Liikennevalot
Tulostettavat liikennevalot
Liikennevalot ovat muistisääntö, joka voi palauttaa järkevään ajatteluun tunteiden noustessa pintaan. Helposti ja nopeasti suuttuva lapsi tarvitsee yksinkertaisia ja selkeitä keinoja hallita tunteitaan.
Punainen = Stop! Pysähdy! Rauhoitu. Älä tee mitään ennen kuin rauhoitut.
- Kiukku nousee. Odota, että tunne laskee ennen kuin toimit, vaikka tunne vaatisi tekoihin ryhtymistä. Jos on ihan pakko tehdä jotain, tee jotakin yhdentekevää tunnetta purkaaksesi. Kävele, pompi tasajalkaa, huuda tyynyyn tai juo vettä.
Keltainen = Odota! Ajattele! Mieti, mitä tunnet, miksi tunnet näin ja mitä voit nyt tehdä.
- Odota järjen ääntä. Ota aikaa ajatteluun. Sen jälkeen mieti, mitä kannattaa tehdä. Kuuntele järkeä, vaikka tunne ohjaisikin muuhun. Keksi vaihtoehtoja.
Vihreä = Aja! Toimi! Valitse rakentavin vaihtoehto ja kokeile sitä.
- Toimi ja ratkaise tilanne tekemällä jotain. Yritä valita rakentavin vaihtoehto.
(Raisa Cacciatore & Erja Korteniemi-Poikela 2019: Sisu tahto itsetunto. Portaat itkupotkuraivareista aggression hallintaan.)
Opettakaa jokaiselle lapselle liikennevalojen värien merkitys, kerratkaa niitä yhdessä. Ottakaa jokaiselle kasvattajalle liikennevalonippu käyttöön ja käyttäkää niitä arjen tilanteissa. Pyrkikää käytössä korostamaan vihreän ja keltaisen käyttöä, jolloin lapsille luodaan mahdollisuus käyttäytymisen hallintaan. Pelkän punaisen käyttö lisää vain negatiivisuutta.
Tulostettavat liikennevalot:
Käytöksen liikennevalot_A4.pdf
Kokemuksia Kiteeltä
"Liikennevalot otettiin käyttöön niin, että ensin opettaja kertoi pikaisesti mitä värit tarkoittavat ja sitten hän esitti erilaisia lauseita arjen tilanteista: ”Tulittepa hyvin jonoon!”, ”Nyt menee liian villiksi, rauhoitutaan ennen kuin johonkuhun sattuu”, ”Minä varoitin, tämä käytös ei ole sallittua. Nyt selvitetään tilanne ja otetaan vastaan seuraukset”. Lapset saivat huudella heti lauseen kuultuaan, minkä värisestä liikennemerkistä puhuttiin. Lapset olivat heti mukana!"
"Lapset oppivat värit ihan ensimmäisestä kerrasta, joten liikennemerkit otettiin vähän niin kuin vahingossa käyttöön muuallakin. Liikennemerkit kulkevat avainketjussa mukana, joten ne ovat aina saatavilla."
Esimerkkejä tilanteista, joissa on käytetty liikennemerkkejä:
- ryhmätilanteet, esimerkiksi jonoon tulemiset, ryhmän hiljaisuus, jonossa kulkeminen, tuokiot ym. Silloin kehutaan ja tehostetaan positiivista viestiä vihreällä värillä, varoitetaan tilanteesta keltaisella ja punaisesta tulee jo seurauksia.
- yksilölliset onnistumiset käytöksestä, hienosta tehtävästä suoriutumisesta, sinnikkyydessä palapelin rakentamisesta ym.
- käytökseen puuttuminen, jolloin käytössä ovat keltaiset ja punaiset. Keltainen on varoitus ja punainen tilanteen käsittely. Tilanteen käsittelyyn meillä kuuluu myös seuraukset käytöksestä.
"Lapset alkoivat heti puhua väreistä kuin itsestään: ”Saankohan mie tästä vihreän merkin?”, ”Mikä merkki siulla on?” ja opettajan oma suosikkilause: ”Entä jos myö muutetaan tuo meidän keltainen takaisin vihreäksi?”. Into iski eniten siinä vaiheessa, kun metsään mentäessä opettaja kertoi, että haluaa saada todistusaineistoa tämän retken vihreistä merkeistä ja kertoi, että jos vihreän merkin saajista otetaan valokuva.
Merkit on selkeyttäneet myös opettajan kommunikaatiota. Lapset tietävät paremmin, mitä tuleman pitää, kun sitä tuetaan liikennevalomerkeillä. Joskus selkeäkin sanallinen varoitus tai käytännön huomautus hukkuvat yleiseen hälinään ja osalle lapsille menee puhe herkästi ohi, vaikka olisi hiljaistakin. Näihin hetkiin liikennevalot tuovat selkeyttä."
”Niin kuin ohjeissakin oli, oon pitänyt tärkeimpänä pointtina sitä, että tehdään se ”juttu” vihreästä merkistä. Keltaista ja punaista kyllä käytetään myös (tarvetta löytyy päivittäin!), mutta yritän koko ajan pitää huomion siinä, että vihreää tulee eniten. Toistaiseksi on onnistunut.”
Valokuvat: Kiteen varhaiskasvatus