Kirjallisuus

Kaikille yhteinen kirjallisuus: 

1.Suoninen, E., Pirttilä-Backman, A.-M., Lahikainen, A. R. & Ahokas, M. 2013. Arjen sosiaalipsykologia. Helsinki: Sanoma Pro. ISBN: 978-952-63-1785-4.  

2.Englanninkielinen kulttuuriseen moninaisuuteen liittyvä tieteellinen artikkeli, joka tarkennetaan opintojaksolla.  
 

Lisäksi valitaan 2 seuraavista:   

  1. Goffman, E. 2012. Vuorovaikutuksen sosiologia. Tampere: Vastapaino. ISBN: 978-951-768-312-8. Luvut Kasvotyöstä ja Kehysanalyysistä.   
  2. Huttunen, R. 1999. Dialogiopetuksen filosofia. Teoksessa R. Huttunen. Opettamisen filosofia ja kritiikki. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 153, 48–59. (artikkeli netistä ladattavissa)  
  3. Hänninen, V., Partanen, J. & Ylijoki, O-H. (toim.) 2001. Sosiaalipsykologian suunnannäyttäjiä. Vastapaino. ISBN: 951-768-086-4 (3 viimeistä lukua, s. 347-405).   
  4. Lehtinen, E., Vauras, M. & Lerkkanen, M-K. 2016. Kasvatuspsykologia. PS-kustannus. Luku 10 Opetus, vuorovaikutus ja oppiminen (s. 241–269). ISBN: 978-952-451-663-1.   
  5. Vuorikoski, M. & Kiilakoski, T. 2005. Dialogisuuden lupaus ja rajat. Teoksessa T. Kiilakoski, T. Tomperi & M. Vuorikoski (toim.) Kenen kasvatus? Tampere: Vastapaino, 309–334. (artikkeli netistä ladattavissa)  

 

Opintojakson kirjallisuutta hyödynnetään tehtävässä soveltuvin osin. Tämä tarkoittaa sitä, että valitset kirjallisuusvaihtoehdoista vähintään kaksi teosta/artikkelia, joiden sisällöt soveltuvat parhaiten oppimistehtävääsi. Voit käyttää halutessasi lisälähteitä, mutta opintojakson kirjallisuus on pääosassa. 

    

LiikLon oma kirjallisuus:

Atjonen, P., Halinen, I., Hämäläinen, S. ym. 2008. Tavoitteista vuorovaikutukseen: perusopetuksen pedagogiikan arviointi. --> Tästä erityisesti luku 7, s. 193–214.

Benn, T. & Pfister, G. 2013. Meeting needs of Muslim girls in school sport: Case studies exploring cultural and religious diversity. European Journal of Sport Science 13: 5, 567–574. https://doi.org/10.1080/17461391.2012.757808

Haapala, E., Kantomaa, M., Jaakkola, T. & Tammelin, T. 2017. Liikunnan ja oppimisen vuorovaikutusta kartoittamassa. Liikunta ja tiede, 54(4), 4–9.

Jaakkola, T. 2019. Nonlineaari pedagogiikka liikuntataitojen opettamisen viitekehyksenä. Liito 1, 16–18.

Jaakkola, T., Liukkonen, J. & Sääkslahti, A. 2017. Liikuntapedagogiikka. PS-kustannus.

Kujala, T. 2013. Kertomuksia koululiikunnasta – suorittamisesta yhdenvertaisuuteen.
Liikunta & Tiede 50 (1), 45–51. 
https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2013/lt113_abstract_kujala.pdf

Kari, J. (2016). Liikunnallinen elämäntapa syntyy kokemuksellisesti oppien. Liikunta ja tiede, 53 (5), 22–26.
https://docplayer.fi/32527723-Teksti-jaana-kari-liikunnallinen-elamantapa-syntyy-kokemuksellisesti-oppien.html

Rintala P., Sääkslahti A. & Iivonen S. 2016. 3–10-vuotiaiden lasten motoriset perustaidot. Liikunta & Tiede 53 (6), 49–55.
https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2016/lt_6-16_tutkimusartikkelit_rintala_lowres.pdf

Siljamäki M., Kalaja, M., Perttula, J. & Kokkonen, M. 2016. Lähtökohtana holistinen kehollisuus: koululiikunnan uudet tuulet. Liikunta & Tiede 53 (1), 40–46.
https://www.lts.fi/media/lts_vertaisarvioidut_tutkimusartikkelit/2016/lt-1-16_tutkimusartikkelit_siljamaki_lowres.pdf

Öhman, M. 2017. Losing touch -Teachers' self-regulation in physical education. European Physical Education Review, Vol 23 (3), 297–310. https://doi.org/10.1177/1356336X15622159


Lisämatskuina:

Liikkapedapodi -Taidon oppiminen ja opettaminen, Jaakkola, T. & Kalaja, S. Lindemanin Mikon ja Hurskaisen Heikin vieraina.

Turvaope -podcast