Paikalliset tarkennukset, historia vl 7-9
Paikalliset tarkennukset
Historian opiskelu luokilla 7-9
- 7. luokalla historiaa opiskellaan yhden vuosiviikkotunnin verran
- 8. luokalla historiaa opiskellaan kolmen vuosiviikkotunnin verran. Historian opiskelu yhteisenä aineena päättyy 8. luokalla ja päättöarvosana muodostetaan 8. luokan päättyessä.
Tavoitteet
7.lk tavoitteiden painotus:
T1-T9, T11
8.lk tavoitteiden painotus:
T1-T12
Oppimisympäristöt
Historian oppimisympäristöinä luokilla 7-8 ovat:
- luokkatila
- muut koulun tilat
- lähiympäristö vierailukohteineen (esim. rakennukset, kyläkierrokset, koulun ulkopuolella tehtävät haastattelut, tutkimukset ja tiedonhankintatehtävät)
- sähköiset verkkoympäristöt (esim. oppimateriaaleja tuottavien kustantajien verkkoaineistot, julkisen sektorin viranomaistoimijoiden sekä muiden toimijoiden tuottamat arkisto- tai aineistokokoelmat)
Työtavat
- historian opiskelun työtapoja vaihdellaan niin, että oppija opiskelee koulupolkunsa aikana useita erilaisia työtapoja hyödyntäen
- työtapoja valittaessa tavoitellaan oppijoiden toiminnallisuutta, aktiivisuutta, vastuullisuutta sekä omasta työskentelystä että oman työskentelyn vaikutuksesta muiden oppijoiden työskentelyyn, vuorovaikutuksellisuutta, tutkimuksellisuutta ja elämyksellisyyttä
- tavoitteena on, että oppija tunnistaa vahvuutensa ja hänelle parhaiten sopivat työtavat sekä osaa hyödyntää niitä itsenäisessä opiskelussaan.
Arviointi
Oppiaineen arvioinnissa ei käytetä perusteena yksittäisten tietosisältöjen muistamista. Oppiaineen yleissivistävästä luonteesta ja historian taitojen oppimisen kumulatiivisuudesta johtuen laajempien tietosisältöjen hallinta luo perustan oppilaan mahdollisuuksille tehdä omia tulkintoja, argumentoida näkemyksiään, soveltaa tietoa ja hallita historiallista ajattelua. Historiallisen ajattelun kehittymisen perustana on oppilaan tieto historian tapahtumista.
Päättöarvosanaa määriteltäessä käytetään perusteena valtakunnallisia kriteereitä arvosanalle 8 sekä Opetushallituksen antamaa tukimateriaalia. Myös kurssiarvosanaa määriteltäessä oppilaan tiedollisia tai taidollisia saavutuksia arvioidaan soveltuvin osin 8. luokan aikana valtakunnallisten päättöarvosanakriteerien pohjalta, jolloin kurssiarvosanat oppilaan näkökulmasta ennustavat päättöarvosanaa, vaikka kurssiarvosanojen matemaattista keskiarvoa ei päättöarvosanaa annettaessa huomioidakaan.
Oppilaan suorituksia ja työskentelyä arvioidaan kurssien aikana numeroarvioinnin lisäksi sanallisesti (esim hylätty-täydennettävä-hyväksytty, välttävä-tyydyttävä jne.). Oppilas arvioi myös itse suorituksiaan ja opiskeluaan. Myös vertaisarviointia voidaan käyttää. Tavoitteena on, että arviointi on monipuolista, kannustavaa ja nostaa esiin ne asiat, jotka oppilaan kehittymisen kannalta ovat keskeisiä.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki
Keskeinen lähtökohta oppilaan tukemiseksi ovat oppilaiden mahdollisissa oppimissuunnitelmissa sekä HOJKS:ssa määritellyt tukitoimet. Ellei näitä ole, voi oppilas saada soveltuvin osin yksilöllistettyjä tehtäviä ja tukimateriaalia (esim. tiivistelmiä, äänikirjoja tms.).
