Ryhmäliikkuvuudet

Tapahtui Frascatissa ja Roomassa (marraskuu 2025)

Italian matkassa parasta oli ehdottomasti uusiin ihmisiin tutustuminen. Host-perheeni oli ihana ja oli kiinnostavaa nähdä italialaista arkea läheltä. Hyvänä kakkosena tulee kyllä italialainen ruoka, kaikki herkulliset gelatot, pizzat ja pastat. Perhe opetti minulle myös esim. tiramisun ja lasagnen valmistuksen. Sää oli aurinkoinen ja sopivan lämmin lähes koko matkan ajan, mikä teki kaupungilla kävelemisestä vielä mukavampaa. Roomassa näimme monia tunnettuja nähtävyyksiä, kuten Colosseumin, Vatikaanin ja Trevin suihkulähteen. Oli hienoa oppia historiaa ja kulttuuria paikan päällä. Italiassa oli yös hyvin kaunista ja paljon esimerkiksi koristeellisia rakennuksia ja hienoa taidetta. Mielenkiintoisin ja ehkä myös ikävin muisto oli Rooman metro. Jouduimme välillä ahtautumaan hyvin täyteen metroon, eikä osa porukasta edes mahtunut samaan kyytiin, vaikka kuinka tungimme 

Noora V. 

 

Parasta matkassa oli ehdottomasti uusiin ihmisiin tutustuminen sekä Roomassa pyöriminen illan suussa. Matka lämpimään ja aurinkoiseen Italiaan oli positiivinen piristys keskellä märkää ja sateista marraskuuta. Kaikista matkan nähtävyyksistä suosikkejani oli ehdottomasti Colosseum ja muut antiikin ajan kohteet. Isäntäperheeni oli todella mukava ja tulimme kaikki hyvin toimeen pienestä kielimuurista huolimatta! Ainut ikävämpi asia oli heti isäntäperheen luokse saapuessani se, että perheen koira puri minua käteen (ehkä). Ruoka oli todella hyvää ja sitä kaipaan edelleenkin aina, kun istun koulun ruokalassa syömässä viikon kolmatta erilaista broilerkastiketta. Eniten matkalla ihmetystä herätti ajokulttuuri: ihmiset ajoivat reippaasti yli nopeusrajoitusten ja silloin tällöin ilmassa oli pieni pelon ilmapiiri ainakin näin matkustajan näkökulmasta. 

Siiri Y.

 

Kun muistelee Frascatin matkaa käy mahdottomaksi valita mikä niistä monesta ikimuistoisesta kokemuksesta olisi se kaikista parhain. Kutenkin kaikkien näiden kuluneiden kuukausienkin jälkeen mielen päälle on edelleen jäänyt ne kaikki uudet ihanat, suomalaiset ja italialaiset ihmiset, joihin pääsin tutustumaan. Moniksi ikimuistoisimmaksi hetkiksi ovat jääneet juuri ne ikävimmät, vaikka niille on helppo nyt ja nauraa. Illan viimeiseen metroon tunkeminen ja sen sisäisen ihmisvyöryn syömäksi tuleminen on kieltämättä yksi niistä. Kuitenkin omasta näkökulmasta matkan hauskin päivä sisälsi myös yhden suurimman vastoinkäymisen koko matkan ajalta. Tapahtumarikas päivä, joka alkoi koululla vierailulla, eteni siitä patikoiden Villalle, jonka jälkeen illalla päädyimme kavereittemme ja hostimme kesken seikkailemaan ympäri Roomaa ennen yhteistä illallista. Kuitenkin kirpparikierroksella ollessamme hukkasin puhelimenne paikan päältä, josta se piti käydä myöhemmin noutamassa. Muita pienempiä huomiota, jotka matkalta tuovat edelleen hymyn suulle ovat hyvä ja halpa ruoka, etenkin näin pihin ja nirson suomalaisen näkökulmasta sekä kaikki upeat historialliset nähtävyydet. 

