Varhaiskasvatuksen asiakasraati

Asiakasraadin tapaaminen Kotimäen päiväkodissa 21.3.2018

Maaliskuun asiakasraadissa keskusteltiin vilkkaasti illan aiheesta, joka oli subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden lapsivaikutusten arviointi. Paljon keskustelua herättivät myös raadin sähköpostiin tulleet kysymykset ja palautteet liittyen Palokan alueen esiopetus- ja päivysjärjestelyihin, Jyväskylän varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuuksiin sekä 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun.

Raatilaiset halusivat kuulla kuinka esiopetusryhmien sijoittumista suunnitellaan sekä kuinka ja missä ratkaisuista päätetään. Ryhmien sijoittumisen lisäksi raatilaisia kiinnosti ryhmien muodostamisen periaatteet. Haluttiin tietää myös kuinka vanhempia kuullaan suunnitelmista ja kuinka he voivat niihin vaikuttaa. Suunnitelmista tiedottamista ennen ratkaisujen tekemistä korostettiin.

Joka kevät varhaiskasvatuksessa selvitetään hakijatilanne ja sen perusteella suunnitellaan millaisia lapsiryhmiä perustetaan seuraavalle toimintavuodelle. Lapsiryhmien suunnittelu lähtee siitä minkä verran ja minkäikäisiä lapsia on hakemassa mihinkin yksikköön. Lisäksi otetaan huomioon esiopetusryhmien muodostamisen mahdollisuudet, kuten tilojen soveltuvuus esiopetusikäisille sekä mahdollisuus taata jokaiselle lapselle laadukasta esiopetusta. 

Ratkaisuja tehtäessä halutaan kuulla asiakkaita, mutta päätös voi kuitenkin olla muu kuin mitä toivotaan. Käytössä olevat tilat, henkilöstömäärät, käytössä olevat muut resurssit ja hakijoista lähtevät tarpeet toiminnalle vaikuttavat aina ratkaisuihin.

Lapsen esiopetuspaikka järjestetään mahdollisimman läheltä kotia. Tänä vuonna on tehty ensimmäistä kertaa muutos siihen, että järjestelyillä lapset pääsisivät esiopetukseen omalle asuinalueelleen. Ne esiopetusikäiset lapset, jotka eivät aiemmin ole mahtuneet kotiosoitteen mukaiseen lähialueen päiväkotiin, pyritään nyt sijoittamaan omalle lähialueelle.

Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden lapsivaikutusten arviointiinsisältyy monipuolinen osallisuuden osio. Vanhempien näkökulmaa on selvitetty asiakaskyselyissä ja sitä selvitettiin myös nyt asiakasraadin tapaamisessa. Lisäksi on huomioitu yksityisten palveluntuottajien näkökulma, kunnallisten yksiköiden henkilöstön näkökulma ja tullaan selvittämään myös lapsen näkökulma.

Raatilaisen mielestä jokainen perhe on ”yksilö”; perheiden tilanteet ovat yksilöllisiä ja vain perhe itse tietää oman tilanteensa ja sen millaista varhaiskasvatusta lapsi tarvitsee. Jos subjektiivista oikeutta ei rajattaisi, ei olisi leimaantumisen riskiä. Rajatussa systeemissä poljetaan niitä joilla ei mene hyvin ja joiden lapset tarvitsisivat enemmän varhaiskasvatusta. Perheen tilanne voi olla myös se, että vanhemmat eivät jaksa tai kehtaa pyytää lapselleen lisää varhaiskasvatusoikeutta. Raatilaiset eivät usko, että rajaamatonta oikeutta käytetään väärin.

Jos varhaiskasvatusoikeutta ei rajata, toteutuu yhdenvertaisuus, kaikilla on mahdollisuus saman tasoiseen varhaiskasvatukseen. Kouluvalmiuksia ajatellen kaikki eivät saa samanlaisia valmiuksia, kun osalla lapsista oikeutta on rajattu, esimerkkinä ulkomaalaistaustaisilla lapsilla kielenkehityksen tukeminen.


Wessmanin_paivakoti27.jpg