Kouvolan kasvatuksen ja opetuksen digisuunnitelma on velvoittava asiakirja, joka pohjautuu kansallisille digitaalisen osaamisen kuvauksille ja jota ohjaa kaupunkistrategiasta johdettu periaate: ”Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen digiarkeen!” Suunnitelman arvioinnista ja päivittämisestä vastaavat yhdessä sivistyksen digitiimi sekä sivistyksen digiohjausryhmä ja sen hyväksyy kasvatus- ja opetuslautakunta.
Suunnitelma on saatavilla Kontrasta.

Digitaalisen osaamisen viitekehykset
Vuonna 2022 Opetushallitus ja Kansallinen audiovisuaalinen instituutti julkaisivat kuvaukset digitaalisen osaamisen kuvaukset. Ne muodostavat kansallisen digitaalisen osaamisen viitekehyksen, jolla tuetaan kulloinkin voimassa olevien varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelmien perusteiden paikallista toimeenpanoa. Vuonna 2023 Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjaukset 2027. Se luo yhdessä Suomen digitaalisen kompassin kanssa strategisen pohjan digitalisaation edistämiselle niin, että perustana toimii vahva koulutusjärjestelmä, jossa digitaitoja kehitetään systemaattisesti kaikki ikäryhmät huomioiden. Vuonna 2025 Euroopan komissio julkaisi DigComp
3.0 –viitekehyksen, joka päivittää osaamiskuvauksia vastaamaan generatiivisen tekoälyn, kyberturvallisuushaasteiden ja informaatiovaikuttamisen
aikakautta. Lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi selvityksen, jonka mukaan osaaminen vaihtelee niin henkilöstössä kuin oppijoilla eri kouluasteilla aiheuttaen haasteita digitaalisen osaamisen yhdenvertaiselle kehittymiselle. Toimenpidevaatimukseksi annettiin paikallisten digistrategioiden, mittarien ja seurantasuunnitelmien päivittäminen vastaamaan kansallista digitaalisen osaamisen viitekehystä huomioiden myös uudet tekoälyn opetuskäytön linjaukset.

Kansalliset osaamistavoitteet
Digiosaaminen on keskeinen osa laaja-alaista osaamista. Sen kansalliset tavoitteet jaetaan kolmeen osakokonaisuuteen, joita voi tarkastella yksityiskohtaisesti suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ePerusteissa.

Digitaalisen osaamisen osakokonaisuus muodostuu pääalueista:
• käytännön taidot ja oma tuottaminen,
• vastuullisuus ja turvallisuus,
• tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely ja
• vuorovaikutus

Medialukutaidon osakokonaisuus muodostuu pääalueista:
• median tulkinta ja arviointi,
• median tuottaminen ja
• toiminta mediaympäristöissä

Ohjelmointiosaamisen osakokonaisuus muodostuu pääalueista:
• ohjelmoinnillinen ajattelu,
• tutkiva työskentely ja tuottaminen sekä
• ohjelmoidut ympäristöt ja niissä toimiminen.

Digitalisaation vaikutukset lapsiin ja nuoriin
Opetushallitus julkaisi vuonna 2025 selvityksen, jossa tarkasteltiin tieteellistä tietopohjaa digitalisaation vaikutuksista oppimiseen, osaamiseen ja hyvinvointiin kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation kehittämiseksi. Selvityksen mukaan olennaista on se, miten ja mihin digitaalisia ympäristöjä ja välineitä käytetään. Teknologia itsessään ei ratkaise oppimisen ongelmia, eikä saa aikaan haittavaikutuksia, vaan on aina suhteessa pedagogisiin käytänteisiin.

• Digitaalista teknologiaa voidaan hyödyntää sekä perinteisen opettajajohtoisen opetuksen kuin myös aktivoivan pedagogiikan tukena.
• Digitalisaation merkitys tulevaisuuden koulutukselle riippuu siitä, kuinka se kytketään pedagogisesti mielekkääseen käyttöön. Esimerkiksi perustaitojen harjoittamiseen kohdistuvilla digitaalisilla palveluilla on positiivisia vaikutuksia erityisesti heikommin suoriutuvien oppijoiden
kiinnostuksen lisäämisessä, kokemuksen rikastuttamisessa ja oppimisessa. Digitaaliset välineet voivat tukea oppimista, mutta onnistumisen edellytyksenä on tarkoituksen mukaisten pedagogisten ratkaisujen suunnittelu, ei yksittäinen laite tai sovellus itsessään.