- 7. luokalla historiaa opiskellaan yhden vuosiviikkotunnin verran
- 8. luokalla historiaa opiskellaan kolmen vuosiviikkotunnin verran. Historian opiskelu yhteisenä aineena päättyy 8. luokalla ja päättöarvosana muodostetaan 8. luokan päättyessä.
Tavoitteet
7.lk tavoitteiden painotus:
T1-T9, T11
8.lk tavoitteiden painotus:
T1-T12
Oppimisympäristöt
Historian oppimisympäristöinä luokilla 7-8 ovat:
- luokkatila
- muut koulun tilat
- lähiympäristö vierailukohteineen (esim. rakennukset, kyläkierrokset, koulun ulkopuolella tehtävät haastattelut, tutkimukset ja tiedonhankintatehtävät)
- sähköiset verkkoympäristöt (esim. oppimateriaaleja tuottavien kustantajien verkkoaineistot, julkisen sektorin viranomaistoimijoiden sekä muiden toimijoiden tuottamat arkisto- tai aineistokokoelmat)
Työtavat
- historian opiskelun työtapoja vaihdellaan niin, että oppija opiskelee koulupolkunsa aikana useita erilaisia työtapoja hyödyntäen
- työtapoja valittaessa tavoitellaan oppijoiden toiminnallisuutta, aktiivisuutta, vastuullisuutta sekä omasta työskentelystä että oman työskentelyn vaikutuksesta muiden oppijoiden työskentelyyn, vuorovaikutuksellisuutta, tutkimuksellisuutta ja elämyksellisyyttä
- tavoitteena on, että oppija tunnistaa vahvuutensa ja hänelle parhaiten sopivat työtavat sekä osaa hyödyntää niitä itsenäisessä opiskelussaan.
Arviointi
Oppiaineen arvioinnissa ei käytetä perusteena yksittäisten tietosisältöjen muistamista. Oppiaineen yleissivistävästä luonteesta ja historian taitojen oppimisen kumulatiivisuudesta johtuen laajempien tietosisältöjen hallinta luo perustan oppilaan mahdollisuuksille tehdä omia tulkintoja, argumentoida näkemyksiään, soveltaa tietoa ja hallita historiallista ajattelua. Historiallisen ajattelun kehittymisen perustana on oppilaan tieto historian tapahtumista.
Päättöarvosanaa määriteltäessä käytetään perusteena valtakunnallisia kriteereitä arvosanalle 8 sekä Opetushallituksen antamaa tukimateriaalia. Myös kurssiarvosanaa määriteltäessä oppilaan tiedollisia tai taidollisia saavutuksia arvioidaan soveltuvin osin 8. luokan aikana valtakunnallisten päättöarvosanakriteerien pohjalta, jolloin kurssiarvosanat oppilaan näkökulmasta ennustavat päättöarvosanaa, vaikka kurssiarvosanojen matemaattista keskiarvoa ei päättöarvosanaa annettaessa huomioidakaan.
Oppilaan suorituksia ja työskentelyä arvioidaan kurssien aikana numeroarvioinnin lisäksi sanallisesti (esim hylätty-täydennettävä-hyväksytty, välttävä-tyydyttävä jne.). Oppilas arvioi myös itse suorituksiaan ja opiskeluaan. Myös vertaisarviointia voidaan käyttää. Tavoitteena on, että arviointi on monipuolista, kannustavaa ja nostaa esiin ne asiat, jotka oppilaan kehittymisen kannalta ovat keskeisiä.
Ohjaus, eriyttäminen ja tuki
Keskeinen lähtökohta oppilaan tukemiseksi ovat oppilaiden mahdollisissa oppimissuunnitelmissa sekä HOJKS:ssa määritellyt tukitoimet. Ellei näitä ole, voi oppilas saada soveltuvin osin yksilöllistettyjä tehtäviä ja tukimateriaalia (esim. tiivistelmiä, äänikirjoja tms.).