Perehtyminen on uuden työntekijän keskeinen työtehtävä, jossa hän ottaa tehtävänsä haltuun perehdyttämissuunnitelman mukaisesti sekä on aktiivinen työhön tutustuva ja kysymyksiä esittävä osapuoli.

Perehdyttämissuunnitelma toimii perehdyttämisen runkona sekä perehdyttäjälle että uudelle työntekijälle. Suunnitelma on väline, joka tukee uuden työntekijän omaehtoista perehtymistä ja antaa aineksia perehdyttämiskeskusteluille.

Uuden työntekijän vastaanottaminen ensimmäisenä päivänä on työnantajan edustajan tai työnantajan määräämän muun perehdyttäjän tehtävä.

• Perehdyttäjä ja uusi työntekijä varaavat aikaa määrävälein pidettäville keskusteluille ja sopivat käytännön toteutuksesta.
• Käytännön perehdyttämiseen osallistuu tavallisesti useita työyhteisön jäseniä. Uusi työntekijä tutustuu työtovereihinsa ja saa monipuolisen kuvan työstä ja työyhteisöstä.
• Ammattitaitoinen työntekijä työskentelee tavoitteellisesti. Hän haluaa kehittää itseään ja kantaa vastuuta osaamisestaan kysymällä, kertaamalla, tarkistamalla ja ottamalla selvää, jos on epävarma jostakin asiasta. Hyvä käytäntö on kuitata suunnitelmaan asiat, joihin on jo perehdytty.
• Perehdyttäjä seuraa, että perehdytys etenee oikea-aikaisesti työntekijän hoitamiin tehtäviin nähden.
• Perehdyttämisen puolivälissä on hyvä arvioida perehdyttämisen toteutumista ja tarvittaessa tarkentaa suunnitelmaa.
• Perehdyttämisen päättyessä työntekijä ja perehdyttäjä arvioivat yhdessä perehdyttämisen toteutumista perehdyttämissuunnitelman avulla.

Voi olla tarkoituksenmukaista, että uusi työntekijä laatii perehtymisestä raportin keskustelun pohjaksi (papeille raportin tekeminen on pakollista). Palaute on hyödyllistä, sillä se antaa aineksia perehdyttämiskäytäntöjen kehittämiselle.

Perehdyttämistä voidaan arvioida kehityskeskustelun yhteydessä tai viimeistään lähtöhaastattelussa. Lähtöhaastatteluun voidaan liittää työntekijän työtehtävää, työyhteisön tilannetta ja lähdön syitä kartoittava arviointilomake.