Kansalliset digisuositukset
Opetushallitus sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisivat vuonna 2026 kansalliset digisuositukset joiden tavoitteena on edistää alle 13-vuotiaiden lasten hyvinvointia, turvallisuutta ja oppimista. Vuoden 2026 aikana digisuosituksia täydennetään niin, että ne laajenevat koskemaan myös alle 18-vuotiaita. Digitaalisilla laitteilla ja sisällöillä on myönteisiä, hyvinvointia ja turvallisuutta lisääviä vaikutuksia, mutta
myös kielteisiä vaikutuksia. Digisuositusten mukaan lasten digitaalinen hyvinvointi ja turvallisuus edellyttää aikuisen läsnäoloa, esimerkkiä, keskustelua ja opastusta. Suositukset sisältävät tietoa vanhempien ja perheiden sekä lasten elämässä mukana olevien muiden aikuisten tueksi.

Kansalliset digitaalisten laitteiden käytön suositukset koskevat vapaa-aikaa, eivät esimerkiksi kouluaikaa ja läksyjä. Suosituksissa digitaalisella laitteella ja ruudulla tarkoitetaan puhelinta, televisiota, tablettia, älykelloa, tietokonetta ja pelikonsolia. Varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä lukiossa tulee varmistaa, että päivän aikainen digitaalisten laitteiden käyttö ja materiaalit soveltuvat lapsille ja nuorille sekä edistävät toiminnalle asetettuja pedagogisia tavoitteita.

Digitaalisten palveluiden saavutettavuus
Digitaalisten palveluiden saavutettavuutta ohjaa muun muassa tarjoamisesta (306/2019) Laki digitaalisten palvelujen. Kyseessä ei ole pelkkä muodollisuus, vaan se ohjaa konkreettisesti myös sitä, miten kasvatus- ja opetustoimintaa suunnitellaan ja opetusmateriaaleja tuotetaan. Saavutettavuusominaisuuksilla voidaan edistää kaikkien oppimista. Näkörajoitteiset oppijat hyötyvät esimerkiksi ruudunlukijasta, näytön suurennuksesta ja yksilöllisestä värinkorjauksesta. Keskittymisvaikeuksista kärsivät voivat käyttää tekstin ääneen lukemista sekä kustomoitavaa lukutilaa. Kuulovammaisilla on mahdollisuus hyödyntää automaattisia tekstityksiä oppitunnin aikana
sekä valoilmoituksia. Liikuntarajoitteiset oppijat voivat käyttää sanelutoimintoa, näppäimistönavigointia ja muita vaihtoehtoisia ohjaustapoja, kuten laitteen ohjaamista pään liikkeillä ja ilmeillä. Saavutettavuusominaisuudet ole vain teknisiä toiminnallisuuksia, vaan ne mahdollistavat
konkreettisia ratkaisuja opetustilanteissa. Saavutettava opetus ei myöskään ole pelkästään yksittäisten oppilaiden etu, vaan ne voivat parantaa jokaisen oppimiskokemusta.

Tietosuoja ja tietoturva
Kouvolassa noudatetaan kaupungin yleistä tietosuoja- ja tietoturvapolitiikkaa. Ajantasaiset ohjeistukset ovat saatavilla Kontran sivuilta Tietosuoja ja Tietoturva. Myös Opetushallitus ohjeistaa sivuillaan kattavasti. Työnantaja vastaa siitä, että henkilötietojen lainmukaisesta käsittelystä annetaan henkilöstölle riittävät ohjeet sekä heidät riittävällä tavalla koulutetaan järjestelmien käyttöön.
• Yleistä tietosuojakoulutusta on tarjolla maksutta Eduhousessa.
• Tietosuoja- ja tietoturvavaatimukset korostuvat salassa pidettävien tai arkaluontoisten tietojen kohdalla.
Erityisesti Wilman ja eVakan osalta tulee huolehtia, että niiden käyttö- ja tietosuojakoulutukset ovat
kunnollisia ja niitä järjestetään säännöllisesti.
Henkilötietoja työssään käsittelevä henkilöstö on puolestaan vastuussa tietosuojan toteutumisesta, ja heidän
on toimittava annettujen ohjeistusten mukaisesti. Koulutusten käyminen tulee kirjata Talenttiin.
Sosiaalisen media palveluiden osalta on aina huomioitava Kontrassa oleva ajantasainen sosiaalisen
ohjeistus Mihin some soveltuu
sekä Kuntaliiton ohjeistus, jonka mukaan alle 13-vuotiaita ei saisi näkyä edes
luvan kanssa kaupungin kanavissa. Viestintä suosittelee ohjeistuksen noudattamista niin, että lapsi
ei saa näkyä kuvassa tunnistettavasti.