Vilma V. 

Kun kuulin pääseväni Erasmus-vaihtoon Italiaan Frascatiin ystäväni kanssa, olin todella innoissani. Ajan kuluessa saimme hostiemme puhelinnumerot, ja tutustuin Camillaan, josta tuli nopeasti läheinen ystävä. Vaihdon aikana muodostui kaveriporukka, jonka kanssa tutkimme paikkoja myös koulun ohjelmien ulkopuolella. Frascati, Rooma ja muut paikat, missä kävimme, olivat uskomattoman kauniita ja niiden pitkää historiaa oli kiinnostavaa kuunnella. Kuljimme kapeilla kujilla, ihailimme nähtävyyksiä ja tuli otettua reilusti kuvia muistoksi. Parasta matkassa oli ilmapiiri, uudet ystävät, sekä kun sai vaellella Rooman ja Frascatin katuja ja tehdä ihania uusia muistoja. Mutta piti totutella perheen rutiineihin, esimerkiksi iltaruoka syötiin usein todella myöhään, joka joskus venyi jopa keskiyöhön asti. 

Ellen H.

 


Paras muistoni Italian matkalta on ilta, jolloin kävimme isolla porukalla syömässä pitsaravintolassa Frascatissa. Siellä syömäni pitsa oli yksi parhaista mitä olen koskaan syönyt. Oli myös mukavaa viettää aikaa italialaisten kanssa ohjattujen aktiviteettien ulkopuolella, koska silloin saimme kokea miten italialaiset oikeasti elävät. Ikävin muistoni matkasta oli automatka Roomasta Frascatiin yhtenä iltana. Rooman liikenne, Italialaisten ajotyyli ja pitkä päivä, johtivat hirvittävään matkapahoinvointiin, joka loppui vasta kun pääsin ulos autosta Frascatissa. Puolituntia kestävä matka kesti lopulta melkein kaksituntia ruuhkien takia. Myös aikataulujen muuttuminen ja venyminen vaikeutti matkasta nauttimista. Lukuun ottamatta näitä muutamaa seikkaa kokemus oli ikimuistoinen. 

Oona E.

 
Pa
rasta Frascatissa oli se, kuinka lähellä se oli Roomaa. Roomaan oli nopea matkustaa ja oli kiva, että pääsimme viettämään melkein jokaisen päivän siellä. Näimme monia nähtävyyksiä ja upeaa arkkitehtuuria. Italialaiset olivat erittäin mukavia ja vieraanvaraisia. Oli kiva tutustua heihin ja heidän kulttuuriinsa. Olin esimerkiksi tullut kuulleeksi, että kahviloissa italialaiset juovat kahvinsa seisoviltaan ja päätin kysyä host-perheeltäni asiasta. Heti seuraavana aamuna pääsin kokemaan tämän ilmiön. Ruokailutapoihin oli myös hieman vaikea tottua. Aamuisin aamupalaksi syötiin aina jotain makeaa ja illallinen nautittiin erittäin myöhään. Reissu oli uudenlainen kokemus ja toivon, että pääsen vierailemaan siellä joskus uudestaan. 

Aada N.

