MEIDÄN KOULUMME 100 VUOTTA SITTEN

Jyväskylän kaupungin kansakoulu vuonna 1917

 

Koulumme aloitti toimintansa syksyllä 1912, vaikka osa luokista oli vielä rakennustöiden alla.

Koulumme vihittiin virallisesti käyttöön 10.marraskuuta 1913. Koulumme on suunnitellut arkkitehti Wivi Lönn. Hän suunnitteli koulurakennuksemme hyvin uudenaikaiseksi: Koulussamme oli oppilaille mm. Virkistyshuone, jossa he saattoivat viettää välituntejaan huonolla säällä. Tämä virkistyshuone toimii nykyisin koulukirjasto Wivinä.

 

100 vuotta sitten koulumme oli siis 4 vuotta vanha koulu.

Koulumme nimi oli tuolloin Jyväskylän kaupungin kansakoulu.

 

Koulussamme oli kaksi alakoululuokkaa ja neljä yläkoululuokkaa.

Oppilaita luokilla on 30-50. Koko koulun oppilasmäärä oli 1917 jo yli 400 oppilasta, mikä vuoksi jouduttiin turvautumaan vuorolukuun: Koululaiset kävivät koulu kahdessa vuorossa aamupäivällä ja iltapäivällä.

Koulumme oli tuolloinkin varsin edistyksellinen, koska tytöt ja pojat saivat opiskella samalla luokalla, mikä ei tuohon aikaan ollut ollenkaan tavallista.

 

Alakoululaisten (1.-2.luokat) koulupäivän pituus oli 3-4 tuntia ja yläkoululaisten (3.-6.luokat) 4-6 tuntia.

Koulupäivä alkoi klo 8.00, jolloin pidettiin kaksi oppituntia ja sen jälkeen seurasi kahden tunnin ruokatauko, jonka aikana oppilaat kävivät yleensä kotona syömässä. Iltapäivän oppitunnilt alkoivat klo 12.00.

Viikottainen tuntimäärä alakoululaisilla oli 24 tuntia ja yläkoululaisilla 30 tuntia.

 

Oppitunneilla toistui aina sama ohjelma: kotiläksyn kuulustelu, uuden tehtävän ilmoittaminen, harrastuksen (mielenkiinnon) herättäminen oppilaissa, asian yksityiskohtainen käsittely, selventäminen ja syventäminen sekä opitun harjoittelu.

Oppilaiden välinen yhteistyö oli vähäistä. Puheenvuoron tunnilla sai viittaamalla ja oppilaan piti nousta seisomaan, kun hän vastasi opettajalle.

 

Alakoulussa opiskeltiin uskontoa, havainto- ja kotiseutuoppia, äidinkieltä, laskentoa, piirustusta, käsityötä, laulua (leikki ja voimistelu oli yhdistetty laulutunteihin).

 

Yläkoulussa opiskeltiin uskontoa, äidinkieltä, maantietoa, historiaa, laskentoa, mittausoppia, luonnontietoa, kaunokirjoitusta, piirustusta, käsityötä, laulua ja voimistelua.

 

Välitunneilla leikittiin vinkkipiilosta, piiripolttopalloa, viimeistä paria uunista ulos, nelimaalia, pitkääpalloa ja myöhemmin pesäpalloa ja jalkapalloa eli potkupalloa.

 

Koulun johtajana toimi Martti Korpilahti.

Opettajia olivat Elma Suvilehto, Abel Hytönen, Saima Puttonen, Martti Korpilahti ja Edvin Hämäläinen