Tietotekstiin sopivia lukustrategiamalleja
SQ3R
Vanhin tunnettu lukemista ja opiskelua tehostava lukustrategia.
- Survey – tekstin nopea silmäily
- Question – kysymysten muotoilu
- Read – vastausten etsiminen lukemalla
- Recite – itseltä kuulusteleminen
- Review – kertaus sopivin aikavälein
ELTKK
Strategian osat ovat ennusta, lue, tiivistä, kysy ja kartoita.
- Lue otsikot ja ennusta niiden perusteella tekstin sisältö.
- Lue teksti ja alleviivaa keskeiset kohdat.
- Kirjoita muistiin lukemisen aikana heränneitä kysymyksiä ja ajatuksia eli keksi tekstistä kysymyksiä.
- Piirrä ydinasioista ja niiden suhteista merkityskartta.
- Kirjoita tai esitä suullisesti tiivistelmä tekstistä.
TEAKKO
Sarmavuoren kehittelemä strategia on lähisukua ELTKK -menetelmän kanssa. TEAKKO koostuu seuraavista vaiheista:
- T = tiedot, eli aktivoidaan aiempi tieto
- E = ennakointi, eli mitä tekstiltä odotetaan ja mitä sen oletetaan sisältävän
- A = aktiivinen vaihe, jossa poimitaan pääajatukset kirjoittamalla tai alleviivaamalla, ympyröidään ja selitetään tuntemattomat sanat, keksitään väliotsikoita ja rakennetaan luetusta mind map
- K = keskustelu ryhmässä tai parin kanssa
- K = kysyminen, eli keksitään tekstistä pääkysymyksiä sekä yksityiskohtaisempia kysymyksiä, joihin teksti vastaa, ja luodaan tekstistä tiivistelmä
- O = Oppimisen arviointi
Yleiskatsaustekniikka
Systemaattinen lähestymistapa tutustua tekstin sisältöön. Opettaja ohjaa opiskelijaa lähestymään tekstiä sen eri osista käsin.
- Otsikon analysointi
- Alaotsikoiden analysointi
- Kuvien analysointi
- Johdattelevat kappaleet
- Päätelmäkappaleet
- Pääidean erottaminen
Yleiskatsaustekniikkaa soveltaen voi opettaa opiskelijoille silmäilevää lukustrategiaa, joka monelta puuttuu. Silmäilevää tai skannaavaa lukustrategiaa tarvitaan mm. silloin, kun materiaalia on paljon ja siitä etsitään itselle oleellista tietoa, eikä koko tekstin läpi lukeminen ole edes tavoite. (esimerkiksi tiedon hakeminen tutkivassa oppimisessa)
Kysele itseltäsi –strategia
Strategian alkuperäiseen versioon ohjeistetaan seuraavalla tavalla:
- Oppilas miettii, miksi hän lukee tekstiä.
- Hän etsii kappaleen tärkeimmän asian ja alleviivaa sen.
- Hän miettii, mihin kysymykseen tuo ydinasia vastaa.
- Hän vastaa esittämäänsä kysymykseen.
- Hän etenee näin kappale kappaleelta.
- Hän arvioi lopuksi koko lukutekstin kysymyksiä ja vastauksia: mitä lisätietoa ne antavat tekstistä.
Yksinkertaistettuna voi mallia soveltaa esim. näin: opiskelija lukee tekstin kappale kappaleelta tai luku luvulta. Hän pysähtyy miettimään aina yhden jakson luettuaan, mihin asiaan tekstijakso vastasi, ja kirjoittaa kysymyksen itselleen muistiin. Kun koko teksti on näin käsitelty, hän laittaa tekstin pois ja vastaa tekemiinsä kysymyksiin joko puhumalla tai kirjoittamalla. Jos muisti tekee tepposet, voi tekstin ottaa uudelleen esiin ja etsiä vastaukset sieltä.
Yhteistoiminnallisen oppimisen parilukutekniikan sovellukset
Oma suosikkini on YTO-oppimisen pariluku. Pariluvussa voidaan toimia esimerkiksi niin, että työpari lukee tekstiä vuorotellen ääneen kappale kerrallaan. Joka kappaleen jälkeen voidaan joko
- yhdessä määritellä ja kirjata ylös kappaleen pääasia
- määritellä yhdessä kysymys, johon kappaleessa vastataan
- kuuntelijan roolissa voi toistaa kappaleen sisällön tiiviisti omin sanoin
- voidaan yhdessä keskustella aiheesta, ihmetellä ääneen, kirjata epäselvät käsitteet tai asiat ylös jatkopohdintaa varten jne.
ARMS
ARMS auttaa yhdistämään tekstin tietoja aiempiin tietoihin ja kokemuksiin. Lyhenne muodostuu sanoista anticipate, read, map ja summarize. Puhtaimmillaan strategia on erittäin työläs, mutta toki tehokas, jos motivaatiota riittää. Ryhmävaihe voidaan jättää pois ja näin yksinkertaistaa mallia.
- Lue tekstin otsikko.
- Ennakoi tekstin sisältöä kirjoittamalla 5 – 7 asiaa, joita teksti voisi käsitellä.
- Vertaile ja täydennä listaasi kuultuasi ryhmäsi muiden jäsenten ennakoinnista.
- Piirtäkää keskeisistä oletuksistanne kartta.
- Lue teksti silmäillen. Tee muistiinpanoja, alleviivaa ydinkohtia, kirjoita tukisanoja.
- Kokoa tekstin keskeiset käsitteet korteille. Järjestä kortit merkityksen mukaan.
- Piirrä sisällöstä merkityskartta.
- Kirjoita kartan pohjalta tiivistelmä.
- Vertaile tekstin käsitekarttaa oletusten karttaan.
- Mieti, mitä uutta opit.