Opetuksen järjestäminen
OPS-prosessi
Perusopetuksen arvoperusta
Juvan kunnan opetussuunnitelman perusteet on laadittu tässä esitetyn arvoperustan mukaisesti.
Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen
Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, että voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia.
Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Oppiessaan oppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon ja eri kulttuureihin. Oppimisesta syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten oikeuksien toteutumatta jäämistä ja on uhka terveelle kasvulle ja kehitykselle. Perusopetus luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista.
Arvokasvatuksen merkitys korostuu maailmassa, jossa monimediainen tiedonvälitys, globaalit tietoverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa. Arvokeskustelu oppilaiden kanssa ohjaa oppilaita tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaan arvoja ja arvostuksia sekä pohtimaan niitä myös kriittisesti. Oppilaita tuetaan rakentamaan omaa arvoperustaansa. Koulun ja kotien yhteinen arvopohdinta ja siihen perustuva yhteistyö luovat turvallisuutta ja edistävät oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Henkilöstön avoin ja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin uskontoihin, katsomuksiin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen perusta.
Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia
Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Ihmisyyteen kasvussa jännitteet pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välillä ovat väistämättömiä. Sivistykseen kuuluu taito käsitellä näitä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää. Sivistys merkitsee yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan perusteella. Eettisyyden ja esteettisyyden näkökulmat ohjaavat pohtimaan, mikä elämässä on arvokasta. Sivistys ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia. Sivistynyt ihminen pyrkii toimimaan oikein, itseään, toisia ihmisiä ja ympäristöä arvostaen. Hän osaa käyttää tietoa kriittisesti. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omasta kehittymisestä ja hyvinvoinnista.
Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niiden puolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Perusopetus edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Opetus edistää osaltaan taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. Opetus on oppilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Koulua ja opetusta ei saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana.
Kulttuurinen moninaisuus rikkautena
Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Se on muodostunut ja muotoutuu eri kulttuureiden vuorovaikutuksessa. Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kasvua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössään sekä kiinnostusta muita kulttuureita kohtaan. Samalla opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaikutusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo siten pohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle.
Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvat monenlaisiin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Asioita opitaan näkemään toisten elämäntilanteista ja olosuhteista käsin. Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- ja katsomusrajojen luo edellytyksiä aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Perusopetus antaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaan myönteisten muutosten puolesta.
Kestävän elämäntavan välttämättömyys
Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämän ymmärtäminen on keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyksen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen. Kestävän kehityksen ja elämäntavan ulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen. Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisarvon loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaamispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle. Ekososiaalinen sivistys merkitsee ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekä pyrkimystä toimia kestävästi.
Ihminen kehittää ja käyttää teknologiaa sekä tekee teknologiaa koskevia päätöksiä arvojensa pohjalta. Hänellä on vastuu teknologian ohjaamisesta suuntaan, joka varmistaa ihmisen ja luonnon tulevaisuuden. Perusopetuksessa pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin ja pitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Oppilaita ohjataan tuntemaan myös kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan niihin. Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen.
Juvan kunnan opetussuunnitelman arvokeskustelua on käyty lukuvuoden 2014 - 15 aikana, jolloin arvoja pohdittiin useissa eri tilaisuuksissa ja työryhmissä (ops – koordinaattoreiden koulutukset, opettajien vesopäivät, kokoukset, vanhempainillat).
Mahdolliset koulukohtaiset täydennykset voidaan kirjata koulukohtaiseen vuosisuunnitelmaan.
Hyväksytty 25.1.2016 ohjausryhmän kokouksessa (johtajat ja koordinaattorit)
Liitteet:
Perusopetuksen oppimiskäsitys
Juvan kunnan perusopetuksen opetussuunnitelma perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.
Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteiden laajentumista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan.
Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvammin. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekä ennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitä ja syventää ymmärrystä opittavista asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudet käsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatii usein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua.
Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Oppilaan minäkuva sekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa toiminnalleen. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta.
Toteutumista seurataan huoltajien kanssa pidetyissä tapaamisissa, koulujen omissa suunnittelukokouksissa ja koulujen vuosisuunnitelmien arvioimisen yhteydessä.
Tarkistettu ja täydennetty, että sisältää koulujen kommentit 19.1.2016
Hyväksytty 25.1.2016 kokouksessa.
Paikallinen tuntijako
Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta on annettu Helsingissä 28. päivänä kesäkuuta 1012.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120422
Juvan kunnan perusopetuksen opetustunnit jaetaan vuosiluokittain taulukon mukaisesti yhteisiin oppiaineisiin, taito- ja taideaineisiin, valinnaisiin tunteihin sekä oppilaalle valinnaisiin oppiaineisiin.
Juvan perusopetuksen valinnaisten taito-/ taideaineiden sekä valinnaisaineiden vuosiviikkotunnit vuosiluokittain.
Valinnaisaineet:
4. lk
- Koulukohtainen valinnainen oppiaine, joka syventää ja laajentaa oppilaan osaamista jossakin koulun valitsemassa oppiaineessa. Koulukohtainen painotus.
- Valinnainen oppiaine kirjataan koulun vuosisuunnitelmaan.
8.-9. lk
- Oppilaat valitsevat kaksi oppiainetta, joiden laajuudet ovat 2x2h/vk.
Valinnaiset Taito- ja taideaineet
1. lk – 6. lk
- Yksi koulukohtainen valinnainen taito- ja taideaine.
- Valinnainen taito- ja taideaine kirjataan koulun vuosisuunnitelmaan.
7. lk
- Valinnainen taito- ja taideaine kohdennetaan käsityöhön.
8.-9. lk
- Oppilaat valitsevat yhden oppiaineen, jonka laajuus on 2h/vk.
Mikäli opetuksen järjestäjä päättää tuntien jakamisesta eri taide- ja taitoaineiden kesken, laaditaan opetussuunnitelma kunkin taide- ja taitoaineen osalta ottaen huomioon ko. oppiaineen paikallinen kokonaistuntimäärä ja opetussuunnitelman perusteissa määritelty oppiaineen rakenne.
- Tarkistettava , että toteutuuko oppiaineiden tavoitteiden ja sisältöjen osalta!
Mikäli opetuksen järjestäjä päättää, että kaikkien tai joidenkin valinnaisten tuntien käyttö perustuu oppilaan valintaan, laaditaan valinnaisten tuntien muodostamille syventäville opinnoille oma suunnitelmansa.
Mikäli kaikkien tai joidenkin valinnaisten tuntien käyttö perustuu oppilaan valintaan, laaditaan valinnaisten tuntien muodostamille syventäville opinnoille oma suunnitelmansa.
- Tarkistettava , että toteutuuko oppiaineiden tavoitteiden ja sisältöjen osalta!
Näiltä osin tarkistettava kokonaisuudessaan ja kirjataan tarvittavat tuntijaot! 19.1.2016, 22.1.2016
Hyväksytty kokouksessa 25.1.2016
Liitteet:
Kieliohjelma
Juvan perusopetuksen kieliohjelma
A1- on alakoulussa alkava oppilaalle pakollinen kieli.
- A1-kielenä Juvan kunnan kouluissa on englanti, joka alkaa 3. luokalta.
B1 – on 6lk:lla alkava oppilaalle pakollinen II kotimainen kieli.
- B1-kieli on ruotsi, joka alkaa Juvan kunnan kouluissa 6. luokalta.
B2 – on yläkoulussa alkava oppilaalle valinnainen kieli.
- B2- kieli on valinnainen saksa, ranska tai venäjä.
- B2-kieli valitaan 8. ja 9. luokalle
- Valinnaisen B2-kielen laajuus on yhteensä neljä vuosiviikkotuntia.
Hyväksytty kokouksessa 25.1.2016
Opetuksen painotukset
Juvan perusopetuksen paikalliset painotukset vuosiluokittain.
Oppiaineita, missä on tunteja yli valtioneuvoston minimin
1-2 luokat:
- Matematiikkaa on yksi vuosiviikkotunti molemmilla vuosiluokilla
3-4 luokat:
- Äidinkieli
- Matematiikka
- Käsityö
- Liikunta
5-6 luokat:
- Käsityö
- Liikunta
(Valtioneuvoston asetus tuntijaosta 422/2012)
Koulukohtaiset painotukset taito- ja taideaineissa on yksi vuosiviikkotunti vuosiluokilla 1-7.
Koulukohtainen valinnainen oppiaine yksi vuosiviikkotunti 4. vuosiluokalla.
Painotuksia on esitelty tuntijako osiossa ja tarkennetaan tavoitteiden ja sisältöjen osalta osiossa Opetus eri vuosiluokalla.
Kuvaa mitkä ovat opetuksen mahdolliset painotukset ja miten ne toteutetaan. Kuvaa miten painotus näkyy tuntijaossa sekä opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä.
Opetuksen mahdollisia painotuksia voidaan tarkentaa tavoitteiden ja sisältöjen osalta osiossa Opetus eri vuosiluokalla.
Perusopetuksen yhtenäisyys ja siirtymävaiheisiin liittyvä yhteistyö
Perusopetusta kehitetään opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. Perusopetus jäsentyy valtioneuvoston asetuksen mukaisesti vuosiluokkien 1–2, 3–6 sekä 7–9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat opetuksellisesti eheän ja kasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Yhteistyö esiopetuksen kanssa vahvistaa työn pitkäjänteisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii yhteistyöstä ja opetuksen yhtenäisyydestä riippumatta siitä, toimivatko esiopetus ja perusopetus tai perusopetuksen eri luokka-asteet hallinnollisesti eri yksiköissä tai eri rakennuksissa. Yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa.
Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa. Se vaikuttaa aina oppilaan kohtaaman koulutyön laatuun. Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa. Se on kokonaisuus, joka rakentuu
- työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta
- johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista
- yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä
- pedagogiikasta ja ammatillisuudesta
- vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä.
Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Esimerkiksi vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä sukupuoliroolit siirtyvät oppilaille. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä.
Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä. Perusopetuksessa kaikki käytännöt rakennetaan tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuurin tulee tukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista koulutyössä. Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin ja vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu.
Yhteistyö eri vaiheissa
Opetuksen nivelkohdat ovat siirtyminen varhaiskasvatuksesta /kotoa esikouluun, esikoulusta ensimmäiselle luokalle, alakoulusta yläkouluun sekä yläkoulusta 2. asteen oppilaitokseen (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset).
Varhaiskasvatuksesta esikouluun
Neuvolassa suoritetaan nelivuotistarkastukset, joiden tulokset ovat tiedossa huoltajilla. Opetuksen järjestämisen kannalta tarpeellinen tieto tulee antaa varhaiskasvatuksesta ja neuvolasta esikouluun.
Koulu järjestää tiedotustilaisuuden tulevien esioppilaiden vanhemmille kevättalvella. Varhaiskasvatuksen yksiköiden vastaavat henkilöt, laaja-alainen erityisopettaja ja esi-/luokanopettaja tapaavat tiedonsiirtopalaverissa keväällä. Esikouluun tutustumispäivä järjestetään toukokuussa.
Esiopetuksesta ensimmäiselle luokalle
Kyläkouluilla ei tarvita erillistä tiedonsiirtopalaveria, koska esioppilaat ovat esiopetusvuotensa alkuopettajan opetuksessa. Kukkokoululla järjestetään toukokuussa esi- ja luokanopettajien välinen tiedonsiirtopalaveri sekä oppilaille tutustumispäivä.
Siirtymä toiselta kolmannelle luokalle
Koulu järjestää joko kevään tai viimeistään syksyn vanhempainillan yhteydessä luokkakohtaisen tiedotustilaisuuden, missä käsitellään kolmannen luokan opiskeluun liittyviä asioita kuten englannin kielen aloittaminen. Tiedonsiirtopalaverit järjestetään laaja-alaisen erityisopettajan ja mahdollisesti koulupsykologin kanssa mieluiten keväällä, mutta viimeistään syksyllä kolmannelle luokalle siirryttyä.
Alakoulusta yläkouluun
Tiedonsiirrot kevätlukukauden aikana
- Tarvittavat tiedot kerätään 6.-luokkalaisten huoltajilta lomakkeella 7. luokkaa varten
- Vastuuhenkilöinä rehtorit, laaja-alaiset erityisopettajat, luokanopettajat ja muu ohjaushenkilöstö
Kevätlukukaudella
- Perehdytetään 6. luokkalaiset tulevan luokka-asteen opiskeluun ja koulunkäynnin käytänteisiin.
- Vastuuhenkilönä oppilaanohjaaja
- Järjestetään vanhempainilta, jossa tiedotetaan tulevasta opiskelusta ja koulunkäynnin käytänteistä.
- Vastuuhenkilönä rehtori.
- Järjestetään tutustumispäivä tulevaan luokka-asteeseen, minkä toteutuksessa hyödynnetään tukioppilaita ja tarvittaessa muuta verkostoa, kuten seurakuntaa, nuoriso- ja liikuntatoimea ja/tai sosiaali- ja terveystoimea.
- Vastuuhenkilöinä rehtorit, nuorisotoimen henkilöstö ja oppilaanohjaaja.
Elokuussa koulujen alkaessa
- Laaja-alainen erityisopettaja perehdyttää opettajat oppilaiden eri tuen tarpeisiin.
- Järjestetään 7.-luokkalaisille ryhmäytymispäivä, jolla edistetään oppilaiden tutustumista toisiinsa ja ryhmäytymistä omaan luokkaansa. Toteutuksessa hyödynnetään tukioppilaita ja tarvittaessa muuta verkostoa.
- Ryhmäytymispäiviä toteutetaan 7. luokan aikana syyslukukauden loppupuoliskolla (½ pv) ja kevätlukukauden puolivälissä (½ pv).
- Vastuuhenkilöinä rehtorit, nuorisotoimen henkilöstö ja oppilaanohjaaja
Elo-syyskuussa
- Järjestetään 7.-luokkalaisten vanhempainilta.
- Vastuuhenkilönä rehtori
Hyväksytty kokouksessa 8.2.2016/ vs
Liitteet:
Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat
Opetussuunnitelman tehtävänä on edistää opetuksen laadun jatkuvaa kehittämistä ja vahvistaa koulutuksellista jatkumoa. Se luo perustan esiopetuksesta perusopetukseen ja perusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen siirtymiselle. Laadinnassa otetaan huomioon muut paikalliset suunnitelmat kuten
- varhaiskasvatuksen suunnitelma
- esiopetuksen opetussuunnitelma
- perusopetukseen valmistavan opetuksen suunnitelma
- aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma
- lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
- oppilashuollon suunnitelma
- alueellinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Savonlinnan seudun kanssa
- Ohjaussuunnitelma (lisätään kun saadaan seuraavaan kokoukseen tarkistettavaksi)
Sekä muut mahdolliset opetuksen järjestäjän tekemät erityisesti koulutusta, lapsia, nuoria ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset.
Linkit opetussuunnitelmaa täydentäviin suunnitelmiin:
https://peda.net/juva/ops2016-luonnos/ops2016-yhteinen/oj/otsjo/at2
https://peda.net/juva/ops2016-luonnos/ops2016-yhteinen/oj/otsjo/vasu
https://peda.net/juva/ops2016-luonnos/ops2016-yhteinen/oj/otsjo/pvo
https://peda.net/juva/ops2016-luonnos/ops2016-yhteinen/oj/otsjo/ljnh
https://tvtstrategiasavonlinna.wordpress.com/
Hyväksytty kokouksessa 8.2.2016/vs
Liitteet:
Oppilaanohjauksen ohjaussuunnitelma
Oppilaanohjauksella on keskeinen merkitys sekä oppilaiden, koulun että yhteiskunnan näkökulmasta. Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, perusopetuksen jälkeisiin opintoihin ulottuva jatkumo. Oppilaanohjauksella edistetään oppilaiden koulutyön onnistumista, opintojen sujumista sekä koulutuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta.