Frascatissa parasta oli mahtavat hostit ja heidän perheensä, matka oli itselle aivan uudenlainen kokemus vaikka luulin, että olisin jo nähnyt ja kokenut muilla matkoilla etelä-Eurooppaan jo samanlaista, mutta selvästi sillä on paljon eroa, jos on matkassa ihmisiä, jotka ovat paikallisia ja tietävät mikä on oikeasti näyttämisen arvoista. Ainoa huono puoli oli, että lennot uuvuttivat niin kuin aina ja käveltyä tuli useampi kymmenenkilometriä, tosin urheilusta ei ole koskaan haittaa. Roomassa parasta oli tietenkin nähtävyydet kuten Vatikaani ja Rooman todella pitkä ja kiehtova historia, mutta nostan mieleenpainuvimmaksi asiaksi Roomassa pienen jäätelö paikan, jonka todellisesta sijainnistakaan minulla ei ole tietoa, mutta hostien mielestä se oli todella hyvä ja totean samoin, kävimme siellä todella monta kertaa. Ruoka oli hyvää ja Suomeen verrattain hieman edullisempaa. Kahvi todella hyvää sekä vahvaa, eniten tuli reissulla syötyä ravintolassa joko Diavola pitsaa tai erinäisiä pastoja ja joka kerta tilasin jälkiruuaksi tiramisun ja espresson. Ruokailuiden painotus oli todella erilainen, aamulla saattoi syödä pienen croissantin, jossa nutellaa päällä ja kahvin, päivällä jokin kevyempi lämmin ruoka ja illalla, joka tarkoitti kaikkea klo 20.00-22.00 ja silloin syötiin kunnolla joko perheen kanssa tai sitten isommalla porukalla ravintolassa 

Jenrik V.

 

Parhain muistoni Frascatista oli ehdottomasti ensimmäinen päivä, kun menin host perheeni kanssa katsomaan auringonlaskua vanhojen raunioiden luokse, myöhemmin illalla pidimme illallisen, jonne kutsuttiin myös minun ystäviäni ja ruuan jälkeen pelasimme korttipelejä. Frascatissa oli yllättävän kuumaa vielä marraskuussakin, joka oli mukava vaihto Suomen kylmyyteen. Ikävintä oli se, kuinka italialaiset eivät huolehdi aikatauluista yhtä tarkkaan kuin suomalaiset, joten joskus oli vaikea tietää, milloin on suunniteltu olla missäkin, mutta se oli myös mielenkiintoista nähdä, kuinka he ottivat asiat paljon rennommin eivätkä huolehtineet yhtä paljon ajasta. Ylipäätänsä matka oli upea mielestäni ja olen niin kiitollinen siitä miten paljon ystäviä, sain niin pienessä ajassa, ja Rooma sekä Frascati ovat kauneimmat kaupungit mitä olen koskaan nähnyt. 

Rosa M.

 

Viime marraskuussa vierailin ensimmäistä kertaa Roomassa ja Frascatissa. Kaupungit olivat aivan älyttömän kauniita ja Rooman useat nähtävyydet jäivät hyvin mieleen. Koko reissu kohokohta oli Colosseum sekä vierailu Vatikaanissa. En vieläkään pääse yli siitä, kuinka valtava (kirkko) onkaan. Ruoka oli erittäin hyvää ja sää koko viikon täydellinen. Viikon auringonpaiste piristää hyvin keskellä pimeää marraskuuta. Italian kulttuuri on upeaa, vaikka osa tavoista kummastuttaa sääntö Suomesta tulevaa. Liikenne tuntuu vaaralliselta ja liikennesäännöt olemattomilta ja ateriarytmi hyvin erilainen kuin Suomessa. Isäntäperhe oli erittäin mukava, vaikka hostvanhempien kanssa keskusteleminen oli paikoin haastavaa kielimuurin takia. Ainoa ikävä asia reissussa oli, että opiskelijat olivat vahvasti jakautuneet italialaisiin ja suomalaisiin. Yhdessä ollessa usein italialaiset puhuivat keskenään ja suomalaiset keskenään. Olisin toivonut enemmän aitoa yhdessä oloa. 

 

Emma H.

 

Reissu Italiaan oli ensimmäinen suurempi ulkomaan matka, jossa olen ikinä ollut, joten odotukset olivat todella korkealla. Reissu onnistui mainiosti ja joka päivälle oli suunniteltu jonkin näköistä tekemistä. Kävimme kokoryhmän kanssa Vatikaanissa, Colosseumissa ja villa Falconierissa. Iltaisin kun yhteinen toiminta saatiin päätökseen, oli mukavaa myös päästä tutustumaan Roomaan hieman vapaammin yhdessä italialaisten nuorten kanssa. Ennen reissua minua jännitti aika paljon isäntäperheeni tapaaminen ja oman kielitaidon riittävyys. Onneksi jännitys oli turhaa, sillä minut otettiin lämpimästi vastaan ja kömmähdykset puheessa johti vain hauskoihin tilanteisiin.  

