Lukiokoulutuksen laaja uudistushanke käynnistettiin vuonna 2017. Se sisältää lukiolain uusimisen ja lukion toiminnallisen uudistamisen, kuten myös lukiokoulutusta koskevan valtioneuvoston asetuksen ja ylioppilastutkinnon säädösten muuttamisen. Nämä lukion opetussuunnitelman perusteet perustuvat lukiolakiin (714/2018) ja valtioneuvoston asetukseen lukiokoulutuksesta (810/2018).

 

Näiden lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaiset opetussuunnitelmat otetaan paikallisesti käyttöön 1.8.2021. Uusi lukiolaki astui voimaan 1.8.2019, mutta kaikki paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkemmin kuvattavat eli opetukseen, oppimisen tukeen, ohjaukseen sekä yhteistyöhön liittyvät asiat velvoittavat koulutuksen järjestäjiä elokuusta 2021 alkaen.

 

Lukiokoulutus on edelleen kolmivuotinen koulutus. Oppimäärien ja niihin kuuluvien opintojen mitoituksen perusteena käytetään uudessa opetussuunnitelmassa kurssien sijaan opintopisteitä: yksi entinen kurssi (esimerkiksi 38 x 45 minuutin tai 22,8 x 75 minuutin oppituntia) on laajuudeltaan kaksi opintopistettä, eli yhden opintopisteen laajuus on 19 x 45 minuutin oppituntia tai 11,4 x 75 minuutin oppituntia. Lukion oppimäärän laajuus on nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa vähintään 150 opintopistettä. Nuorten lukiokoulutuksessa lukion oppimäärän tulee sisältää vähintään 20 opintopistettä valtakunnallisia valinnaisia opintoja.

 

Lukiokoulutuksessa paitsi edistetään oppiaineiden tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen hallintaa myös kehitetään laaja-alaista osaamista. Lukiokoulutuksen eheyttämiseksi lukion opetussuunnitelmaan on muotoiltu laaja-alaisen osaamisen osa-alueet, jotka muodostavat kaikkien oppiaineiden yhteiset tavoitteet: 1) hyvinvointiosaaminen, 2) vuorovaikutusosaaminen, 3) monitieteinen ja luova osaaminen, 4) yhteiskunnallinen osaaminen, 5) eettisyys ja ympäristöosaaminen sekä 6) globaali- ja kulttuuriosaaminen. Laaja-alainen osaaminen auttaa suuntaamaan oppiaineissa opittuja tietoja ja taitoja käytännön elämään. Laaja-alainen osaaminen viittaa oppimisen ja osaamisen perustana oleviin kognitiivisiin taitoihin, metataitoihin sekä ominaisuuksiin, joita tarvitaan opiskelussa, työssä, harrastuksissa ja arjessa. Se luo myös edellytykset tiedoille ja taidoille, joiden avulla voidaan hallita muutosta digitalisoituvassa ja monimutkaistuvassa maailmassa.

 

Eheyttämistä edistää myös opintojen uudenlainen rakenne. Pakolliset ja valtakunnalliset valinnaiset opinnot on jäsennelty lukion opetussuunnitelmaan 1–3 opintopisteen moduuleiksi, joista paikallisesti rakennetaan joko oppiaineiden omia tai yhteisiä opintojaksoja. Nämä entisten kurssien sijaan laadittavat opintojaksot voivat olla laajuudeltaan ja muodoltaan erilaisia. Opinnot arvioidaan opintojaksoittain. Mikäli opintojakso koostuu useasta oppiaineesta, arvosanat annetaan oppiaineittain.

 

Tavoitteena on edistää opiskelijoiden hyvinvointia ja tukea heitä opinnoissaan yhä paremmin. Lukion toimintakulttuurissa painotetaan opiskelijoiden osallisuutta, yhteistyötä, yhteisöllisyyttä ja monimuotoisuutta yksilölliset tarpeet samalla huomioon ottaen. Lisäksi lukio-opintojen opiskelijalähtöisyyttä ja opintojen henkilökohtaistamista pyritään vahvistamaan, jolloin opiskelumotivaatio ja opintojen mielekkyys kasvavat.

