5.2 Yhteistyö tuen aikana

Yhteistyö tuen aikana

Varhaiskasvatus järjestetään yhteistyössä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa sekä tarvitsemaansa tukea113. Lapsen tuki edellyttää toimivia paikallisia yhteistyörakenteita ja yhteisöllisten toimintatapojen kehittämistä.

Lapsen ja huoltajan kanssa tehtävä yhteistyö
Huoltajan ja varhaiskasvatuksen henkilöstön jaettu tieto lapsesta ja hänen tarpeistaan on lähtökohta varhaisen ja riittävän tuen antamiseen. Huoltajan kanssa keskustellaan lapsen oikeudesta tukeen, tuen järjestämisen keskeisistä periaatteista sekä lapselle annettavasta tuesta ja tuen toteuttamisen muodoista. Lapsi osallistuu yhteistyöhön tarkoituksenmukaisella, ikäänsä ja kehitysvaiheeseensa sopivalla tavalla. Lasta kuullaan ja hänen mielipiteensä huomioidaan. 114

Huoltajaan ollaan yhteydessä heti, kun lapsella ilmenee kehityksen tai oppimisen haasteita tai henkilöstöllä herää huoli lapsen hyvinvoinnista. Huoltajalle annetaan tietoa lasta koskevien asioiden käsittelystä, tietojen saannista ja niiden luovuttamisesta sekä salassapidosta.115 Tarvittaessa keskusteluissa käytetään tulkkia. Lapsen tuen toteuttamisen tavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten silloin, kun kaikki osapuolet osallistuvat yhteistyöhön.

Lapsi voi saada tukea myös muiden lapsia ja perheitä koskevien palvelujen kautta. On tärkeää, että paikalliset lasten ja perheiden palvelut muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden lapsen tuen järjestämisessä.116

Monialainen yhteistyö
Monialaista yhteistyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus. Yhteistyökäytännöt ja periaatteet tulee sopia lastenneuvolan, lastensuojelun, kasvatus- ja perheneuvolan ja muiden sosiaalitoimen palvelujen kanssa niitä tilanteita varten, joissa neuvotellaan lapsen asioista tai edellytetään viranomaisten puuttumista. Monialainen yhteistyö toteutetaan ensisijaisesti huoltajan suostumuksella. Yhteistyötä tehtäessä tulee noudattaa salassapitoa ja tietojen vaihtoa koskevia
säännöksiä117.

Varhaiskasvatusta järjestetään myös erikoissairaanhoidon piirissä. Varhaiskasvatuspalvelujen ja sairaalan tai muun vastaavan tahon keskinäisellä yhteistyöllä varmistetaan varhaiskasvatuksen jatkuvuus lapsen kunnon ja jaksamisen mukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen turvallisten ihmissuhteiden säilymiseen.

Lapsi voi vaikean vammaisuuden tai sairauden vuoksi tarvita pidennettyä oppivelvollisuutta118. Päätös pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamisesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden toteuttamiseen liittyvistä seikoista. Pidennettyyn oppivelvollisuuteen liittyvistä päätöksistä ja toteuttamisen vaihtoehdoista määrätään Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa119.

113 Varhaiskasvatuslaki 15 a §
114 Varhaiskasvatuslaki 15 d §, 4. momentti
115 Varhaiskasvatuslaki 40–41 §
116 Varhaiskasvatuslaki 7 § ja HE 40/2018 vp, s. 87–88
117 Varhaiskasvatuslaki 40–42 §
118 Oppivelvollisuuslaki (1214/2020) 2 § 3 momentti
119 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 5.5 Erityinen tuki

Yhteistyön periaatteet ja käytännöt Kannonkoskella

Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

Kannonkoskella huoltajien kanssa tehdään jatkuvaa yhteistyötä ja tuen tarpeet nostetaan keskusteluun heti niiden ilmaannuttua. Lapsen ryhmässä toimiva henkilöstö keskustelee huoltajien kanssa havainnoistaan. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja tuo tarvittaessa keskusteluun omat havaintonsa lapsen tuen tarpeesta. Yhdessä pohditaan niitä keinoja ja menetelmiä, mitkä nivoutuvat luontevasti varhaiskasvatuksen arkeen ja mitkä ovat lapsen kasvun ja oppimisen näkökulmasta sillä hetkellä tarpeellisia. Tukea suunniteltaessa pohditaan niitä pedagogisia järjestelyjä, joiden keinoin lapsen omatoiminen ja osallistuva toiminta sekä kehitys ja oppiminen mahdollistuvat.