Mukavista muistoista voi mainita esim. sen kun isäntäperheeni huomasi minun surkeat spagetin syönti taidot ja halusivat opettaa minulle oikean tekniikan. Myös yksi myöhäisillan ravintola reissu, jossa oli koolla yhteensä noin 20 suomalaista ja italialaista yhdessä viettämässä iltaa on jäänyt lämpimin muistoin mieleen. Jälkeenpäin huvittava mutta silloin hieman ahdistava hetki tapahtui eräs ilta, kun koitimme palata takaisin Frascatiin Roomasta metrolla kulkien. Metroasemalle alkoi hiljattain tulla enemmän ja enemmän ihmisiä, sillä kaikki metrot olivat aivan täynnä eikä kukaan päässyt niiden kyytiin. Loppujaan jouduimme pitämään käsistä kiinni hostini kanssa, sillä laiturilla olevat ihmiset tönivät toisiaan eikä hän halunnut minun katoavan väkimäärään tai tippuvan raiteille. Kaiken kaikkiaan matka oli upea kokemus, jota en vaihtaisi mistään hinnasta. Upeat nähtävyydet, uudet tuttavat ja hyvä porukka teki reissusta ikimuistoisen. 

Suvi S.

 

Frascatin opintomatkasta on nyt puoli vuotta. Opintomatka oli lyhyt mutta täynnä tapahtumaa ja muistoja. Vierailut Vatikaanissa, Roomassa ja huviloissa jäivät mieleen ja arkkitehtuuri sekä maalaustaide olivat mielenkiintoisia. Kouluvierailu on todella erilaista verrattuna Suomen kouluihin: luokat olivat pienempiä, luokassa oli äänekästä ja kaikki muukin oli poikkeavaa. Vapaa-aikaa vietin kiertelemälllä eri paikoissa hostini kanssa. Matka oli mielenkiintoinen ja ikimuistoinen. Odotan innolla syksyä, jos italialaiset pääsevät Suomeen vierailulle.

Elmeri S. 

 

Parasta Frascatin matkalla oli upeat maisemat ja kaikki hienot paikat, joissa pääsimme käymään. Oli mukavaa koska oli lämmintä ja kivat tyypit ja teimme vapaa ajalla paljon kaikkea. En pitänyt siitä miten tunkkaiselta Rooman ilma tuntui ja tupakan haju oli kaikkialla ja tuntui väillä jäävän omiin vaatteisiin. Myöhään syöminen oli erittäin omituisen tuntuista ja siihen ei kerennyt matkan aikana tottua. Yhtenä iltana olimme isäntäperheiden kanssa ravintolassa syömässä ja sisään tuli mies, joka antoi meille ruusut ja laittoi ranteisiin ohuen narusta tehdyn rannekorun ja itse on saanut selkoa tapahtumasta tai ymmärtänyt kauheasti mitä tapahtui. 

Marinja M.

 

Hauskinta Frascati reissussa oli, kun meille ei Eeliksen kanssa oltu kerrottu, että ilman hostia ei saa lähteä ulos. Menimme silti katsomaan Cagliarin ja Lazion peliä Roman olympiastadionille. Peli oli viihdyttävä, mutta taksin saaminen takaisin Frascatiin oli melkein mahdotonta ja tunnin etsinnän ja toivon menettämisen jälkeen yksi taksi suostui heittämään meidät Eeliksen hostille 100e rahasta. Perille päästyä etsimme Eeliksen kanssa hänen hostinsa kotia noin kaksi tuntia sokkeloisesta vuorikosta ja noin kolmen aikaan pääsin Eeliksen hostin luo lattialle nukkumaan. 

Lassi L.

