Harjoituksen idea lähti aikuisten lukemisen ja kirjoittamisen kurssin osallistujien yhteisestä kokemuksesta: ”Kamalinta on se, kun joutui koulussa lukemaan ääneen. Sitä tilannetta pelkää vieläkin.” Harjoituksen tavoite on harjoitella pelottavaa tilannetta hallitusti. Lisäksi tehtävän kautta harjoiteltiin päättelevää, arvioivaa ja luovaa lukemisstrategiaa.

Ahdistavaa koulumuistoa pyrittiin hälventämään myös muuttamalla fyysistä oppimisympäristöä. Lähdettiin kauniina syyspäivänä ulos luontoon, järven rannalle. Monelle motivationaalisesti haavoittuneelle luokkatila nousee mieleen paikkana, jossa he eivät ole koskaan pärjänneet. Kun lähdetään ulos luokasta, ihan eri ihmiset nousevat esiin.

Olin valinnut ja monistanut nipuksi laajan kokoelman syysteemaisia runoja. Opiskelijat saivat omassa rauhassaan silmäillä runoja ja valita niistä mieleisensä. Sen jälkeen he alkoivat tutustua tarkemmin tekstiin. Olimme aikaisemmin yhdessä tutustuneet runoon tekstityyppinä ja avanneet yhden runon tulkintaa malliksi.

Tulkitseva lukeminen ei suinkaan ole helppo laji. Olin opettajana auttamassa opiskelijoita avaamaan runoa ja löytämään mahdollisia tulkintatapoja. Kun opiskelijalla oli oma tulkintamalli selvillä, alkoi esittämisen harjoittelu. Tässäkin olin auttamassa ja antamassa vinkkejä, jos opiskelija sitä kaipasi.

Harjoitus huipentui runoraatiin opiston rantalaiturilla syysauringon lempeässä hehkussa. Jokaisen esityksen jälkeen runoraati keskusteli esityksestä ja runon kirvoittamista tulkinnoista.