Tärkeä huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön muoto on Lapset puheeksi –työmenetelmä, johon kuuluvaa Lapset puheeksi –keskustelua tarjotaan kaikille huoltajille vasukeskustelun pohjaksi . Lisäksi työmenetelmään kuuluu neuvonpito, joka tarkoittaa perheen tukemiseksi järjestettyä, monialaista palaveria, johon kutsutaan perheen tilanteessa tarkoituksenmukaiset yhteistyötahot esim. perhetyöntekijä tai psykologi. Neuvonpitoa tarjotaan perheelle tilanteessa, jossa on mahdollista, että perheen tilanne voi olla riski lapsen hyvinvoinnille tai kehitykselle.

Monialainen yhteistyö

Lapsen tuen tarpeista riippuen yhteistyötä tehdään monialaisesti eri asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyötahoja ovat varhaiskasvatuksen erityisopettajan lisäksi esimerkiksi lastenneuvola, perheneuvola, puhe-, toiminta- ja muut terapeutit, psykologi, sosiaalihuolto ja erikoissairaanhoito. Monialaisia yhteistyöpalavereita järjestetään tuen muotoja suunniteltaessa ja arvioitaessa. Huoltajilta pyydetään lupa yhteistyöhön lasten asioissa. Ennen yhteydenottoa sovitaan etukäteen asiasta huoltajien kanssa keskustellen. Lisäksi huoltajilla on mahdollisuus olla mukana kaikissa lasta koskevissa palavereissa. Tuen aikana huoltaja saa tietoa siitä, kuinka lapsen asiat etenevät, millaista tietoa on yhteistyötahoilta saatu ja mitä tietoja on luovutettu.

Kannonkoskella toimii monialaisen yhteistyön muotona varhaisen tuen ryhmä, johon kuuluu varhaiskasvatusjohtaja / varhaiskasvatuksen erityisopettaja, terveydenhoitaja, psykologi, puheterapeutti sekä toimintaterapeutti. Varhaisen tuen ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja ennakkoon suunnitellusti ja siellä pohditaan vanhempien luvalla lasten tuen toteuttamiseen liittyviä käytäntöjä ja arvioidaan tuen riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta.

Toiminta siirtymävaiheissa ja tiedonsiirtoon liittyvät käytännöt

Varhaiskasvatuksessa huolehditaan siitä, että koko henkilöstöllä on tiedossa lapsen kasvun haasteet ja niihin liittyvät tukitoimet siinä määrin kuin se arjen toiminnan kannalta on tarpeen. Lapsen muuttaessa toiselle paikkakunnalle tai siirtyessä esiopetukseen järjestetään tiedonsiirtopalaveri lapsen tietojen ja tarvittavien tukitoimien kuvaamiseksi. Huoltajat ja mahdolliset monialaiset yhteistyötahot osallistuvat tarpeen vaatiessa tiedon siirtoon. Kaikissa lapsen opinpolun siirtymävaiheissa varmistetaan lapsen kasvun ja oppimisen kannalta välttämättömien ja tarpeellisten tietojen luovuttaminen huoltajien luvalla, joka kysytään varhaiskasvatuksen palvelusopimukssessa. Myös varhaiskasvatuksen aikana tiedonsiirtolupa pyydetään yhteistyötahojen kanssa tehtävää yhteistyötä varten huoltajilta (esim. neuvola, sosiaalityö, keskussairaala, terapeutit). Kannonkosken varhaiskasvatuksen siirtymäkäytäntöjä on kuvattu tarkemmin luvussa 2.3.