Kontiolahden lukion erityisinä arvopainotuksina pidämme seuraavia tavoitteita:

• OPISKELIJAN YKSILÖLLINEN TUKEMINEN
• YHTEISÖLLISYYS
• LUOVUUS
• VALMIUDET OPPIMISEEN MODERNEISSA OPPIMIS- JA TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ
• KANSAINVÄLISYYS

Lukion arvopainotukset muodostavat pohjan lukiotyöskentelyn tavoitteille. Nämä käsitteet kuvaavat lukiomme toiminnan tavoitteita, mutta muodostavat samalla myös tärkeän sisällön toimintakulttuurillemme. Siten tavoitteenamme on, ei vain opettaa, vaan myös herättää, vahvistaa ja tukea nuorten kulttuurisuutta, luovuutta ja yhteisöllisyyttä. Lukion tulee näin ollen myös omassa toiminnassaan olla kansainvälinen, kulttuurinen, luova ja yhteisöllinen. Siten edistämme yleisiä sivistysihanteita.

Sivistykseen liittyy olennaisesti kulttuurin käsite. Sivistys ja kulttuuri edellyttävät toinen toisensa olemassaoloa. Sivistys ja kulttuurisuus laajasti käsitettynä muodostavat pohjan myös käsityksellemme luovuudesta ja opiskelijan persoonan kasvun tukemisesta. Tämän linjauksen mukaisesti ajattelemme lukiomme arvoperustasta seuraavaa.

"Tiedon kasvava merkitys tuotannon tekijänä ja tietoyhteiskunnan rakentaminen synnyttävät painetta korostaa tietoa sivistyksen kustannuksella. On vaarana rajata sivistys vain tiedoksi tai tiedolliseksi valistukseksi. Tällöin nuoren persoonallisuuden kehittämiseen ei kiinnitetä riittävästi huomiota.

Koulun kasvatustavoitteena on kasvattaa tasapainoisen ja ehyen persoonan omaavia nuoria, jotka ymmärtävät vastuunsa ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksessa ja jotka huolehtivat kansallisen kulttuurin edistämisestä ja kansallisista sekä paikallisista arvoista. Näitä ovat mm. humanistinen ja kristillinen perinne, kodin arvostus, työn kunnioittaminen sekä suvaitsevaisuus ja kansainvälisyys. Nämä arvolähtökohdat ovat kestäviä tietoyhteiskunta-ajassakin. Koulutuksen tärkeä tarkoitus on opettaa ihmistä olemaan hyvä lähimmäinen toinen toisilleen tämän perinnön pohjalta.

Kasvatuksen tulee perustua käsitykseen ihmisestä kokonaisuutena, jossa ihmisen eri puolet ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Tämä edellyttää, että koulussa eettisesti ja moraalisesti kestävät arvot ovat kunniassa ja yhteiskuntatieteellinen ja luonnontieteellinen sivistys on tasapainoisessa suhteessa näihin arvoihin. Sivistyksen pohjana on käsitys ihmisestä, joka järkensä ja omatuntonsa perusteella tekee persoonallisia ratkaisuja ja valintoja. Hän on kriittinen, vahvan moraalisen identiteetin omaava kansalainen, jolla on järjen lisäksi myös tahto hyvään ja halu parantaa sekä itseään että yhteiskuntaa. Koulutuksen tehtävä on tukea nuoren itsetunnon kasvua niin, että hänellä on myös kyky asettaa itselleen rajoja. Tällöin nuori ei tavoittele ainoastaan tasapainoa vaan aikaansaamisen ja luomisen tuomaa jännitettä. Elämä pohjimmiltaan ei ole ennakoitavissa, eikä ihmisellä ole mahdollisuutta sitä kaikilta osin hallita. Tällaiseen elämään kasvatuksen on annettava valmiuksia."

Koulutus on yksi parhaiten syrjäytymistä ehkäisevä tekijä. Laaja-alainen ja tasokas lukiokoulutus antaa hyvän pohjan myös jatko-opintoihin sekä elinikäiseen oppimiseen. Lukiossa toimimme siten, että teemme opettajina ja koulutuksen järjestäjänä parhaamme mahdollistaaksemme jokaisen nuoren kohdalla onnistuneet lukio-opinnot. Tämä tarkoittaa mm. sellaisten rakenteellisten seikkojen huomioimista (sopivat opetusryhmäkoot, eriyttäminen, tuki- ja erityisopetus sekä henkilökohtainen ohjaus), joilla tuetaan erilaisilla perustiedoilla ja –taidoilla lukioon tulleita nuoria. Lukio-opiskelijan opintojen ja persoonan kasvun tukeminen tarkoittaa myös oppilashuollon tehokasta verkostoitumista sekä opettajien jatkuvaa kouluttautumista oppimisvaikeuksien tunnistamiseen.