5.2 Yhteistyö tuen aikana
Yhteistyö tuen aikana
Varhaiskasvatus järjestetään yhteistyössä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa sekä tarvitsemaansa tukea123. Lapsen tuki edellyttää toimivia paikallisia yhteistyörakenteita ja yhteisöllisten toimintatapojen kehittämistä.
5.2.1 Lapsen ja huoltajan kanssa tehtävä yhteistyö
Huoltajan ja varhaiskasvatuksen henkilöstön jaettu tieto lapsesta ja hänen tarpeistaan on lähtökohta varhaisen ja riittävän tuen antamiseen. Huoltajan kanssa keskustellaan lapsen oikeudesta tukeen, tuen järjestämisen keskeisistä periaatteista sekä lapselle annettavasta tuesta ja tuen toteuttamisen muodoista. Lapsi osallistuu yhteistyöhön tarkoituksenmukaisella, ikäänsä ja kehitysvaiheeseensa sopivalla tavalla. Lasta kuullaan ja hänen mielipiteensä huomioidaan. 124
Huoltajaan ollaan yhteydessä heti, kun lapsella ilmenee kehityksen tai oppimisen haasteita tai henkilöstöllä herää huoli lapsen hyvinvoinnista. Huoltajalle annetaan tietoa lasta koskevien asioiden käsittelystä, tietojen saannista ja niiden luovuttamisesta sekä salassapidosta.125 Tarvittaessa keskusteluissa käytetään tulkkia. Lapsen tuen toteuttamisen tavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten silloin, kun kaikki osapuolet osallistuvat yhteistyöhön.
Lapsi voi saada tukea myös muiden lapsia ja perheitä koskevien palvelujen kautta. On tärkeää, että paikalliset lasten ja perheiden palvelut muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden lapsen tuen järjestämisessä.126
5.2.2 Monialainen yhteistyö
Monialaista yhteistyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus. Yhteistyökäytännöt ja periaatteet tulee sopia lastenneuvolan, lastensuojelun, kasvatus- ja perheneuvolan ja muiden sosiaalitoimen palvelujen kanssa niitä tilanteita varten, joissa neuvotellaan lapsen asioista tai edellytetään viranomaisten puuttumista. Monialainen yhteistyö toteutetaan ensisijaisesti huoltajan suostumuksella. Yhteistyötä tehtäessä tulee noudattaa salassapitoa ja tietojen vaihtoa koskevia
säännöksiä127.
Varhaiskasvatusta järjestetään myös erikoissairaanhoidon piirissä. Varhaiskasvatuspalvelujen ja sairaalan tai muun vastaavan tahon keskinäisellä yhteistyöllä varmistetaan varhaiskasvatuksen jatkuvuus lapsen kunnon ja jaksamisen mukaisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen turvallisten ihmissuhteiden säilymiseen.
5.2.3 Varhennettu oppivelvollisuus ja siihen liittyvä yhteistyö
Lapsi voi oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajotteen vuoksi tarvita varhennttua oppivelvollisuutta128. Varhennetun oppivelvollisuuden päätöksen saaneen lapsen oppivelvollisuus alkaa esiopetuksessa129 sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Lapsella on oikeus saada esiopetusta myös varhennettua oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna130. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi esiopetukseen 5-vuotiaana. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa varhennetusta oppivelvollisuudesta.
Kokonaiskuvan muodostamiseksi lapsen vammaa, sairautta tai toimintakyvyn rajoitetta tulee tarkastella suhteessa lapsella ilmeneviin tuen tarpeisiin ja oppimisen edellytyksiin. Hallintopäätöksen valmistelussa tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen asiantun joiden kesken. Varhennettua oppivelvollisuutta koskevaa päätöstä tehtäessä hyödynnetään lapsesta mahdollisesti annettuja psykologisia tai lääketieteellisiä lausuntoja tai muuta vastaavaa selvitystä. Varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestäjä päättää varhennetusta oppivelvollisuudesta131 hallintolain mukaisesti ennen perusopetuksen alkamista. Varhennettuun oppivelvollisuuteen liittyvistä päätöksistä ja toteuttamisesta määrätään tarkemmin Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa132.
123 Varhaiskasvatuslaki 15 a §
124 Varhaiskasvatuslaki 20 §
125 Varhaiskasvatuslaki 40–41 §
126 Varhaiskasvatuslaki 7 § ja HE 40/2018 vp, s. 87–88
127 Varhaiskasvatuslaki 40–42 §
128 Oppivelvollisuuslaki (1214/2020) 2 §
129 Oppivelvollisuuslaki 3 §
130 Perusopetuslaki 26 a §
131 Oppivelvollisuuslaki 2 §
132 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 5.5.1
Yhteistyön periaatteet ja käytännöt Kannonkoskella
Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö
Kannonkoskella huoltajien kanssa tehdään jatkuvaa yhteistyötä ja tuen tarpeet nostetaan keskusteluun heti niiden ilmaannuttua. Lapsen ryhmässä toimiva henkilöstö keskustelee huoltajien kanssa havainnoistaan. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja tuo tarvittaessa keskusteluun omat havaintonsa lapsen tuen tarpeesta. Yhdessä pohditaan niitä keinoja ja menetelmiä, mitkä nivoutuvat luontevasti varhaiskasvatuksen arkeen ja mitkä ovat lapsen kasvun ja oppimisen näkökulmasta sillä hetkellä tarpeellisia. Tukea suunniteltaessa pohditaan niitä pedagogisia järjestelyjä, joiden keinoin lapsen omatoiminen ja osallistuva toiminta sekä kehitys ja oppiminen mahdollistuvat.
Tärkeä huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön muoto on Lapset puheeksi –työmenetelmä, johon kuuluvaa Lapset puheeksi –keskustelua tarjotaan kaikille huoltajille vasukeskustelun pohjaksi . Lisäksi työmenetelmään kuuluu neuvonpito, joka tarkoittaa perheen tukemiseksi järjestettyä, monialaista palaveria, johon kutsutaan perheen tilanteessa tarkoituksenmukaiset yhteistyötahot esim. perhetyöntekijä tai psykologi. Neuvonpitoa tarjotaan perheelle tilanteessa, jossa on mahdollista, että perheen tilanne voi olla riski lapsen hyvinvoinnille tai kehitykselle.
Monialainen yhteistyö
Lapsen tuen tarpeista riippuen yhteistyötä tehdään monialaisesti eri asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyötahoja ovat varhaiskasvatuksen erityisopettajan lisäksi esimerkiksi lastenneuvola, perheneuvola, puhe-, toiminta- ja muut terapeutit, psykologi, sosiaalihuolto ja erikoissairaanhoito. Monialaisia yhteistyöpalavereita järjestetään tuen muotoja suunniteltaessa ja arvioitaessa. Huoltajilta pyydetään lupa yhteistyöhön lasten asioissa. Ennen yhteydenottoa sovitaan etukäteen asiasta huoltajien kanssa keskustellen. Lisäksi huoltajilla on mahdollisuus olla mukana kaikissa lasta koskevissa palavereissa. Tuen aikana huoltaja saa tietoa siitä, kuinka lapsen asiat etenevät, millaista tietoa on yhteistyötahoilta saatu ja mitä tietoja on luovutettu.
Kannonkoskella toimii monialaisen yhteistyön muotona varhaisen tuen ryhmä, johon kuuluu varhaiskasvatusjohtaja / varhaiskasvatuksen erityisopettaja, terveydenhoitaja, psykologi, puheterapeutti sekä toimintaterapeutti. Varhaisen tuen ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja ennakkoon suunnitellusti ja siellä pohditaan vanhempien luvalla lasten tuen toteuttamiseen liittyviä käytäntöjä ja arvioidaan tuen riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta.
Toiminta siirtymävaiheissa ja tiedonsiirtoon liittyvät käytännöt
Varhaiskasvatuksessa huolehditaan siitä, että koko henkilöstöllä on tiedossa lapsen kasvun haasteet ja niihin liittyvät tukitoimet siinä määrin kuin se arjen toiminnan kannalta on tarpeen. Lapsen muuttaessa toiselle paikkakunnalle tai siirtyessä esiopetukseen järjestetään tiedonsiirtopalaveri lapsen tietojen ja tarvittavien tukitoimien kuvaamiseksi. Huoltajat ja mahdolliset monialaiset yhteistyötahot osallistuvat tarpeen vaatiessa tiedon siirtoon. Kaikissa lapsen opinpolun siirtymävaiheissa varmistetaan lapsen kasvun ja oppimisen kannalta välttämättömien ja tarpeellisten tietojen luovuttaminen huoltajien luvalla, joka kysytään varhaiskasvatuksen palvelusopimukssessa. Myös varhaiskasvatuksen aikana tiedonsiirtolupa pyydetään yhteistyötahojen kanssa tehtävää yhteistyötä varten huoltajilta (esim. neuvola, sosiaalityö, keskussairaala, terapeutit). Kannonkosken varhaiskasvatuksen siirtymäkäytäntöjä on kuvattu tarkemmin luvussa 2.3.
Varhennetun oppivelvollisuuden tarpeen arviointi sekä siihen liittyvän yhteistyön rakenteet ja käytännöt
Varhennetun oppivelvollisuuden tarpeesta tulee lausunto erikoisairaanhoidolta. Varhaiskasvatusjohtaja vie tiedon rehtorille, esiopetukseen ja perusopetukseen. Huoltajien kanssa keskustellaan varhennetun oppivelvollisuuden aloittamisesta ja toteuttamisesta. Varhennettu oppivelvollisuus toteutetaan lapsen tarpeet ja etu huomioiden joko esiopetus- tai varhaiskasvatusryhmässä. Rehtori tekee varhennetusta oppivelvollisuudesta hallinnollisen päätöksen.