 

Parasta Frascatissa oli ulkomaille pääsy ja viikon loma arjesta. Vielä kivemman reissusta teki kesäiset olosuhteet ja reissun kohde, Italia, joka on suosikkimaani. Vielä kolmantena bonuksena pääsi matkustamaan lentokoneella, mistä myös pidän. Frascatissa perhe oli mukava ja Monte Porzio Catonen kylästä näkyi kauniit maisemat Roomaa kohti. Minut majoittavan paras kaveri sattui olemaan puoliksi suomalainen, joten hän pystyi kätevästi tulkkaamaan. Reissu oli kolmas kerta Roomassa, mutta ensimmäinen, josta muistan mitään. Nähtävyydet olivat vaikuttavia ja mielenkiintoisia. Roomassa ruoka oli pääosin hyvää, mutta kallista. Yksi minulle suositeltu voileipä nimittäin sattui maksamaan 16 euroa, mihin en ollut tyytyväinen. Ikäviä asioita reissussa olivat liian hidas tempo ja liikuntarajoitukset. Olisin halunnut mennä syömään, vessaan tai tutkimaan Roomaa, milloin huvittaa, mutta italialaisilla oli kummalliset aikataulut. Harmikseni katakombit eivät kuuluneet reissuun, jotka olisin halunnut nähdä. Reissun kohokohta oli matka Lazio – Cagliari peliin illalla. Lazion ultrat olivat mielenkiintoinen näky ja Stadio Olimpicon ympäristö oli myös vaikuttava. Ottelu loppui 3–0, mutta kaksi maalia jäi tietenkin näkymättä, sillä katse oli juuri niillä hetkillä muualla. Toinen ”kohokohta” oli taksimatka pelistä Monte Porzio Catoneen, josta sai maksaa yli 100e, taksikuski oli ikävä, ja viimeiset 2 km asunnolle piti suunnistaa itse. Reissu oli kuitenkin jännittävä ja siitä jäi hyvät muistot. 

Eelis R.

Siirtolaisuusprojektin "A Home Away from Home" matka Italiaan huhtikuussa 2026

Lago Maggiore 

Olimme Erasmus matkalla 20.4.–24.4. Italiassa Arconatessa ja tiistaina 21. päivä kävimme iltapäivällä retkellä Maggiore-järvellä (Lago Maggiore). Lähdimme koulun luota noin klo 13 bussilla kohti Stresaa, joka on noin 4 600 asukkaan kunta Maggiore-järven länsirannikolla, Alppien tyvessä. Koko matkan saimme ihastella erittäin kauniita maisemia ja kuunnella italialaisten opiskelijoiden soittamaa musiikkia. Lämpötila oli mukavat 20°C mutta bussissa ei ollut ilmastointia, joten siellä oli vähän liian kuuma. 

Noin tunnin ajomatkan jälkeen saavuimme Stresaan. Suunnitelma oli mennä Superiore-saarelle (Isola Superiore) mutta veneen lähtöön oli vielä päältä tunti, joten saimme kiertää vapaasti ympäri Stresaa. Kävelimme ensin koko ryhmänä Stresan aukiolle, josta kaikki lähti omille reiteille mutta ensin suurin osa meistä kävi jäätelöllä. Lähdimme pienellä porukalla kiertämään Stresan kauppoja ja katselemaan maisemia. Tunti hujahti todella nopeasti ja lähdimme kohti satamaa. 

 


Laivamatka kesti noin 15min ja maisemat oli taas todella upeat. Kun saavuimme saarelle, meille annettiin taas vähän yli tunti aikaa kiertää itsenäisesti ympäri saarta. Lähdimme pienellä porukalla kiertämään saaren pikkukauppoja ja kapeita katuja. Taas kerran tunti hujahti todella nopeasti ja pian lähdimme taas kohti Stresaa.
 

