7.1 Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen
Pedagogisen toiminnan arviointi ja kehittäminen
Kansallisen tason arviointien tehtävänä on tukea varhaiskasvatuksen järjestäjiä arviointia ja laadunhallintaa koskevissa asioissa. Kansallisen tason arvioinnit palvelevat varhaiskasvatuksen kehittämistä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti161. Arviointitietoja voidaan hyödyntää myös kansainvälisissä vertailuissa.
Varhaiskasvatuksen järjestäjä seuraa ja arvioi säännöllisesti varhaiskasvatuksen suunnittelua ja sen toteutumista eri toimintamuodoissa. Varhaiskasvatuksen järjestäjä päättää järjestäjä, yksikkö, toimipaikka ja lapsiryhmätason arviointikokonaisuudesta ja arvioinnissa käytettävistä menettelytavoista. On tärkeää, että paikallisilla päättäjillä, huoltajilla sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöllä on ajantasaista tietoa varhaiskasvatuksen toteutumisesta ja sen laadusta. Keskeiset arviointitulokset tulee julkistaa. Järjestäjä ja yksikkötason arviointi on keskeinen osa varhaiskasvatuksen johtamista ja kehittämistä paikallisesti. Lapsille ja heidän huoltajilleen on toimipaikassa162 järjestettävä mahdollisuus säännöllisesti osallistua varhaiskasvatuksen arviointiin.
Henkilöstön tavoitteellinen ja suunnitelmallinen itsearviointi on keskeisessä asemassa varhaiskasvatuksen laadun ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Arvioinnin kohteena voi olla muun muassa henkilöstön vuorovaikutus lasten kanssa, ryhmässä vallitseva ilmapiiri, pedagogiset työtavat, toiminnan sisältö, oppimisympäristöt tai kielen kehityksen tukeminen. Lapsen tuen (luku 5) toteutuminen on keskeinen arvioinnin kohde. Arvioinnin ja kehittämisen jatkuvaan prosessiin kuuluu tärkeänä osana pedagoginen dokumentointi (luku 4.2).
Yksilötason arviointi tarkoittaa lasten varhaiskasvatussuunnitelmien toteutumisen arviointia. Arvioinnilla163 edistetään lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista on tärkeää arvioida aina ennen sen päivittämistä
tai uuden laatimista. Arvioinnin yhteydessä lapsi, huoltaja ja henkilöstö pohtivat omalta osaltaan, miten yhdessä kirjatut pedagogisen toiminnan tavoitteet on huomioitu ja miten ne ovat toteutuneet varhaiskasvatuksen toiminnassa. Lapsen tuen arviointi sisältyy lapsen
varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tätä arviointitehtävää kuvataan tarkemmin luvussa 5.
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa, kunkin luvun lopussa, olevat paikallisesti tarkennettavat asiat ohjaavat paikallisen varhaiskasvatuksen arvioinnin suunnittelua ja toteuttamista. Varhaiskasvatuksen järjestäjä kehittää varhaiskasvatuksen suunnittelua,
toteuttamista ja arviointia sekä sitä kautta niiden laatua ja toimivuutta. Lisäksi paikalliset tarpeet ja kehittämistyön tulokset ohjaavat arviointia.
160 Varhaiskasvatuslaki 24 §
161 Laki kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta (1295/2013) 1 §
162 Varhaiskasvatuslaki 20 §
163 Varhaiskasvatuslaki 24 §
Toiminnan arviointi ja kehittäminen Kannonkoskella
Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvi on julkaissut 2018 "Varhaiskasvatuksen laadun ja arvioinnin perusteet ja suositukset" - asiakirjan. Lisäksi 2019 on julkaistu Varhaiskasvatuksen laatuindikaattorit. Laatuindikaattoreiden pohjalta Karvi on kehittänyt varhaiskasvatuksen laadunarviointijärjestelmä Valssin, jonka avulla varhaiskasvatukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja varhaiskasvatuksen laatua voidaan arvioida. Valssi on otettu arvioinnin ja kehittämisen keskeiseksi välineeksi Kannonkoskella syyskuussa 2023. Valssin käytön yksityiskohdat on kirjattu arvioinnin työkaluna toimivaan arviointisuunnitelmaan.
Varhaiskasvatuksessa noudatetaan jatkuvan arvioinnin ja kehittämisen periaatetta. Henkilöstö havainnoi ja dokumentoi lasten arkea ymmärtääkseen lasten kokemusmaailmaa. Arvioinnin kokonaisuudessa hyödynnetään kyselyjä, arviointikeskusteluja, pedagogista dokumentointia, toiminnan tavoitteiden ja toimenpiteiden asettamista sekä niiden arviointia ja huoltajien kanssa käytäviä vasukeskusteluja. Arvioinnin pohjalta toimintaa kehitetään ja muutetaan tarpeen vaatiessa.
Henkilöstö arvioi keväisin pidettävässä arviointipalaverissa varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista ja omaa toimintaansa. Tavoitteellinen itsearviointi on keskeisessä asemassa laadun ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Arvioinnin kohteena on mm. henkilöstön vuorovaikutus lasten kanssa, pedagogiset työtavat, toiminnan sisältö sekä oppimisympäristöt. Lisäksi varhaiskasvatusjohtaja käy kerrran vuodessa henkilöstön kanssa arviointikeskustelut joko yksilöllisesti tai työpareittain. Vanhemmille laaditaan joka toinen vuosi palautekysely, jonka tulokset julkistetaan Daisyssa ja sivistyslautakunnassa. Lapsilta kerätään arjessa ja lasten palavereissa niin ideoita toimintaan kuin myös palautetta toiminnasta.
Yksilötasolla lapsen oman varhaiskasvatussuunnitelman toteutumista arvioidaan aina ennen sen päivittämistä. Tämä arviointi on osa lapsen oppimisen ja hyvinvoinnin tukea. Tärkein arviointi lapsilta on kuitenkin arjessa tapahtuva "palaute" - lapsi elää hetkessä eikä osaa välttämättä arvioida toimintaa sanallisesti. Oleellista on siis huomata lasten tyytyväisyyden ja tyytymättömyyden ilmaisut, tarttua niihin ja käydä niistä keskustelua. Palautteen saaminen lapsilta edellyttää myös sitä, että henkilöstö on helposti lähestyttävää ja lapset uskaltavat avoimesti kertoa toiveitaan ja tarpeitaan.
Varhaiskasvatusjohtajan ja varhaiskasvatuksen erityisopettajan vastuulla on seurata varhaiskasvatuksen yleistä kehitystä ja jakaa tietoa siitä muulle henkilöstölle. Henkilöstöä kannustetaan osallistumaan täydennyskoulutuksiin ja siihen varataan riittävästi resursseja. Arvioinnissa ja kehittämisessä avainasemassa on sitoutunut, motivoitunut ja ammattitaitonen henkilöstö ja esihenkilö.