Ajatuksiani mediakasvatuksesta

Tekijä: Emmi Ranta
(Muokattu: )

Näyttää siltä, että mediakasvatus käsitetään tätä nykyä yhtä vakavaksi ja tärkeäksi asiaksi kuin aikanaan kansan valistaminen ja lasten koulunkäynti. (s. 4) Artikkelissa mainitaan myös, ettei mediakasvatusta voisi jättää ns. vastuuttomien vanhempien varaan, vaan siihen on puututtava "ylemmältä taholta". Oman näkemykseni mukaan kotimainen mediakasvatuksemme on tähän asti ollut aika varovaista. Poikkeuksia toki voi olla, mutta vaikka "medialukutaito" on kuulunut jo jonkin aikaa opetussuunnitelmiin, sitä on toteutettu vähäisesti. Tästä esimerkkinä monissa peruskouluissa järjestetyt sanomalehtiviikot, joilla opettajakunta on kuvitellut korvaavansa koko medialukutaidon ja -kasvatuksen.
Itse muistan, että teimme peruskouluaikanani mm. elokuvan itse, tutkimme uutisia ja selailimme hyvin rajattuja internet-sivuja ATK-tunneilla. Nyt kun mietin, olisin ehkä kaivannut enemmän kriittisyyden opettamista mediaa ja sen sisältöja kohtaan. Sitä ei juurikaan ollut, ja opin sen lähinnä vanhemmiltani tai itse. Iltapäivälehtien otsikot ovat nykyään helposti lasten saatavilla ja ne saattavat joskus säikäyttää harhaanjohtavilla ja shokeeraavilla muotoiluillaan, joten kriitisen lukutaidon opettaminen olisi hyväksi.
Tuntuu myös, että välillä median haittoja korostetaan enemmän kuin hyötyjä. Mediakasvatuksessa tulisi myös löytää ne positiiviset puolet, joista voisi olla hyötyä lapsille niin nykyhetkessä kuin tulevaisuudessakin. Mediaa ja mediakasvatusta ei tulisi nähdä pelkästään uhkana ja mustana pilvenä, vaikka lasten onkin hyvä tietää myös niiden vaaroista.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.

Roosa Lindén

Ajatuksiani mediakasvatuksesta
Kouluissa mediakasvatus on määritelty 2004 POPSIssa ainekokonaisuutena, jonka päämääränä on kehitää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Tarkoituksena on, että oppilaat oppivat tulkitsemaan mediaa ja ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja vastuullisesti. (Artikkelissa s. 16-17) Nämä tavoitteet ovat mielestäni todella tärkeitä. On hyvä, lapset oppivat esimerkiksi tulkitsemaan eri lähteitä kriittisesti sekä oppivat ilmaisemaan omia tunteitaan.

Omat kokemukseni mediakasvatuksesta alakoulussa ovat olleet myös aika varovaisia. Muistan, kuinka meillä oli joka vuosi sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikolla harjoiteltiin enemmänkin sitä, mistä sanomalehdestä löytyy mikäkin osio yms esimerkiksi lähdekritiikin opettelmisen sijasta.

Yläkoulussa ja lukiossa mediakasvatusta painotettiin kuitenkin enemmän. Tehdessämme erilaisa projekteja harjoittelimme yhdessä eri lähteiden käyttämistä ja niiden luotettavuutta. Lisäksi muistan, kuinka lukiossa meillä kävi vierailulla eri sanomalehtien toimittajia kertomassa heidän toiminnastaan. Tämä lisäsi mielestäni omaa kriittistä ajatteluani ja eri projektien tekeminen opetti minua käyttämään ja tulkitsemaan lähteitä.

Olen samaa miletä kuin Emmi siitä, että välillä median haittoja korostetaan enemmän kuin hyötyjä. Lapsia ei tulisi vain pelotella median vaaroilla, vaan mediakasvatuksesta tulisi löytää myös ne positiiviset puolet. On tietysti hyvä, että lapset oppivat median vaaratkin, mutta opetus ei kuitenkaan saisi olla liian ongelmakeskeistä, jotta median hyödyt ja käyttötaidot nousisivat esille.

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.