Stresassa bussi olikin kauempana ja lähdimme muiden johdolla sitä kohti. Kävelymatka tuntui kestävän vuosia mutta sentään maisemat olivat taas kerran hienot. Jossain kohtaa tajusimme olevamme muita paljon edemmällä ja meidän edessämme olevat italialaiset opiskelijat eivät tienneet mihin mennä. Muut kuitenkin tulivat perässä ja pääsimme jatkamaan matkaa. Pitkän matkan ja muutaman kuvatauon jälkeen löysimme bussin ja matka takaisin Arconateen alkoi. 



Ruokamatkamme Italian Arconatessa

Arkipäivän ruokailuajat ovat todella erilaiset Italiassa kuin Suomessa. Olemme tottuneet kotimaassamme syömään viisi ateriaa tasasin välein pitkin päivää, Italiassa on todella erilainen ruokailurytmi. Italialaisille tavallista on syödä hyvin pieni ja vähäravinteinen aamupala esimerkiksi tee muutaman keksin kera. 

Kouluruokaa Italiassa ei tarjota lainkaan. Keskelle koulupäivää on tehty pitkä tauko, jolloin lounasta voi mennä nauttimaan kotiin tai vaihtoehtoisesti syödä snackseja koulussa. 

Lounaan jälkeen tuleekin päivän pisin tauko syömisen suhteen. Illalla vasta noin 20 aikaan keräännytään yhdessä perheen kanssa syömään tuhti päivällinen. Päivällinen voi koostua jopa muutamasta erilaisesta pastasta. Joskus pastan kanssa myös tarjoillaan pihviä. Päivällinen on päivän viimeinen ateria eli suomesta tyypillinen iltapala jää kokonaan pois. 

Ruoka yleisesti ottaen on myös hyvin hiilihydraattipitoista eikä proteiinia juurikaan ole. Ruoka on Italialaisille niin paljon enemmän kuin pelkkää polttoainetta, se on elämys, nautinto, osa kulttuuria sekä perheiden yhteisiä ja merkittäviä hetkiä. Sen valmistamiseen käytetään laadukkaita ja hyviä raaka-aineita ja se on huolella ja tarkasti valmistettu. Kysyimme myös Italialaisten opiskelijoiden mielipidettä siitä, että syömme ananasta pizzassa ja ketsuppia pastassa ja he olivat kauhistuneita. Myös kahvi ja espresso ollut vahva osa heidän arkeaan ja moni meidänkin ikäisistä sanoo juovansa päivittäin kahvia. Italialaiseen ruokakulttuuriin tutustuminen oli mielenkiintoista ja opettavaista.

Milano 22.4.2026

Aamusta matkasimme Legnanosta Milanoon Mudec-museoon, jossa meitä odotti opastettu kierros. Museossa teemana oli globalisaatio & nuoret ja teemaa oltiin jaettu museossa osiin kulttuureittain ja alueittain. Museolta matkamme jatkui historialliseen ja näyttävään Castello Sfirzesco linnoitukseen. Iltapäivästä aikaa jäi myös omatoimiseen Milanon keskustan tutkimiseen. Aikaa jäi esimerkiksi vierailuille Duomo di Milano katedraalissa sekä Galleria Vittorio Emanuele II:ssä. Milanossa päästiin myös kokeilemaan perinteisiä Italialaisia ruokia ja herkkuja sekä käymään shoppailemassa.






Opintomatka Strasbourgiin 12.-17.10.2025

Olen 2. vuoden opiskelija Elias ja osallistuin koulumme Erasmus-matkalle Strasbourgiin 12.-17.10.2025. Ajattelin kertoa matkastani päiväkirjanomaisesti, jos joku vaikka saisi tästä inspiraation lähteä itsekin Erasmus-matkalle tai Erasmus-vaihtoon. Itselleni matka oli monella tavoin merkityksellinen, ja toivon että se voisi välittyä myös tämän tekstin kautta. 

 Sunnuntai 12.10. 

