Muististrategioiden oppimisesta hyötyvät kaikki, myös ne, joilla ei ole varsinaisia oppimisvaikeuksia. On kuitenkin tunnettua, että oppimisvaikeuksista kärsivät eivät useinkaan käytä yhtä tehokkaita tapoja esim. mieleen painamisessa kuin ne oppijat, joilla erityisiä vaikeuksia ei ole.

Motivaatio ja tunnetilakin vaikuttavat muistamiseen. Mitä elämyksellisempää ja positiivisempaa on oppimiseen liittyvä tunnekartasto, sitä tehokkaammin asiat jäävät mieleen. Epämiellyttävän tunnetilan vallitessa säilömuistiin tallentumista ei tapahdu samassa määrin.

Erilaisten oppimispulmien kanssa kipuilevat oppijat tarvitsevat erilaista tukea ja muististrategiaa: jos on kielellisiä ongelmia, voi muistia tukea lisäämällä visuaalisia elementtejä oppimisprosessiin. Jos ongelmia on keskittymisessä tai yli-impulsiivisuudessa, tarvitaan ehkä tukea tarkkaavuuden kohdistamisessa.

Tietenkin opettajan on hyvä myös pohdiskella, kuinka paljon hän yleensä edellyttää ”ulkoa muistamista”. Onko se kaikki tarpeen, vai riittäisikö hyvän työtavan opetus: oppija osaa hakea tiedon sieltä, mistä se tuoreimmillaan löytyy.

Sisäisiä muististrategioita (mieleenpainamista tehostavia, mieleenpalautusvihjeitä rakentavia) ovat mm.

• toistaminen
• asioiden ryhmittely ja merkityssuhteiden rakentelu (esim. ideakartat)
• assosiaatiot
• mielikuvat
• opittavan muokkaaminen omalle kielelle, yleensä kielellinen muokkaus

Ulkoisia muististrategioita ovat keinot, joilla tuetaan sisäisen muistin toimintaa:

• Kalenterit, tehtävälistat ja muut suoritusjärjestyksen tai ajanhallinnan tuet
• Laskimet, tabletit, nauhurit
• Muut konkretisoivat välineet, jotka auttavat muistamisessa, hahmottamisessa, mieleenpalauttamisessa

Sirpaletiedosta loogisiin kokonaisuuksiin

Opettajan on hyvä miettiä joskus, kuinka sirpaleista on opettamani asia. Irrallinen tai kovin abstrakti tieto vaatii enemmän muistikapasiteetilta. Kumpi on helpompi oppia muistamaan: sanaluettelo A vai kokonainen virke B?

A:

• Kolme
• Tarha
• Pahoinpitely
• Saada
• Lennättää
• Leopardi
• Yli
• Vuoret
• Hoito
• Helikopteri
• Lääkäri

B: Kolme tarhassa pahoinpideltyä leopardia lennätettiin helikopterilla vuorten yli lääkäriin saamaan hoitoa.

Esimerkki mielikuvista ja assosiaatioista

Silmän verkkokalvolla on tappi- ja sauvasoluja, mutta kumpi on erikoistunut valossa ja kumpi hämärässä näkemiseen? Hämärässä sauva on käyttökelpoisempi – sen tietää moni näkövammainenkin.

Itse olen oppinut kitaran kielten virityksen (E A D G H E) lauseen ”Esko Aho Diggaa Golfista, Halonen Ei” avulla.

Jos muistin kanssa on ongelmia, myös toisten nimien oppiminen voi asettaa haasteita. Esimerkiksi työelämässä toimiville aikuisille se voi olla sosiaalinen haitta. Tällaisissa tapauksissa vinkkaan opiskelijoille ankkuroinnin voimasta:

• Jarin muistan siitä, että hän on veljeni kaima.
• Iiris: iiriksiä kasvaa minunkin puutarhassani, nättejä nekin.
• Tuomas: se joka seisoo niin kuin tammi.
• Ville muistuttaakin vähän rock-kaimaansa Ville Valoa.
• Anna tuntuu hymyilevän aina. Olkoon hän siis Anna Aurinkoinen