ARVIOINTI

Arvioinnin tehtäväOpintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua.

Arvioinnin periaatteet

Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Eri oppiaineiden opettajien tulee arviointia suorittaessaan käyttää perusteena opetussuunnitelman nivelvaiheisiin kirjattuja hyvän osaamisen kriteerejä. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta sekä päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät kansallisesti sen tieto- ja taitotason, joka on oppilaan arvioinnin pohjana. Arvioinnin

tulee olla kannustavaa ja realistista. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi tuntijaon nivelkohtaan.

Vuosiluokilla 1 - 2 • oppiaineita arvioidaan kaksiportaisella asteikolla. - ”Tavoitteet saavutettu” - ”Tavoitteet saavutettu osittain”

Arviointimenettelyt

	VÄLIARVIOINTI	LUKUVUOSIARVIOINTI	ITSEARVIOINTI
1.- 4. luokat	arviointikeskustelu sanallinen lukuvuositodistus		X
5. – 6. luokat	arviointikeskustelu numeroarvostelu, jota täydennetään tarvittaessa sanallisesti		X
7. – 9. luokat	numeroarvostelu, jota täydennetään tarvittaessa sanallisesti numeroarvostelu, jota täydennetään tarvittaessa sanallisesti		X

Arviointikeskustelu käydään 15.11.-15.2. välisenä aikana.

Työskentelyn arviointiTyöskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelynarviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen.

Käyttäytymisen arviointi vuosiluokilla 1-4 Käyttäytymistä arvioidaan luokilla 1-2 kaksiportaisella ja luokilla 3-4 kolmeportaisella asteikolla. Lisäksi käyttäytymistä arvioidaan arviointikeskusteluissa. Käyttäytymisen arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin:

Hyvät tavat	hyvien tapojen noudattaminen, kiittäminen, tervehtiminen, kohtelias ja asiallinen kielenkäyttö anteeksipyytäminen ja -antaminen, oman erehdyksen myöntäminen, erimielisyyksien sopiminen auttaminen, toisten ohjaaminen ystävällisesti ja kohteliaasti hyvät ruokailutavat
Toisten huomioon ottaminen	toisten huomioon ottaminen, heidän mielipiteidensä arvostaminen, toisten kuunteleminen oman toiminnan ja käyttäytymisen hallinta ja säätely, vuoron odottaminen vastuun kantaminen omasta osuudesta yhteisessä työssä, toisten työn arvostaminen, omien mielipiteiden ja oikeuksien puolustaminen rakentavasti aktiivisuus ja osallistuminen
Sääntöjen noudattaminen	koulun sääntöjen noudattaminen, rauhoittuminen tunnin alussa, viittaaminen, paikalla pysyminen oppitunneilla, työrauhan ylläpitäminen toisen fyysisen ja psyykkisen koskemattomuuden takaaminen, rehellisyys

Oppilaan itsearviointi Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Itsearviointitaitojen kehittymisen myötä oppilas oppii myös tiedostamaan omaa edistymistään ja oppimiselle asetettuja tavoitteita sekä asettamaan itse opiskelulleen tavoitteita ja säätelemään oppimisprosessiaan.

Itsearviointi tehdään vähintään kerran lukuvuodessa. Itsearviointilomake lähetetään huoltajan allekirjoitettavaksi. Itsearviointi voi kohdistua oppilaan käyttäytymiseen, oppimis- ja työskentelytaitojen kehittymiseen ja oppiainetavoitteiden saavuttamiseen.

Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa.

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.

Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Lisäksi arvioinnissa on huomioitava hänen mahdollisuutensa käyttää kieltä sekä hänen kielessä saamansa opetus.

Suomi toisena kielenä arviointi Oppilaille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, opetetaan suomea toisena kielenä joko kokonaan tai osittain äidinkielen ja kirjallisuuden suomi äidinkielenä -oppimäärän sijaan. Ellei oppilaan suomen kielen taito ole kaikilla kielitaidon osa-alueilla suomea äidinkielenään puhuvan tasoinen, hänen opintojaan on arvioitava suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaisesti.

OPS arviointi