Heräsin jo aamuvarhain, sillä matkaporukkamme tuli kokoontua yhdeksän aikaan asemalla. Matkanvetäjinä toimivat opettajat Antti Kokkonen ja Heli Piironen. Ryhmämme koostui kymmenestä opiskelijasta, joista en tuntenut kunnolla kuin muutaman. Matkustimme junalla Tikkurilaan, ja sieltä lähijunalla Helsinki-Vantaan lentokentälle. Jo ennen lähtöämme huomasin, miten kiva porukka meitä olikaan lähdössä Ranskaan. Pian jo lensimme kilometrien korkeudessa kohti Frankfurtin lentokenttää. Matkalla oli kiva kuunnella lempiartistin musiikkia ja lukea äidin ostamaa matkalukemista. Frankfurtista matkasimme pilkkopimeässä Strasbourgiin. Se onneksi taittui nopeasti Helin kanssa eri kielistä jutellen! Strasbourgissa majoituimme Le Kléber-nimiseen hotelliin. Oli pakko vielä testata läheinen mäkkäri ennen nukkumaanmenoa. 

Maanantai 13.10. 

Päätin herätä jo aikaisin aamupalalle, joka oli runsas ja herkullinen – kuten ranskalaiseen tapaan kuuluu. Edelleen pohdin salaisuutta ranskalaisten hoikkuuteen. Hotellimme sijaitsi torin laidalla ja sen takana kohosi uskomattoman kaunis katedraali. Minä ja ystäväni Ellen saimme aloittaa tänään videoblogin tekemisen, jokainen pääsi tekemään sitä viikon aikana vuorollaan. Tapasimme ensimmäiseksi Italian Bolzanosta tulleet opiskelijat torilla. Parin tutustumisleikin ja esitelmän jälkeen menimme syömään pienissä ryhmissä italialaisten kanssa. En ollut koskaan aiemmin puhunut englantia ulkomaalaisten kanssa, joten se tietenkin jännitti. Vähitellen se lähti kuitenkin sujumaan paremmin ja paremmin. Oli uskomattoman mielenkiintoista kuulla italialaisten elämästä Bolzanossa ja kulttuuriemme välisistä eroista. Lounaan jälkeen menimme ratikalla EU-parlamenttiin, ja pitkien turvatarkastusten jälkeen opastettu kierros alkoi. Meppien sali oli uskomattoman suuri, enkä voinut olla kiinnostumatta työstä siellä. Illalla oli ihana viettää aikaa italialaisten kanssa kaupungin katuja kävellen. 

 Tiistai 14.10. 

Aamupalan jälkeen menimme Strasbourgin asemalle, josta matkustimme läheiseen Colmarin kaupunkiin. Siellä meidät jaettiin ryhmiin italialaisten kanssa ja saimme muutamia tehtäviä. Colmarissa oli ihanan lämmin ja hyvä sää. Koko kaupunki oli uskomattoman kaunis pastellinvärisine kivitaloineen. Söimme italialaistyyppistä pastaa ja maistoimme herkullista jäätelöä. Oli ihana jutella italiaisten kanssa monenlaisista asioista. Lämpimän sään takia välillä piti pysähtyä istuskelemaan kauniiden katujen varsille. Parasta oli vapaus kävellä ja liikkua miten halusi, kunhan teki tehtävät oman ryhmänsä kanssa. Meistä tuli hyviä ystäviä italialaisten kanssa juuri yhteistyön takia. Illalla vietimme vielä aikaa kaupungilla ystävien seurassa. Ehdottomasti yksi lempipäivistäni täällä! 

 Keskiviikko 15.10. 

