaminen: asetetaan sillä hetkellä, kun lukuvuosi alkaa. Verrataan edellisen vuosiluokan tasoon. Perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteet tuodaan esille.

Aiemman opitun esille tuominen: tulee esille oppimisprosesseissa, käsitteiden hallinnassa, syy-seuraussuhteiden hahmottamisessa, tiedon/taidon soveltamisessa. Ennakkotietojen ja käsitysten keruumenetelmät.

Formatiivinen arviointi

Vaihtelevat menetelmät: erilaiset oppimistilanteet, erilaiset työskentelytavat.

Jatkuvaa palautetta annetaan henkilökohtaisesti sekä laajemmin ryhmä/paritöissä sekä Wilmaan kirjaaminen esim. tuntimerkinnät, tuntikuulustelut.

Itsearviointi osana oppimista.

Summatiivinen arviointi

Osaamista mitataan erilaisin menetelmin: kokeet, portfoliot, projektit, esseet, tuntikuulustelut.

Osaamista arvioidaan jatkuvasti lukuvuoden aikana, miten tieto/taitotaidot kehittyvät sekä oppimisen taidot.

 

Taito- ja taideaineiden arviointi

Taito- ja taideaineissa oppimisen arviointi on monimuotoista ohjaavaa ja kannustavaa. Käytetyimpinä arviointimenetelminä ovat opetuskeskustelu, havainnointi, oppimispäiväkirja, jatkuva palaute, ohjatut kotitehtävät, arviointikeskustelu, vertaisarviointi, itsearviointi sekä kirjallinen-, suullinen-, sanallinen- ja numeroarviointi.

Lukuvuoden aikana taito- ja taideaineissa opettaja arvioi oppilaiden lähtötasoa havainnoimalla oppilaiden toimintaa ja muuttaa/eriyttää opetusta tarvittaessa.

Formatiivista eli jatkuvaa arviointia on taito- ja taideaineiden oppitunneilla jatkuvasti opettajan sekä oppilaiden antaman palautteen perusteella. Käytettäviä arviointitapoja ovat mm. suullinen palaute, itsearviointi, vertaispalaute ja opettajan kanssa käydyt keskustelut oppilaan omista taidoista. Taito- ja taideaineissa formatiivinen arviointi on kannustavaa ja motivoivaa.

Taito- ja taideaineissa summatiiviseen arviointiin vaikuttavat käytännön toimintataidot, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot sekä tiedonhallintataidot. Pääsääntöisesti taito- ja taideaineissa tehdään kirjallisesti arvioitavia töitä, paitsi liikunnassa.

 

Erityisen tuen nuori lähtötason arviointi

Lähtötason arviointi:

  • siirryttäessä yläkouluun siirtopalaveritiedot alakoululta
  • lukuvuoden alussa testataan luetun ymmärtämisen- ja matemaattisten taitojen taso
  • luokkatilassa arvioidaan toiminnanohjausta

 

Formatiivinen arviointi:

  • jatkuva arviointi
  • itsearviointi
  • suullinen palaute
  • Wilma-merkinnät

 

Summatiivinen arviointi:

  • kokeet
  • jaksotehtävät (pienryhmäopetus)
  • esitelmät
  • ryhmätyöt
  • puheet
  • kirjoitelmat
  • väli- ja lukuvuositodistus

 

Päättöarvioinnin kriteereistä löytyy Wilman tiedotteista.

Arviointikerrat

Hirvelän koulun oppilaat arvioidaan todistuksilla kaksi kertaa lukuvuodessa. He saavat ennen joululomaa välitodistuksen ja keväällä lukukauden päätöspäivänä lukuvuositodistuksen.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä