Maantiede
Maantiede iltaopintoina lukuvuonna 2025–2026
Lukuvuonna 2025–2026 opetetaan lähiopetuksena GE01 (5. periodi).
Lisäksi opintojaksot GE01, GE02, GE03, GE04 ja GE05 on mahdollista opiskella verkko-opintoina minkä tahansa periodin aikana. Verkko-opintojen koe tehdään koeviikolla siinä periodissa, jossa opinnot on aloitettu.
OPETUSSUUNNITELMAN LOPS 2021 MUKAISET OPINTOJAKSOT
VALTAKUNNALLISET OPINNOT
GE01 Maailma muutoksessa
Sisältö: Maantiede tieteenalana, ympäristön muutoksia ja niiden ratkaisukeinoja, ihmiskunnan muutoksia.
GE02 Sininen planeetta
Sisältö: Luonnonmaantieteellinen ajattelu, Maan planetaariset liikkeet ja niistä johtuvat ilmiöt, ilma-, vesi- ja kivikehä, maannokset ja kasvillisuusalueet.
GE03 Yhteinen maailma
Sisältö: Ihmismaantieteellinen ajattelu, väestö, asutus, kulttuurit, kaupungit, kaupungistuminen, tuotannon alueelliset piirteet, luonnonvarojen kestävä käyttö, liikkuminen, palvelut ja vuorovaikutus.
GE04 Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta
Sisältö: Maantieteellinen tutkimus, aluesuunnittelu ja osallistuvan suunnittelun periaatteet.
PAIKALLISET OPINTOJAKSOT
GE05 Maantieteen kertaus
Sisältö: Opintojaksolla kerrataan ja syvennetään maantieteen opintojen keskeisimpiä asioita sekä tutustutaan erityyppisiin yo-koetehtäviin.
GE06 Sää ja ilmasto
Sisältö: Tunnetko taivaan valot ja värit? Haluatko oppia, miten säätä ja ilmastoa seurataan ja ennustetaan? Opintojakso käsittelee näitä jokapäiväisen elämän kannalta kiinnostavia ja merkittäviä ilmiöitä.
GE07 Matkailumaantiede
Sisältö: Kurssilla selvitetään matkailua maantieteellisenä ilmiönä, esimerkiksi kohdealueita, vaikutuksia ja matkailun muotoja.
Uusimmat julkaisut Jarin blogista
Suomalaisten kulutustasolla maapallon ylikulutuspäivä olisi jo huhtikuun alussa ja kestävään kulutukseen tarvittaisiin neljä maapalloa
 |
| Esimerkkejä eri valtioiden vuoden 2026 ylikulutuspäivistä. Päivämäärät kertovat, milloin maapallon kyky tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä olisi tämän vuoden osalta kulutettu loppuun, jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kyseisen valtion elintasolla. Credit: Global Footprint Network 2026. |
Lähteet
Lue myös nämä
Luonnonvarojen kulutus ylitti maapallon kestokyvyn 40 vuotta sitten: Missä maassa luonnonvaroja käytetään henkeä kohden eniten?
"On outoa, että meitä syyllistetään, jos emme käy tarpeeksi kaupassa."
Ovatko humanosfäärin tuottamat tekno- ja mediafossiilit käynnistäneet antroposeenin, kapitaloseenin, angloseenin, antrobseenin vai plantaasiseenin?
Kolme viimeisintä vuotta ovat olleet vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian kolme lämpimintä vuotta
 |
| Harmaalla viivalla ja ympyröillä on esitetty vuosien globaalien keskilämpötilojen poikkeamat ajanjakson 1991-2020 keskilämpötilasta Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan. Sinisellä viivalla on esitetty viiden vuoden liukuva keskiarvo. Punainen viiva osoittaa pitkän aikavälin lineaarista trendiä. Lähde: Japanin ilmatieteen laitos. |
Japanin ilmatieteen laitoksen alustavien tietojen mukaan vuosi 2025 oli globaalisti koko vuodesta 1891 alkavan mittaushistorian kolmanneksi lämpimin vuosi. Vuoden 2025 keskimääräinen globaali pintalämpötila (ilman lämpötila lähellä maapallon pintaa ja meriveden lämpötila) oli 0,48 astetta lämpimämpi kuin vertailukauden 1991-2020 keskiarvo ja 1,03 astetta lämpimämpi kuin 1900-luvun keskiarvo. Pitkällä aikavälillä pintalämpötila on kohonnut keskimäärin 0,79 astetta vuosisadassa.
Japanin ilmatieteen laitoksen mukaan seitsemän mittaushistorian lämpimintä vuotta ovat lopullisten tietojen mukaan olleet 2024 (+0,63 °C verrattuna vuosien 1991-2020 keskilämpötilaan), 2023 (+0,54 °C), 2025 (+0,48 °C, alustava tieto), 2016 (+0,35 °C), 2020 (+0,34 °C), 2019 (+0,31 °C) ja 2015 (+0,30 °C).
Lähde
Japan Meteorological Agency: Global Average Surface Temperature Anomalies
Lue myös nämä
Ilmastonmuutoksen vuoksi kuumuuden aiheuttamat kuolemat kolminkertaistuivat Euroopan kaupungeissa kesällä 2025Vuoden 1965 jouluaattona lumensyvyys oli Kouvolassa 71 senttimetriä ja Helsinki-Vantaan mittauspisteessä 78 senttimetriä
Jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa vuosina 1959-2024. Vuosilta 1959-2007 tiedot ovat Utin lentoasemalta. Vuosien 2009-2021 tiedot ovat lentokentän toiselta puolelta Utin Lentoportintieltä. Vuonna 2008 sekä lentoaseman että Lentoportintien mittauspisteessä havainnoitiin lumensyvyyttä, joten olen merkinnyt diagrammiin näiden keskiarvon 12 cm (lentoasema 11 cm, Lentoportintie 13 cm). Diagrammin saa suurennettua, kun klikkaa sen päältä. Diagrammi: Jari Kolehmainen. Tilastotietojen lähde: Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelu.
Diagrammissa on esitetty jouluaaton lumensyvyys Kouvolassa 1950-luvun lopulta nykypäivään asti. Suurin jouluaaton lumensyvyys on vuodelta 1965, jolloin lunta oli 71 senttimetriä. Lumeton jouluaatto koettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1972. Sen jälkeen lumeton joulu on toistunut vuosina 1992, 2007, 2013, 2015 ja 2019. Jouluaaton lumensyvyyden keskiarvo on ollut koko tarkastelujaksolla 21,6 senttimetriä ja 2000-luvulla 16,9 senttimetriä. Jouluaaton lumensyvyyden mediaani on ollut koko tarkastelujaksolla 19,5 senttimetriä ja vuosina 2000–2024 puolestaan 13 senttimetriä. Utin mittaushistorian suurin joulukuun lumensyvyys on 74 senttimetriä ja suurin kaikkien kuukausien lumensyvyys 120 senttimetriä.
Helsinki-Vantaalla mittaushistorian lumensyvyysennätys joulukuussa on 83 senttimetriä 19. joulukuuta vuonna 1965. Jouluaaton lumensyvyys vuonna 1965 oli Helsinki-Vantaalla 78 senttimetriä. Kaisaniemessäkin lunta on ollut joulukuussa (13.12.1915) peräti 70 senttimetriä.
Piirtämästäni Kouvolan lumensyvyysdiagrammista kannattaa huomata se, että tarkastelujakso on melko lyhyt (vuodet 1959–2024). Mukana on vain Utin mittauspisteen digitoitu mittaushistoria, joka on saatavilla Ilmatieteen laitoksen havaintojen latauspalvelusta. Tarkastelussa ei ole mukana 1930-luvun lämpöaaltoa, jolloin esimerkiksi Utin lentoaseman mittauspistettä (perustettu vuonna 1945) ei vielä edes ollut olemassakaan. Tampereelta kuitenkin tiedetään, että 1930-luvun lämpöaallon aikana puolet jouluista oli mustia. Sodankylässäkin oli jouluna 1938 lunta vain kaksi senttimetriä. Tuolloin 1930-luvulla oli kuitenkin kyseessä vain alueellinen lämpeneminen, joka johtui hyvin todennäköisesti merivirtojen muutoksista, ei maailmanlaajuinen ilmastonmuutos kuten nyt. Globaalissa lämpötilahistoriassa 1930-luku oli viileä, kun taas 1940-luku oli ensimmäinen 1900-luvun keskiarvoa lämpimämpi vuosikymmen.
Vuorokauden lumisade-ennätys
Tien ympärillä jopa 20 metriä korkeat lumivallit!
Kanelin myrkyllinen kumariini antaa tuoksun myös vastaleikatulle nurmikolle
Mitä siellä oikein sataa? Timanttipölyä, kissoja, koiria vai miehiä?
Myytti kattojen lumikuorman merkittävästä kasvamisesta suojasäällä elää sitkeänä
Ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa kolmen vuoden globaali keskilämpötila ylittänee esiteollisen ajan keskilämpötilan 1,5 asteella
 |
| Vuosien 1967–2025 globaalit keskilämpötilat verrattuna esiteollisen ajan (vuodet 1850–1900) keskiarvoon, joka on diagrammin nollataso. Vuoden 2025 keskilämpötila on alustava ja perustuu tammi-marraskuun jaksoon. Data source: ERA5. Credit: C3S/ECMWF. |
Copernicus Climate Change Servicen mukaan vuodesta 2025 tulee lähes varmasti globaalin mittaushistorian toiseksi tai kolmanneksi lämpimin vuosi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vuosi 2025 saattaa sijoittua mittaushistorian lämpimyystilastoissa jaetulle toiselle sijalle yhdessä vuoden 2023 kanssa. Mittaushistorian tähän mennessä lämpimin vuosi on ollut 2024.
Vuosi 2025 ei ilmeisesti ylitä esiteollisen ajan keskilämpötilaa 1,5 asteella, mutta viimeisimmän kolmen kalenterivuoden keskiarvo kuitenkin todennäköisesti ylittää 1,5 asteen rajan. Jos näin käy, vuodet 2023-2025 ovat mittaushistorian ensimmäinen kolmen vuoden jakso, jolloin esiteollisen ajan keskilämpötila on ylittynyt 1,5 asteella. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on, ettei 1,5 asteen raja ylittyisi pitkällä aikavälillä.
Lähde
Copernicus: 2025 on course to be joint-second warmest year, with November third-warmest on record
Lue myös nämä
Lapin mittaushistorian pisin ja yksi koko Suomen mittaushistorian pisimmistä helleputkista päättyi
Uusi ennätysputki yli 30 asteen päivissä
Vuosi 2024 oli Euroopan mittaushistorian lämpimin vuosi
Vuosi 2024 oli mittaushistorian globaalisti lämpimin vuosi ja 2023 toiseksi lämpimin
Enni Rukajärvi kertoi tänään Kouvolan Yhteislyseossa urheilijan vaikutusmahdollisuuksista kestävään kehitykseen
Vuonna 2014 Sotšin olympialaisista hopeamitalistina palannut lumilautailija Enni Rukajärvi toivoi kysyttäessä lahjaksi Kuusamon kaupungilta vain puhdasta luontoa. Tänään Rukajärvi kertoi tuosta tapauksesta Kouvolan Yhteislyseossa, ettei kyseessä ollut suunniteltu kannanotto vaan suoraan sydämestä tullut kommentti.
Rukajärvi oli havahtunut puhtaan luonnon tärkeyteen, kun hän oli oivaltanut ilmastonmuutoksen ja kaivosteollisuuden haitalliset seuraukset. Hän onkin aktiivisesti mukana Protect Our Winters (POW) -liikkeen toiminnassa. Eilen Rukajärvi kertoi tästä Kouvolan Yhteislyseon suuressa kestävän kehityksen paneelissa ja tänään erillisessä Urheilijat vaikuttajina -luennossa.
Aktiiviuransa aikana Rukajärvi alkoi itse pohtia sponsoreidensa toimintaa ja valikoida niitä tarkemmin. Kestävän kehityksen puolestapuhujaksi profiloituminen toi mukanaan uusia kumppanuuksia, kun yritykset halusivat korostaa omaa puhtauttaan. Samalla tämä on urheilijalle tärkeää vaikuttamistyötä, jossa urheilija toimii hyvänä esimerkkinä perheelleen, kavereilleen, seuraajilleen, faneilleen ja suurelle yleisölle. Sponsorointisopimuksia solmittaessa on kuitenkin tärkeää erottaa todellinen ympäristöystävällisyys viherpesusta, joka on vain näennäisesti ympäristöystävällistä toimintaa. Rukajärven mukaan urheilijan tulee kannustaa sponsoreita ja lajiliittoja nykyistä kunnianhimoisempiin kestävän kehitykseen toimiin, esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintään.
Tehokkaaseen vaikuttamiseen ja viestintään Rukajärvi antoi seuraavat ohjeet:
1. Puhu omasta näkökulmastasi.
2. Ole valmis oppimaan ja keskustelemaan.
3. Muista mainita lähteet.
4. Hyödynnä ensisijaisia lähteitä. (Luennolla Rukajärvi antoi harjoitustehtäväksi etsiä alkuperäislähteet uutiselle, jonka mukaan ilmastonmuutos ei välttämättä lämmitä Suomen talvia, vaan Suomen talvi-ilmasto saattaa viilentyä, kun AMOC-järjestelmän keikahduspiste ylittyy.)
5. Vältä liioittelua, pysy faktoissa.
6. Sisällytä yhteen postaukseen vain yksi toimintakehotus (call to action).
7. Näytä esimerkkiä.
Ilmastonmuutos haittaa urheilulajeja monella tavalla. Kuumuuden lisääntyminen altistaa urheilijat lämpöstressille ja aiheuttaa terveysriskejä. Sisälajienkin harrastaminen voi käydä entistä kalliimmaksi, jos harjoitussalivuorot kallistuvat siksi, että tarvitaan runsaasti sähköä kuluttavaa jäähdytystä. Myös sään ääri-ilmiöiden voimistuminen ja maastopalojen lisääntyminen häiritsevät harjoittelua ja tuhoavat urheiluun tarvittavaa infrastruktuuria. Lumirajan siirtyminen korkeammalle vuoristoissa ja jäätiköiden sulaminen uhkaavat vuoristoalueiden hiihtokeskuksia. Talvikauden lyheneminen vaikeuttaa harjoittelua ja kisojen järjestämistä. Urheilumatkailun hiilijalanjälki kasvaa, kun harjoittelua ja kilpailua siirretään entistä kauemmaksi lumivarmoihin tai muuten vakaampiin kohteisiin.
Vaikka jokainen voi toimia vaikuttajana omilla toimillaan, Rukajärvi peräänkuulutti erityisesti rakenteellisia muutoksia. Useammat ihmiset pyöräilisivät, jos kaupungit olisivat paremmin suunniteltuja. Harvemmat lentäisivät, jos junat olisivat saavutettavia ja halvempia. Autoilua olisi vähemmän, jos julkinen liikenne toimisi paremmin. Uusiutuvaan sähköön siirtyminen olisi halvempaa, jos fossiilisten polttoaineiden tuet poistettaisiin. Fossiilisia polttoaineita kulutettaisiin vähemmän, jos niiden mainonta ja sponsorointi olisi kiellettyä. Kasvisruoka olisi edullisempaa, jos sitä tuettaisiin yhtä paljon kuin lihantuotantoa. Nämä ovat suurelta osin poliittisia päätöksiä, mutta näihinkin asioihin yksittäinen ihminen voi vaikuttaa esimerkiksi äänestämällä vaaleissa sellaisia eri puolueiden ehdokkaita, jotka ajavat päätöksenteossa kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja.
Enni Rukajärvi toimii itse monin tavoin erinomaisena esimerkkinä ja roolimallina. Upeiden ajatusten lisäksi kiinnitin huomiota käyttäytymiseen. Tietynlainen Rukajärven tavaramerkki on pipon käyttäminen myös sisällä. Joka kerta ruokailussa (lounaan tai kahvin ajaksi) hän kuitenkin otti pipon pois päästä. Arvostan!
Lue myös nämä
Suomalaiset talviurheilijat hyvällä asialla: Pelastetaan talvi!
Pystytäänkö talviolympialaisia järjestämään vielä tämän vuosisadan lopulla?
Ilmastonmuutos uhkaa tulevaisuuden talviolympialaisia
Anna Abreu, Jenni Haukio, Michael Monroe, Jasper Pääkkönen, Enni Rukajärvi...