Lukupiiri

Lukupiirikysymyksiä

OPETTAJAN ASIANTUNTIJUUS:
MAP - Moniulotteinen opettajan osaamisen prosessimalli — Jyväskylän yliopisto (jyu.fi)


OPETTAJAN ROOLI:

Miten opettajan omat ihmis- ja kasvatuskäsitykset (eli mm. arvot, periaatteet, uskomukset, oletukset) vaikuttavat: mm. arvioinnin toteuttamiseen; valintoihin omista opetustavoista; siihen, mihin panostaa?

Onko opettajan tiedettävä tarkalleen mitkä päämäärät/arvot/periaatteet ohjaavat hänen opetustaan ollakseen hyvä opettaja? Voivatko ne olla aidosti erillään omista elämän päämääristä/ arvoista/omista poliittisista näkemyksistä?

Kuinka opettaja voi kasvattajana tasapainoilla onnistuneesti kasvattamiseen liittyvien sisäisten jännitteiden/vaatimusten, kuten vallan ja vastuun, välillä? Miten käsitellä mm. riittämättömyyden tunteita opettajan työssä?

Miten opettaja voi kohdata ja käsitellä riittämättömyyden tunteita työssään (mm. kun ei pysty eriyttämään opetusta jokaisen oppilaan tarpeet huomioon ottaen)?

Miten opettajan tulisi navigoida jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa, missä teknologia kehittyy ja opetussuunnitelmat vaihtuvat? Missä määrin näihin muutoksiin kannattaa aina tarttua? Miten oma jaksaminen, kun jatkuva muutos aiheuttaa paineita?

Millä keinoin opettaja pystyy löytämään tasapainon eettisten vaatimusten keskellä ja mikä auttaa jaksamaan/mikä saa pysymään professiossa?

 

KOULU YHTEISKUNNASSA:

Mikä on tulevaisuuden koulun suurin yhteiskunnallinen haaste?

Miten opettaja voi huomioida kaikkien oppilaiden tarpeet?

Onko inkluusiosta hyötyä vai haittaa oppilaalle? Onko yksittäisellä opettajalla liikaa vastuuta inkluusion toteutumisesta?

Onko koulussa tilaa lapsen luontaiselle uteliasuudelle, kun kasvatus kouluissa keskittyy yhteisön vallitsevien sääntöjen opetteluun, jotta koulun ja oppimisen rakenne onnistuu.

Mikä arvioinnin tavoista on tärkein? Toteutuuko Suomessa yhdenvertainen arviointi eri koulujen välillä?

Miksi opettajan auktoriteetti silti murenee, vaikka sen tarve tunnistetaan? Mitä meidän aikuisten tulisi tehdä toisin?

Lukupiirityöskentely

  • Lukupiirikirjallisuuden tarkoitus on syventää ymmärrystä harjoittelun keskeisistä sisällöistä. Lukupiirikirjallisuutta kannattaa lukea harjoittelun alusta asti, jopa ennen harjoittelua, jotta sisäistää sen riittävän hyvin ja jotta voi halutessaan hyödyntää sitä harjoittelussa.
  • Pienryhmän lukupiiritapaaminen opiskelijoiden kesken (4h, ennen suurryhmän lukupiiritapaamista):
    • Lukupiirin pienryhmä on sama kuin PROpe-työskentelyn pienryhmä ja kielitietoisuus-tehtävän pienryhmä
    • Sopikaa pienryhmässänne, miten ja milloin lukupiiri järjestetään.
    • Jokainen lukee koko kirjallisuuden ja kirjaa itselleen luetun pohjalta yhteensä kaksi kysymystä, jotka nostaa yhteiseen keskusteluun lukupiirissä (esim. kaikki kysymykset kirjoitetaan aluksi näkyville). Pienryhmän lukupiiritapaamisessa neuvottelette, missä järjestyksessä keskustelette kysymyksistä.
    • Kirjoittakaa lukupiiriryhmänne kysymykset ryhmämuistioon (2 kysymystä /opiskelija)
  • Lopuksi suurryhmän lukupiiritapaaminen (2h), jossa OKL:n ohjaaja mukana ja joka perustuu lukupiirissä esitettyihin kysymyksiin (2 / opiskelija)

Lukupiirikirjallisuus

1) Tirri, K. & Kuusisto, E. 2019. Opettajan ammattietiikkaa oppimassa. Helsinki: Gaudeamus, luvut 2-3, 4 (soveltuvin osin), 7-8 (s. 13-70, 82-83, 139-156). ISBN 978-952-345-041-7.

2) Moilanen, P. 2005. Opettaja kasvattajana. Johdatusta opettajan ammatin eettisiin kysymyksiin. Opetusmoniste. OKL. Jyväskylän yliopisto, luvut 4-8 ja 10 (s. 13-32, 36-38) (norssin sivuilla). https://www.norssi.jyu.fi/ohjattu-harjoittelu/luokanopettajaharjoittelu/oh4  

3) Lapinoja, K-P. 2006. Opettajan kadonnutta autonomiaa etsimässä. Chydenius—instituutin tutkimuksia 2/2006. Jyväskylän yliopisto, s. 26-28, 130-131 (listaus 5 kohdasta), 135-140 (kohdasta Alistamista?), 145-168. (netissä). ISBN 951-39-2541-2.

4) Tynjälä, P. 2004. Asiantuntijuus ja työkulttuurit opettajan ammatissa. Kasvatus 35,(2), 174 - 190. https://docplayer.fi/11594194-Asiantuntijuus-ja-tyokulttuurit-opettajan-ammatissa-1.html

5) Atjonen, P. 2007. Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Tammi, s. 171-217. Saatavilla: Hyvä, paha arviointi - Atjosen kirja nyt netissä - Hyvä paha arviointi - Confluence (uef.fi)

6) Mikola, M. 2011. Pedagogista rajankäyntiä koulussa. Inkluusioreitit ja yhdessä oppimisen edellytykset. Jyväskylä Studies in Education, Psychology And Social Research 412. Jyväskylän yliopisto, luvut 2.3, 2.4, 3.2, 4.7, 5.6, 6.3 ja 7 (s. 35-49, 72-74, 168-169, 202-203, 232-233, 234-257). (netissä). ISBN 978-951-39-4348-6.

7) Moate, J. 2017. Language considerations for every teacher. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 8(2). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-huhtikuu-2017/language-considerations-for-every-teacher
JA
Helot, C., & Young, A. 2002. Bilingualism and language education in French primary schools: Why and how should migrant languages be valued?. International Journal of Bilingual Education and Bilingualism, 5(2), 96-112.

TAI

Young, A. 2018. Language awareness, language diversity, and migrant languages in primary school. The Routledge Handbook of Language Awareness, 23-39.

8) Jokinen, S & Piipponen, S. 2009. Erilaisen oppijan tukeminen koulussa. Opetusmoniste. Normaalikoulu. Jyväskylän yliopisto. (norssin sivuilla) https://www.norssi.jyu.fi/ohjattu-harjoittelu/luokanopettajaharjoittelu/oh4