Perusopetuksen toimintakulttuurin periaatteiden tehtävänä on tukea sivistyslautakuntaa ja Kannonkosken koulua toimintansa suuntaamisessa. Periaatteet on kuvattu ajatellen erityisesti koulun toimintaa. Sivistyslautakunnan tehtävänä on luoda edellytykset periaatteiden toteutumiselle Kannonkosken koulussa ja kehittää omaa toimintakulttuuriaan samansuuntaisesti. Tavoitteena on luoda toimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta ja kouluun kiinnittymistä sekä hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Periaatteiden toteuttamiseksi tarvitaan paikallisten tarpeiden ja mahdollisuuksien huomioon ottamista, yhteistyötä huoltajien ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä oppilaiden aitoa mukanaoloa koulun ja kunnan kehittämisessä.

Kannonkosken koululla pyritään avoimeen vuorovaikutukseen tuomalla kehittämisideoita tiimipalavereihin tai suoraan rehtorille. Keväisin käytetään puolikas veso-iltapäivä itsearviointiin päättyvästä lukuvuodesta ja uusien toimintatapojen suunnitteluun. Koulussa on kuunteleva toimintakulttuuri ja ongelmia lähestytään ratkaisukeskeisesti. Oppimista edistetään avoimella keskustelulla ja uusien opetusmenetelmien kokeiluilla. Oppilaiden osallisuutta edistetään keskustelevalla toimintakulttuurilla henkilökunnan ja oppilaiden kesken. Hyvinvointia edistetään oppilashuollon ja opetushenkilöstön yhteistyöllä. Koulun toimintaa arvioidaan vuotuisilla palautekyselyillä.

Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä ja johtamisen merkitys

Koulun tavoite on toimia oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Keinoina ovat vuoropuhelu, yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset. Oppimista edistävät tavoitteiden pohdinta, oman työn säännöllinen arviointi ja kiireettömyys. Lisäksi hyödynnämme kehittämistyöstä, arvioinneista ja tutkimuksesta saatua tietoa sekä kodeilta ja muilta yhteistyökumppaneilta saatua palautetta.

Pedagogisen ja jaetun johtamisen merkitys korostuu ja johtaminen kohdistuu erityisesti oppimisen ja hyvinvoinnin edellytysten luomiseen. Kannonkosken koulussa toteutamme jaettua johtajuutta johtoryhmä- ja työryhmätyöskentelynä sekä rehtorin tehtävien jakamisena rehtorin ja vararehtorin kesken. Jokainen opettaja kuuluu yhteen koulun työryhmistä. Työryhmien vastuualueet ja jäsenet vaihtelevat tarvittaessa lukuvuosittain. Vastuualueita ovat esimerkiksi erityisopetus, tapahtumat ja koulun arjen ohjeistaminen. Työryhmien vetäjät muodostavat koulun johtoryhmän yhdessä rehtorin ja vararehtorin kanssa.

Tavoitteena on oppia yhdessä, tutkimalla, kokeilemalla sekä hankkimalla innostumisen ja onnistumisen kokemuksia. Tämä edellyttää yhteisön jäsenten hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Näissä aikuisten malli ja esimerkki on tärkeä.

Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat oppimisen tavoite eri oppiaineissa ja ne sisältyvät myös laaja-alaisen osaamisen kokonaisuuteen. Oppituntien lisäksi tunne- ja vuorovaikutus-taitojen harjoittelu arkisissa tilanteissa on tärkeä osa koulun toimintakulttuuria ja siinä opetushenkilökuntaa avustavat oppilashuollon työntekijät.

Yhteisö rohkaisee jokaista jäsentään yrittämään ja oppimaan myös virheistä. Huomioimme fyysisen aktiivisuuden merkityksen oppimiselle ja irrottaudumme istuvasta elämäntavasta. Arvostamme työhön syventymistä, oppimisessa tarvittavaa ponnistelua ja työn loppuunsaattamista.

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Koulun rakenteet ja käytännöt edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja luovat siten edellytyksiä oppimiselle. Tuemme aktiivisesti oppilaiden vertaissuhteita. Myönteiset yhteiset kokemukset ja merkityksellisyyden tunne yhteisön jäsenenä tukevat kouluun kiinnittymistä. Otamme toiminnassa huomioon yhteisön jäsenet tasa-arvoisina yksilöinä, jotka kunnioittavat myös yhteisön tarpeita. Koulun käytännöt ovat joustavia ja mahdollistavat monipuolisen toiminnan. Liikkuminen sekä mielen hyvinvointia edistävät yhteiset toiminnat ovat luonteva osa jokaista koulupäivää. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on tärkeä osa toimintakulttuuria.

Oppilailla on yhdenvertainen mahdollisuus saada ohjausta ja tukea kehitykseensä ja oppimiseensa yksilöinä ja ryhmissä. Arvostamme hyväntahtoisuutta ja ystävällisyyttä. Emme hyväksy kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia tai muuta syrjintää ja puutumme epäasialliseen käytökseen. Suunnittelemme koulun arjen ennakoitavaksi ja kiireettömäksi. Kuulluksi tuleminen ja oikeudenmukaisuuden kokemus rakentavat luottamusta. Rauhallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä ympäristön viihtyisyys edistävät työrauhaa.

Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

Vuorovaikutus, yhteistyö ja monipuolinen työskentely ovat yhteisön kaikkien jäsenten oppimista ja hyvinvointia edistäviä tekijöitä. Tunnistamme oppimisen moninaisuuden ja toimimme joustavasti. Se rohkaisee kokeilemiseen ja antaa tilaa eri ikäkausien ja oppijoiden tunnusomaiselle toiminnallisuudelle, luovalle työskentelylle, liikkumiselle, leikille ja elämyksille.

Hyödynnämme suunnitelmallisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöjä sekä pyrimme säännöllisesti viemään työskentelyä ulos luokkahuoneesta. Luomme mahdollisuuksia kokonaisuuksien opiskeluun sekä yhteistyöhön koulun sisällä ja koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Koulun aikuisten keskinäinen yhteistyö sekä vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa tukevat oppilaiden kasvua hyvään vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Yhdessä tekeminen edistää oman erityislaadun tunnistamista ja taitoa työskennellä rakentavasti monenlaisten ihmisten kanssa. Käytämme tieto- ja viestintäteknologiaa edistämään vuorovaikutusta sekä työskentelyn moniaistisuutta ja monikanavaisuutta.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Arvostamme ja hyödynnämme oman maamme kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Se kehittää yksilöiden ja ryhmien välistä ymmärrystä ja kunnioitusta. Tunnistamme oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin perusoikeudeksi. Tutustumme kulttuuritraditioihin, keskustelemme erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista rakentavasti sekä luomme uusia tapoja toimia yhdessä. Pyrimme hyödyntämään eri kulttuureista tulevia vierailijoita oman kielensä ja kulttuurinsa tunnetuksi tekijöinä. Tarjoamme Kieltä ja kulttuuria -valinnaisainetta, jossa oppilaat tutustuvat eri kieliin ja kulttuureihin.

Jokainen yhteisö ja yhteisön jäsen on monikielinen. Kannonkosken koulussa eri kielten käyttö rinnakkain koulun arjessa on luontevaa ja arvostamme eri kieliä. Keskustelemme kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista ja ymmärrämme kielen keskeisen merkityksen oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa.

Jokaisella oppiaineella on oma kielensä, tekstikäytäntönsä ja käsitteistönsä. Eri tiedonalojen kielet ja symbolijärjestelmät avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Opetuksessa etenemme arkikielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. Kannonkosken koulussa jokainen aikuinen on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja.

Osallisuus ja demokraattinen toiminta

Rakennamme koulumme toimintatavat yhdessä. Oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Näin he saavat kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta. Kannustamme demokraattiseen vuoropuheluun ja osallistumiseen sekä luomme niille toimintatapoja ja rakenteita.

Oppilaskuntatoiminta tarjoaa yhden tärkeän väylän oppilaiden osallistumiselle Kannonkosken koulussa. Lukuvuoden alussa valitaan oppilasedustajat vuosiluokilta 7 – 9 oppilaskunnan hallitukseen. Oppilaskunnan tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa, osallisuutta, oppimisolosuhteita ja kouluviihtyvyyttä sekä toteuttaa teemapäiviä ja tapahtumia. Hallitukseen valitut keräävät luokaltansa esityksiä vietäväksi oppilaskuntaan, koulun johtoryhmään ja kunnan toimielimille. Lasten parlamentti edustaa erityisesti luokkia 1 – 6.

Muut toimintamuodot kuten vapaaehtoistyö tai erilaiset kestävän kehityksen toiminnat täydentävät edellä kuvattua. Samalla ne vahvistavat yhteistyötä ja vuorovaikutusta koko kouluyhteisössä. Yhteistyö eri hallinnonalojen, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa syventää käsityksiä yhteiskunnasta ja kansalaisyhteiskunnassa toimimisesta.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Koulumme edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Yhteisömme jäseniä kohdellaan samanarvoisina riippumatta mistään henkilöön liittyvästä tekijästä. Samanarvoisuus ei merkitse samanlaisuutta. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista.

Koulumme edistää arvoillaan ja käytänteillään sukupuolten tasa-arvoa ja tukee oppilaita oman identiteetin rakentumisessa. Opetus on lähestymistavaltaan sukupuolitietoista. Rohkaisemme oppilaita tunnistamaan omat mahdollisuutensa sekä suhtautumaan eri oppiaineisiin, tekemään valintoja ja sitoutumaan opiskeluun ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja.

Kannonkosken koulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat ovat OPS:n liitteinä.

Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen

Otamme kaikessa toiminnassamme huomioon kestävän elämäntavan välttämättömyyden. Arjen valinnoilla ja toimilla ilmennämme vastuullista suhtautumista ympäristöön. Muutamme kestäviksi raaka-aineita, energiaa ja luonnon monimuotoisuutta tuhlaavia materiaalivalintoja ja toimintatapoja. Korostamme kestävän elämäntavan aineettomien tekijöiden merkitystä hyvinvoinnille ja annamme niille aikaa ja näkyvyyttä päivittäisessä koulutyössä. Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea.

Rakennamme toivoa hyvästä tulevaisuudesta luomalla osaamisperustaa ekososiaaliselle sivistykselle. Realistinen ja käytännöllinen asenne hyvän tulevaisuuden edellytysten muovaamiseen vahvistaa kasvamista vastuullisuuteen yhteisön jäseninä, kuntalaisina ja kansalaisina. Se rohkaisee oppilaita kohtaamaan avoimesti ja uteliaasti maailman moninaisuutta sekä toimimaan oikeudenmukaisemman ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta.

 

1 Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022)

2 Perusopetuslaki 11 §, 14 § (628/1998), Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012) 6 §

3 Perusopetuslaki 29 § (626/1998)