Sovellustarjotin - käyttöön sallitut digipalvelut
Lainsäädäntö velvoittaa varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjää päättämään mitä digitaalisia palveluita on sallittua käyttää sekä valvomaan, että käytössä olevat digitaaliset palvelut vastaavat Yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) asettamia vaatimuksia. Lisäksi digitaalisten palveluiden käyttöä kasvatus- ja opetustyössä ohjaavat Opetushallituksen ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston
ohjeistukset markkinoinnista.

Kasvatus- ja opetuskäytössä saa käyttää vain työnantajan erikseen käyttöön hyväksymiä www-sivustoja tai käyttäjän käyttämää tabletille tai muulle päätelaitteelle ladattavissa olevaa sovellusta tai ohjelmaa. Nämä palvelut muodostavat kasvatuksen ja opetuksen sovellustarjottimen.

Koko kasvatus- ja opetushenkilöstön tulee tutustua asiaan tarkemmin Kontran Sovellustarjotin- sivustolla sekä noudattaa toimintamallia. Henkilöstön sitouttamisesta sovellustarjottimen toimintamalliin vastaa esihenkilö.


Tekoäly, tekoälylukutaito ja tekoälyagentit

Tekoäly on läpileikkaava osa kasvatuksen ja opetuksen digiosaamista. Käyttäjien tulee pystyä tunnistamaan sen rajoitteet, toimia läpinäkyvästi ja tietoturvallisesti, kantaa vastuu sisällöstä ja toimia voimassa olevien ohjeistusten mukaisesti. Kouvolassa noudatetaan kaupungin yleistä tekoälypolitiikkaa. Ajantasaiseen ohjeistukseen tulee tutustua ennen käytön aloittamista Kontran Tekoäly-sivustolla.

Tekoälyn mahdollisuudet kehittyvät jatkuvasti ja henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus antaa palautetta kokemuksistaan. Siksi esihenkilöiden tulee mahdollistaa pedagoginen keskustelu tekoälyn hyödyntämisestä. Seuraavat ydinkysymykset edistävät tekoälyn käyttöönottoa ja sen pedagogista hyödyntämistä:
• Miten voimme hyödyntää tekoälyä oppijan oppimisen tukemisessa?
• Missä asioissa tekoäly voi vapauttaa henkilöstön aikaa muista tehtävistä?
Tekoälyagenttien käytöstä kerrotaan Kontran Tekoälyn kevytagentit-sivulla.

Tekoälyn kasvatus- ja opetuskäyttöä ohjaa Opetushallituksen sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa - lainsäädäntö ja suositukset -asiakirja, joka pitää sisällään muun muassa organisaatiolle ja henkilöstölle kohdistuvat velvoitteet sekä antaa tukea tekoälyyn liittyvän osaamisen kehittämisessä edistäen tekoälyn vastuullista, turvallista
ja innovatiivista käyttöä.
 
Tekoälyn kasvatus- ja opetuskäytön linjaukset
Tekoälyyn tutustuminen ja sen käyttö etenee asteittain ikä- ja kehitystason mukaan. Tekoälytyökaluja, jotka sisältyvät Sovellustarjottimella hyväksyttyihin digitaalisiin oppimateriaaleihin voidaan käyttää opettajan antamien ohjeiden ja kulloinkin voimassa olevien ikärajojen mukaisesti. Opettaja voi soveltaa esimerkiksi Arenen liikennevalomallia kertoakseen saako tekoälytyökaluja käyttää ja miten niitä käytetään. Vilpin laajuus vaikuttaa seuraamuksiin, jotka arvioidaan kuten plagioinnin yhteydessä.



Tarvekartoitus

Vuosina 2024 ja 2025 toteutettiin laaja tarvekartoitus kasvatus- ja opetushenkilöstön digiosaamisesta ja digitalisaation hyödyntämisestä, käytössä olevista sovelluksista, niiden käyttötarkoituksista sekä oppijoiden taitotasosta ja nykyisestä laitekannasta. Digitaalisten oppimisympäristöjen käyttöä selvitettiin alkuvuodesta 2026. Kartoituksen tuloksena digitaalisissa ympäristöissä, digipedagogisissa ratkaisuissa ja painopisteissä sekä henkilöstön ja oppijoiden taitotasossa havaittiin merkittävää vaihtelua. Keskeisimmiksi haasteiksi tunnistettiin riittämätön digitalisaation ja digipedagogiikan johtaminen sekä yhteisten tavoitteiden puute, riittämätön ja osin vanhentunut sekä käyttötarkoitukseensa sopimaton laitekanta, epäyhtenäiset digitaaliset oppimisympäristöt sekä yhtenäisen ymmärryksen puuttuminen digipedagogiikan tukena toimivan henkilöstön rooleista. Saadun tiedon pohjalta on määritetty paikallinen tavoitetila. Tavoitetilan saavuttamiseksi sivistyksen digiohjausryhmä koordinoi kokonaisuutta ja esihenkilöt johtavat oman yksikkönsä osalta digisuunnitelman jalkauttamistyötä. 
 