 

Opiskelijalla on oikeus saada säännöllisesti tarpeidensa mukaista henkilökohtaista ja muuta opintoihin ja jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyvää ohjausta. Oppilaitoksesta pois siirtyvällä opiskelijalla on oikeus myös jatko-ohjaukseen. Sitä annetaan opiskelijoille, joiden opiskeluoikeus on päättymässä tai jotka ovat eroamassa oppilaitoksesta, sekä henkilöille, jotka lukiokoulutuksen oppimäärän suorittamisen jälkeen eivät ole saaneet jatko-opiskelupaikkaa. Opiskelijalla on oikeus jatko-ohjaukseen oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana. Opiskelijalla, jolla on oppimisvaikeuksien vuoksi vaikeuksia suoriutua opinnoistaan, on oikeus saada erityisopetusta ja muuta oppimisen tukea.

 

Lukiokoulutuksen järjestäjien yhteistyövelvoitteita on uudessa opetussuunnitelmassa vahvistettu erityisesti lukioiden ja korkeakoulujen välisen yhteistyön osalta. Osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista on järjestettävä yhteistyössä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa siten, että jokainen lukiolainen saa halutessaan mahdollisuuden saada kokemusta korkeakouluopiskelusta. Opetus on lisäksi järjestettävä niin, että opiskelijalla on mahdollisuus kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. 

 

Laadukas koulutus, monipuoliset yhteydet ympäröivään maailmaan, yhteisöllinen ja osallistava toimintakulttuuri sekä hyvinvointia ja itsetuntemusta tukevat elämänhallinnan taidot vahvistavat lukiolaisen sydämen sivistystä. Tavoitteena on lukiolain mukaisesti tukea lukiolaisen kasvua hyväksi, tasapainoiseksi ja sivistyneeksi ihmiseksi sekä aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Yksilön ja yhteiskunnan kannalta tärkeänä yhteisenä tavoitteena on klassisten sivistysihanteiden toteuttaminen eli pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen.

 

Kontiolahden lukion opetussuunnitelma 2021 pohjautuu Opetushallituksen antamiin opetussuunnitelma 2021 perusteisiin sekä paikallisesti tehtyyn opetussuunnitelmatyöhön. Lukion johtoryhmä on johtanut opetussuunnitelmatyötä ja laatinut suunnitelman yleistä osaa yhdessä opettajakunnan ja opiskelijakunnan kanssa. Opetussuunnitelman arvopainotuksissa on tukeuduttu pitkälti aiempaan 2016 hyväksyttyyn lukion opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelmaan kuuluvat liitteinä erilliset suunnitelmat opiskeluhuollosta, kiusaamisen ja häirinnän estosta, kurinpitotoimista ja niihin liittyvistä menettelyistä, tasa-arvon sekä yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Näitä liitteenä olevia suunnitelmia on työstetty vuosina 2016 - 2020.

 

Kontiolahden lukion opetussuunnitelma 2021 otetaan käyttöön 1.8.2021 sivistyslautakunnan hyväksymismenettelyn jälkeen. Opetussuunnitelmasta tiedotetaan opiskelijoille ja huoltajille sekä lukioon hakeutuville jo kevään 2021 aikana.

 

Lukion opetussuunnitelman 2021 muutokset edelliseen 2016 suunnitelmaan nähden ovat lähinnä kosmeettisia koskien mm. kurssien muuttamista opintopisteiksi sekä laaja-alaisen osaamisen kriteerejä. Opetussuunnitelman perusteissa mainitut uudistukset korkeakoulu- ja työelämäyhteistyön sekä erityisopetuksen osalta ovat olleet lukiossamme arkipäivää jo useiden vuosien ajan.

 

Opetussuunnitelmatyö on sen sisältämiin vähäisiin uudistuksiin nähden ollut aikaa ja voimia vievä prosessi opettajakunnalle. Toivon, että meillä olisi jatkossa aikaa ja voimia myös itse opetustyöhön ja opiskelijoiden ohjaamiseen sekä oppimisen ja ihmisenä kasvamisen tukemiseen.

 

Ilpo Saarelainen, rehtori