Vuorenhaltijat tutkimassa lähiympäristön kasveja 09/2022

Perjantaina 9.9. metsäretkellä tutustuimme lähiympäristön kasveihin. Lapset valokuvasivat pienryhmissä muutamia kasveja ja etsimme yhdessä niistä lisätietoja internetistä.
Päiväkodille palattuamme lapset saivat esitellä muille ryhmille, mitä olivat löytäneet ja kertoa muille kasveista:

"Toi pihlaja!
Pihlajassa myös kasvaa oransseja marjoja.
Ne kasvaa syksyllä.
Me ollaan tehty niistä lehdistä teetä.
Marjat ei oo myrkyllisiä, mutta ne on happamia. Kun tulee ensimmäisiä iltoja et on pakkasta, niin se happamuus menee vähän pois.
Pihlajanmarjat voi laittaa veteen. Siitä voi juoda vaikka.

Kanerva:
Kanervissa voi olla pinkkejä tai valkosia kukkia.
Tai aniliinpunasia.
Siin on kellomaiset kukat. Ja pinkkimäiset lehdet.
Ne on havunneulasmaiset.
Kanervat kasvaa syksyllä.
Toreilta saa kanervia. Metsästäkin saa. Ja kaupasta.

Tää oli maitokasvi.
Eiku maitohorsma!
Se kukkii kesällä.
Siin on liilat kukat.
Se voi kasvaa yli lapsen kokoiseksi.

Pujo:
Se kukkii kesällä ehkä.
Se on tommosen vihree.
Pujossa on ruskeita kukkia.
Siitä tulee siitepölyä.

Kielo:
Sitä meil ei oo nyt mukana, kun se on myrkyllinen.
Se on suomen kansalliskasvi
Se on kielen muotoinen. Sen lehdet on.
Se on tosi myrkyllinen.
Äiti on kertonut, että lapsena sen naapuri söi kielon marjoja ja se joutui sairaalaan.
Niitä voi käyttää lääkkeenä, jos sydän on murtunut.
Mutta ei niitä voi syödä! Lääkäri sanoo mitä lääkkeitä voi syödä.
Kielo kukkii keväällä toukuussa.
Ne marjat tulee syksyllä.

Puolukka:
Puolukka ei oo myrkyllinen.
Puolukasta voi tehä puolukkahilloa ja puolukkamehua.
Puolukkapiirakkaa!
Ja puolukkakakkua.
Puolukassa on suipot lehdet.
Mustikassa on erilaiset lehdet. Ja mustikka on sininen ja puolukka punainen.
Puolukka kasvaa kuivissa ja kangasmaisissa metsissä."