Digitaalinen osaaminen on yksi laaja-alaisen osaamisen osa-alueista. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on lasten digitaalisen osaamisen edistämisen lisäksi myös tukea lapsen digitaalisuuteen liittyvän ymmärryksen kehittymistä. (OPH, 2022, s. 26.) Kuten kaikki laaja-alaisen osaamisen osa-alueet, myös digitaalinen osaaminen on itsessään monitahoinen ilmiö, jonka voidaan ajatella koostuvan erilaisista taidoista ja osaamisesta. Ei siis riitä, että lapsia opetataan käyttämään digitaalisia välineitä ja sovelluksia, vaan digitaalista osaamista on pyrittävä lähestymään myös muiden laaja-alaisen osaamisen osa-alueiden näkökulmista. Mitä esimerkiksi itsestä huolehtimisen ja arjen taidot tarkoittavat digitaalisen osaamisen kannalta? 

Kuva: Sánchez-Cruzado, Santiago Campión & Sánchez-Compaña, 2021

Toinen esimerkki tavasta purkaa digitaalinen eri osa-alueisiin on Mertalan (2020) esittämä malli laaja-alaisesta tieto- ja viestintäteknologiaosaamisesta varhaiskasvatuksessa. Mertalan mallissa tieto- ja viestintäteknologia on ensiksikin sekä oppimisen väline että sen kohde, jonka kontekstin muodostaa varhaiskasvatuksen pedagogiikka. Tieto- ja viestintäteknologista osaamista Mertala lähestyy kolmen orientaation kautta: 1) Oppimisteknologia, 2) teknologiakasvatus sekä 3) mediakasvatus.

Oppimisteknologialla Mertala tarkoittaa tieto- ja viestintäteknologiaa oppimisprosesseja tukevina työkaluina, joita voivat olla esimerkiksi erilaiset sovellukset. Teknologiakasvatuksellinen orientaatio puolestaan painottaa tieto- ja viestintäteknologian kulttuurillisia näkökulmia, joka tarkoittaa esimerkiksi erilaisten teknologioiden tutkimista ja niiden vaikutusten tarkastelua yhdessä lasten kanssa. Teknologiakasvatuksellisella orientaatiolla on Mertalan mukaan yhteys myös Makerspace -liikkeeseen, jossa yhdistyvät teknologia sekä luova ja kokeileva toiminta. Mediakasvatuksessa puolestaan on kyse mediakulttuureista ja siitä, millaisia näkökulmia digitaalinen media maailmasta ja sen ilmiöistä välittää. 

Uudet lukutaidot: "Oppijalla on oikeus digitaaliseen osaamiseen"

Uudet lukutaidot -hankkeessa digitaalista osaamista lähestytään luovan tuottamisen, aktiivisen toimijuuden ja ajattelun taitojen näkökulmista. Hankkeen sivuilta löytyvät ikäkausittain laaditut osaamisen kuvaukset medialukutaidosta, ohjelmointiosaamiseta sekä digitaalisesta osaamisesta. 

Digitaalinen osaamisen kokonaisuus koostuu Uudet lukutaidot -hankkeen kuvauksissa neljästä teemasta: 

1. Käytännön taidot ja oma tuottaminen
2. Turvallisuus ja vastuullisuus
3. Tiedonhallinta sekä tutkiva ja luova työskentely
4. Vuorovaikutus

Lähteet: 

Uudet lukutaidot. (Julkaisuaika tuntematon.) Haettu 9.10.2022 osoitteesta https://uudetlukutaidot.fi/

Mertala, P. (2020). Laaja-alaisen tieto- ja viestintäteknologiaosaamisen tukeminen varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Journal of Early Childhood Education Research, 9(1), 6–31. https://journal.fi/jecer/article/view/114121/67320

Opetushallitus. (2022). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Määräykset ja ohjeet 2022:2a. Luettu 4.9.2022. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_0.pdf

Sánchez-Cruzado, C., Santiago Campión, R., & Sánchez-Compaña, M. T. (2021). Teacher Digital Literacy: The Indisputable Challenge after COVID-19. Sustainability (Basel, Switzerland), 13(4), 1858–1858. https://doi.org/10.3390/su13041858