Pesuaineet

Etäopetusohjeet kootusti

18.3.2020-14.4.2020 Projektityöskentely kpl 7-10
17.4.2020 Labroja ja teoriaa pesuaineista
24.4.2020 Kosmetiikka ja lääkeaineet
8.5.2020 Muovit

Labroja kotona ja pesuaineista teoriaa

Tee nämä 4 työtä kotonasi. Kirjoita mitä teit ja mitä havaitsit, mahdollisimman monipuolisesti. Jaa työstäsi office-dokumentti tai kuva vihkostasi sähköpostiin.

1. Proteiinit
Erottele raa’asta kananmunasta valkuainen ja keltuainen. Jaa valkuainen neljään lasiin.
Tutki etikan (tai sitruunan), ruokasooda-liuoksen, kiehuvan veden/kuumentamisen ja
sekoittamisen/vatkaamisen vaikutusta kananmunan rakenteeseen.
Mitä proteiinin denaturaatio tarkoittaa? Miten seuraavat asiat liittyvät proteiinien denaturaatioon: kuume,
raskasmetallit, kalan suolaus, alkoholi?

2. Rasvat
A: Tutki ruoka-aineiden tuoteselosteita ja selvitä, millaisia rasvoja ne sisältävät. Mitkä päivittäin käyttämäsi
ruoka-aineet sisältävät eläinrasvoja ja mitkä kasvirasvoja?
B: Tutki rasvaliukoisuutta. Kokeile liukenevatko mm. vesi, suola ja sokeri rypsiöljyyn.
Kuvaile seosten ulkonäköä; Onko kyseessä tasa- vai sekakoosteinen seos? Muodostuuko kaksi faasia
(toisistaan erottuvaa kerrosta)? Millä perusteella aineet asettuvat kerroksiksi?

3. Vitamiinit
Tutki elintarvikepakkauksista elintarvikkeiden sisältämiä vitamiineja ja selvitä muutaman eri vitamiinin merkitys
terveydelle.

4. Pesuaineet
Lue kpl 11 Pesuaineet -osio. s. 86-89. Alla on koottuna myös pesuaineiden kemiaan liittyvää teoriaa. Kirjoita lukemasi perusteella 1. Mitä saippua ja tensidi on? 2. Miten saippua valmistetaan? 3. Mikä on saippuan ja tensidien tehtävä pesutapahtumassa? Kerro seikkaperäisesti, mihin saippuan/tensidien lian irrottaminen perustuu? 4. Miten valkuaisainetahrat (kuten veri) saadaan puhdistettua? 5. Mitä tarkoitetaan, jos sanotaan veden olevan kovaa? 6. Mitä haittaa kovasta vedestä on pesutapahtumassa? 7. Miten kovaa vettä pehmennetään?

Pesun kemiaa

Vaatteisiin ja muihin tekstiileihin kertyy monenlaista likaa. Sen vuoksi pyykinpesuaineet sisältävät joukon kemikaaleja, joista jokaisella on oma tehtävänsä.

Lian irrottamiseksi tarvitaan neljää tekijää:

kemiaa eli pesuainetta ja vettä
lämpöä, jonka avulla pesuaineen eri ainesosat aktivoituvat
aikaa, jotta lika ehtii irrota
mekaniikkaa eli tekstiilien liikettä toisiaan vastaan

Lian tyyppi

Esimerkkejä

Vesiliukoinen lika: Epäorgaaniset suolat, sokeri, virtsa
Pigmenttilika: Noki, humus, metallioksidit
Rasvalika:Kasvi- ja eläinrasvat, ihorasva, mineraaliöljy
Valkuaisainelika (proteiinilika): Veri, kananmuna, maito, hiki
Hiilihydraattilika: Tärkkelys
Valkaisua vaativa lika: Hedelmä- ja vihannesmehu, kahvi, tee, viini

Pesun aikana tarvitaan siis useita erilaisia reaktioita. Kemiallisia reaktioita ovat valkaisuaineen toiminta, metalli-ionien kompleksointi, happaman lian neutralointi emäksellä ja rasvalian saippuointi. Fysikaalis-kemiallisia reaktioita tapahtuu, kun vesi liuottaa suoloja, tensidit emulgoivat rasvalikaa tai dispergoivat likaa tai orgaaniset liuottimet liuottavat rasvalikaa. Entsyymien toiminta taas on biologinen reaktio.

Saippua

Kun esteri ja vesi reagoivat, syntyy alkoholia ja happoa. Tämä reaktio voi tapahtua vain, jos käytetään katalyyttinä happoa tai emästä. Saippuan valmistaminen perustuu tällaiseen reaktioon. Saippuan valmistuksessa rasvaa keitetään natriumhydroksidiliuoksessa. Rasva, joka on glyserolin ja rasvahappojen esteri (triglyseridi), hajoaa glyseroliksi ja karboksyylihapoiksi. Hapoista muodostuu saippuaa. Estereitä käytetään siis saippuan valmistukseen.

TENSIDIT

Kun pesu- tai puhdistusainetta käytetään yhdessä veden kanssa, tensidit toimivat kahdella tavalla:

ne pienentävät veden pintajännitystä ja parantavat siten pesuliuoksen kykyä poistaa likaa
ne irrottavat likaa tekstiilistä tai pinnalta.

Tensidit ovat kemiallisia yhdisteitä, joissa toinen pää on hydrofiilinen (vesihakuinen) ja toinen on rasvaliukoinen ja samalla hydrofobinen (vesipakoinen) Ne tunkeutuvat vesiliuoksessa vesimolekyylien väleihin pienentäen pintajännitystä. Rasvalikaa poistettaessa tensidimolekyylin rasvahakuinen häntä hakeutuu rasvalikaan päin ja tunkeutuu/tarttuu rasvalikaan. Pallomainen vesihakuinen pää hakeutuu veteen päin. Kun tensidimolekyylit ovat peittäneet rasvalian, likahiukkanen irtoaa pesuveteen, koska tensidin vesihakuiset päät hakeutuvat nimensä mukaisesti veteen.

Tensidit jaetaan sähkövarauksen perusteella kationisiin, anionisiin, ionittomiin ja amfoteerisiin tensideihin. Anionisia ja ionittomia tensidejä käytetään pesu- ja puhdistusaineissa eniten. Pesuaineissa erilaisia tensidejä käytetään monipuolisena yhdistelmänä, jotta saataisiin hyvä lianirroituskyky mahdollisimman vähäisellä tensidimäärällä.

ENTSYYMIT

Entsyymit ovat ovat biologisia katalyyttejä eli ne nopeuttavat kemiallisia reaktioita. Kemialliselta rakenteeltaan ne ovat tavallisesti proteiineja.

Entsyymit tehoavat valikoivasti, mutta tehokkaasti tietynlaiseen likaan. Entsyymipitoisen pesuaineen tunnistaa joko pakkauksen tekstistä "sisältää entsyymejä", tai ainesosaluettelossa mainituista entsyymeistä.

Proteaasit pilkkovat valkuaisainepitoista likaa, kuten veri-, kananmuna- ja maitotahroja
Lipaasit pilkkovat rasvapitoista likaa, kuten rasvaisia ruokatahroja
Amylaasi-entsyymit pilkkovat tärkkelyspitoista likaa, kuten peruna- ja puurotahroja
Sellulaasit estävät nyppyjen syntyä tekstiilien pinnalle ja auttavat siten säilyttämään tekstiilien värit kirkkaan näköisinä.