Aamulla tapasimme jälleen italialaisten kanssa torilla, josta kävelimme suuren katedraalin luo. Siellä meille pidettiin mielenkiintoinen katedraalikierros läpi katedraalin, ja se jatkui kierroksella Strasbourgin ympäri. Sen piti erittäin kokenut vanhempi nainen, joka tunsi kaupungin kuin omat taskunsa. Yhden leipomon edustalta maistoin herkullista ranskalaisjuustoa! Kiertueen päätyttyä annoimme oppaalle aplodit ja kiitimme vaivannäöstä. Pain au chocolatin jälkeen menimme takaisin EU-parlamenttiin roolipelin takia. Miten mielenkiintoinen peli se olikaan! Toimin puolueemme puheenjohtajana, ja toimimme kaikki kuin pienen paineen alla meppien työtä mukaillen. Nyt englannin kielen taito tuli todellakin olla hyvä, sillä piti osata myös poliittista sanastoa. Onneksi selvisimme siitäkin ihan hyvin! Illalla päätin mennä yksin kiertelemään Strasbourgin katuja. Juttelin paikallisten kanssa ja ostin leipomoista tuliaisia vanhemmille. 

 Torstai 16.10. 

Heti aamusta Saksan puolelle Kehlin pieneen kaupunkiin. Jälleen uskomattoman kaunis sää, kuten koko viikon ajan. Strasbourgista pääsee alle puolessa tunnissa Saksaan ratikalla! Kehl ei ollut mitenkään erityisen ihmeellinen, mutta saksalaiset olivat kuitenkin ystävällisiä. (Ehkä ystävällisempiä kuin ranskalaiset). Oli ihana jutella italaisten kanssa ja käydä Strasbourgiin palattuamme kaupungin liikkeissä. Iltapäivällä menimme italialaisten hotellin sisäpihalle, jossa tapahtui matkamme viimeinen yhteinen osuus. Meidän tuli piirtää toisemme papereille ja nauroimme itsemme kuoliaaksi. Keskustelimme myös kahden hengen ryhmissä ajatuksista, joita matkan aikana oli tullut. Lopuksi muodostimme ringin, jossa sai kertoa omia kokemuksiaan matkasta. Kerroin matkan merkityksestä itselleni ja kuinka tulen vaalimaan sitä pitkään sydämessäni. Oli koskettavaa hyvästellä italialaiset - meistä oli tullut kuin yhtä perhettä. Tämä iltapäivä summasi hyvin koko viikon. Kyllä siinä yksi tai kaksi kyyneltäkin pääsi. Illalla menin vielä ystävien kanssa syömään italialaiseen ravintolaan, kysyimme paikalliselta apua hyvän ravintolan löytämiseen. Ehkä elämäni paras pizza. Ostin myös pehmolelukaupasta jouluisen pingviinin, joka tulee varmasti säilymään muistona matkasta loppuelämäni ajan. 

 Perjantai 17.10 

Haikeat jäähyväiset italialaiselle ystävälle hotellimme edustalla. Aamu oli yksi elämäni kauneimmista katedraalin kohotessa aamusumun seasta torin takaa. Matkustimme bussilla Frankfurtiin. Musiikki ei ole koskaan kuulostanut paremmalta pidettyäni siitä taukoa viikon ajan. Lentokentältä ostin herkullisen bretzelin saksalaiseen tapaan. Paluumatka meni ihanasti musiikkia kuunnellen ja maisemia ihaillen. Vielä junalla Kouvolaan ja äiti haki asemalta. Kotona jälleen! 

Yhteenveto 

Enpä olisi ennen matkaa uskonut minkälaisen jäljen se jättäisi minuun. Ihmiset, ruoka, kulttuuri, Ranska ja kaikenlaiset kokemukset olivat täysin ennalta arvaamattomia, mutta kaikki meni kuitenkin paremmin mitä olisin ikinä olettanut. Opin paljon itsestäni, muista, eri kulttuureista, italiasta ja italialaisista, politiikasta ja kielistä. Maailmankatsomukseni kasvoi huimasti matkan seurauksena. Lukemattomat ennakkoluulot, pelot ja jännityksen aiheet murentuivat totaalisesti viikon aikana. En kadu sekuntiakaan matkalle lähtemistä ja suosittelen vastaavaa kenelle tahansa ikäiselleni. Tartu tilaisuuteen ja ole rohkea!