Paikallinen tavoitetila


Toteuttamissuunnitelma
Digitalisaation edistämistä ja digipedagogiikan kehittämistä koordinoi sivistyksen digiohjausryhmä. 
• Digiohjausryhmään kuuluvat varhaiskasvatuspäällikkö, opetuspalvelupäällikkö, koulutuspalvelupäällikkö, kansalaisopiston rehtori ja tietohallintojohtaja sekä sivistyksen digiasiantuntija.Digiohjausryhmä määrittää vuosittain kasvatuksen ja opetuksen yhteiset digikehittämisen kohteet ja
aihepiirit.

• Digiohjausryhmän alla toimii digitiimi, jossa on jäseniä varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta, perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta sekä tietohallinnosta. Digitiimin tehtävänä on tuottaa asiantuntijatietoa digiohjausryhmälle, ylläpitää keskustelua yksiköiden suuntaan sekä kehittää digipedagogisia ratkaisuja. Yksiköissä digipedagogiikan suunnittelussa ja toteutuksessa huomio tulee kiinnittää siihen, kuinka toiminta tukee ohjaavissa asiakirjoissa asetettuja tavoitteita.

• Digipedagogiikan toteuttamiseksi tarvittavat laadukkaat ja turvalliset palvelut sekä laitteet ovat osa oppimisympäristöjä, joiden varustamisesta ja kehittämisestä vastaa opetuksen järjestäjä.

• Ratkaisevaa on miten digitaaliset laitteet ja palvelut kytketään yksiköissä oppimisen tavoitteisiin ja käytännön arkeen.

Toimenpiteet
Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa yksiköihin nimetään digiyhteyshenkilöt. Heidän tehtävänsä määritellään ja koulutustarpeet kartoitetaan. Perusopetuksessa digiosaamisen tavoitteet vuosiluokkaistetaan Peda.netissä julkaistaviksi digipasseiksi.

Niiden avulla voidaan seurata, että kaikilla oppijoilla on mahdollisuus saavuttaa suunnitelman mukainen taitotaso. TVT-vastaavien tehtävänkuva määritellään ja digitutorien asema vakiinnutetaan. Digitutorit suunnittelevat yhdessä ja toteuttavat omissa yksiköissään vuosittain pitkäkestoisen koulutuksen digiohjausryhmän määrittämästä yhteisestä kehittämisen kohteesta.

Lukiokoulutuksessa poissaolojen, opintojen etenemisen ja oppimisen seurannan välineitä kehitetään. Etsitään ratkaisuja Primuksesta saatavan datan visualisointiin. Sähköistä asiointia Wilman lomakkeiden osalta kehitetään. Lukiokoulutuksen digitiimin tehtävät selkeytetään ja asema vakiinnutetaan. Digilaitekantaa uusitaan merkittävästi aiempaa nopeammassa tahdissa. Laitekannan ylläpitämiseen ja
monipuolistamiseen varataan talousarviossa vuosittain määräraha. Laitekantaan liittyviä ajantasaisia linjauksia ja ohjeita ylläpidetään TVT-yleisohjeessa.

Arjen tuki
Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä on digiyhteyshenkilö, joka yhdessä yksikön johtotiimin kanssa kehittää digiosaamista.

Perusopetuksessa digitutorit toimivat kouluillaan pedagogisina asiantuntijoina. TVT-opettajat ovat oman yksikkönsä teknisiä asiantuntijoita.

Kouvolan lukiokoulutuksen digiasiantuntijat tukevat digiosaamisen osa-alueiden toteutusta suunnitelmallisella koulun sisäisellä kehittämistyöllä.

Nuorisopalveluilla on nimetty digitaalisen nuorisotyön vastaava ja nuorisotiloilla on digitaalisuuteen sekä pelikasvatukseen koulutetut työntekijät.

Kansalaisopistolla on keskeinen rooli kasvatus- ja opetushenkilöstön sekä lasten, nuorten ja huoltajien digitaalisen osaamisen edistämisessä monipuolisilla kursseilla ja pienryhmä- sekä yksilöopetuksella.

Kirjaston palveluita on saatavissa resurssien puitteissa kaikille ikäryhmille. Lisätietoa digituesta Kyyti-Finnassa