Oppilaanohjauksen tehtävänä on edistää oppilaiden kasvua ja kehitystä siten, että jokainen oppilas pystyy kehittämään opiskeluvalmiuksiaan ja vuorovaikutustaitojaan sekä oppimaan elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Oppilaanohjaus tukee oppilaita tekemään omiin valmiuksiinsa, arvoihinsa ja lähtökohtiinsa sekä kiinnostukseensa perustuvia arkielämää, opiskelua, jatko-opintoja sekä tulevaisuutta koskevia päätöksiä ja valintoja. Ohjauksen avulla oppilaat oppivat tiedostamaan mahdollisuutensa vaikuttaa oman elämänsä suunnitteluun ja päätöksentekoon. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ja kyseenalaistamaan koulutukseen ja ammatteihin liittyviä ennakkokäsityksiä ja tekemään valintansa omia vahvuuksiaan ja kiinnostuksen kohteitaan vastaten. Oppilaanohjausta toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa.
Koulun ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn- ja vastuunjako sekä monialaiset verkostot, joita tarvitaan ohjauksen tavoitteiden toteutumiseksi. Suunnitelmassa kuvataan myös kodin ja koulun ohjausyhteistyö, koulun työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt. Ohjaussuunnitelman tavoitteiden toteutumista arvioidaan systemaattisesti. Oppilaiden opintojen sujuvuutta nivelvaiheissa edistetään perusopetuksen aikana ja jatko-opintoihin siirryttäessä opettajien välisellä ja opinto-ohjaajien keskinäisellä sekä tarvittaessa moniammatillisella yhteistyöllä. Opettajat hyödyntävät työssään ajantasaista tietoa jatko-opinnoista, työelämästä ja työtehtävistä sekä niissä tapahtuvista muutoksista.
Oppilaanohjaus yhdistää koulua yhteiskuntaan ja työelämään. Sen avulla edistetään oikeuden-mukaisuuden, yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja osallisuuden toteutumista sekä ehkäistään syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Oppilaanohjauksessa kehittyvät tiedot ja taidot edistävät osaltaan osaavan työvoiman saatavuutta sekä osaamisen kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista tulevaisuuden työelämässä.
Vuosiluokilla 1-2 oppilaanohjaus toteutuu kiinteänä osana muuta opetusta ja koulun toimintaa. Oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä muiden opettajien kanssa. Ohjauksella edistetään oppilaiden opiskeluvalmiuksien ja -taitojen kehittymistä sekä tuetaan vähitellen kasvavaa vastuunottoa koulutyöstä sekä omista tehtävistä ja tavaroista. Oppilaiden tulee saada ohjausta tavoitteiden asettamisessa sekä kannustavaa ja ohjaavaa palautetta tavoitteiden saavuttamisesta siten, että oppimaan oppimisen taidot vahvistuvat. Oppilaanohjauksen tavoitteiden kannalta on tärkeä valita työtapoja ja palautteen antamisen tapoja, jotka mahdollistavat oppilaiden myönteisen käsityksen muodostumisen itsestään oppijoina ja ryhmän jäseninä. Oppilaita ohjataan vuorovaikutustaitojen harjoittelemiseen ja ryhmässä toimimiseen. Heitä kannustetaan myös osallisuuteen omassa lähiympäristössään.
Perusopetuksen alkuvaiheessa luodaan pohja kodin ja koulun yhteistyölle oppilaan ohjauksessa. Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita ja huoltajia tekemään ensimmäisiä koulutukseen liittyviä valintoja ja näkemään valintojen merkityksen tulevien opintojen kannalta. Ammatteihin ja työelämään tutustuminen aloitetaan luokan tai koulun sisäisistä tehtävistä sekä oppilaan lähipiirin ammateista.
Vuosiluokilla 3-6 oppilaanohjaus toteutuu pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaanohjaukseen voidaan myös varata oppitunteja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Oppilaanohjauksesta vastaa luokanopettaja yhdessä muiden opettajien kanssa. Oppimisympäristönä oman kouluyhteisön ja lähiympäristön lisäksi voivat toimia lähiseudun yritykset ja muut yhteistyötahot.
Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaita opiskelustrategioidensa tunnistamisessa ja kehittämisessä, vahvistetaan kykyä asettaa itselle tavoitteita ja arvioida tavoitteiden saavuttamista sekä edistetään oppimaan oppimisen taitojen kehittymistä. Ohjaus auttaa oppilaita omaksumaan erilaisia opiskelussa tarvittavia oppimisen, työskentelyn, tiedon omaksumisen sekä tiedonhallinnan taitoja ja menetelmiä, tunnistamaan oppiaineiden ominaispiirteitä sekä valitsemaan kuhunkin oppiaineeseen soveltuvia opiskelumenetelmiä. Ohjauksella tuetaan sosiaalisten taitojen ja ryhmässä toimimisen taitojen kehittymistä.
Oppilaanohjauksen tuella oppilaat kehittävät elämässä tarvittavia taitoja ja vahvistavat myönteistä käsitystä itsestään oppijana. Oppilaita ohjataan tunnistamaan ja arvostamaan sekä omia että toisten vahvuuksia, kykyjä ja taitoja. Heitä tuetaan ottamaan vastuuta elämästään, opiskelustaan, valinnoistaan sekä toiminnastaan ryhmän ja lähiyhteisönsä aktiivisena jäsenenä ja toimijana. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia osallisuuteen ja vaikuttamiseen omassa kouluyhteisössä ja lähiympäristössä, jolloin heidän käsityksensä yhteiskunnallisista vaikutusmahdollisuuksista alkaa muotoutua.
Oppilaanohjauksen kautta oppilaat tutustuvat lähiseudun ammatteihin, työpaikkoihin ja elinkeinoelämään. Mahdollisten tutustumiskäyntien ja vierailujen yhtenä tehtävänä on esitellä oppilaille työelämää, yrittäjyyttä ja erilaisia ammatteja. Niillä myös edistetään oppilaiden ammatillisen kiinnostuksen heräämistä.
Oppilaanohjaus tukee oppilaita ja huoltajia opiskeluun liittyvässä tiedonsaannissa ja valinnoissa. Heille järjestetään mahdollisuuksia henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun oppilaan opiskelun ja valintojen tukemiseksi sekä erilaisissa oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä.
Vuosiluokilla 7-9 oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaiden siirtymistä vuosiluokkien 7-9 oppimisympäristöön ja työskentelytapoihin. Vuosiluokkien 7-9 aikana jokaista oppilasta ohjataan edelleen kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja opiskeluvalmiuksiaan. Oppilaita autetaan hahmottamaan valintojen vaikutusta opintoihin ja tulevaisuuteen. Oppilaanohjauksen tehtävänä yhdessä muiden oppiaineiden kanssa on selkeyttää opiskeltavien oppiaineiden merkitystä jatko-opintojen ja työelämätaitojen kannalta sekä laajentaa oppilaiden käsityksiä työelämästä, työtehtävistä, yrittäjyydestä ja tulevaisuuden osaamistarpeista. Päävastuu oppilaanohjauksen toteuttamisesta on opinto-ohjaajalla.
Oppilaanohjauksen tehtävänä on kehittää oppilaiden valmiuksia selviytyä muuttuvissa elämäntilanteissa, opintojen nivelvaiheissa sekä työuran siirtymissä. Oppilaat oppivat käyttämään ja hyödyntämään erilaisia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita. Ohjauksella vahvistetaan oppilaiden toimijuutta ja oma-aloitteisuutta koulutus- ja uravalintojaan koskevassa päätöksenteossa. Oppilaanohjaus tarjoaa oppilaille tietoa ja tutustumismahdollisuuksia peruskoulun jälkeisiin koulutus- ja opiskeluvaihtoehtoihin yhteistyössä vastaanottavan oppilaitoksen sekä huoltajien kanssa. Ohjauksen tehtävänä on edistää opintojen loppuun saattamista sekä yhteishaun yhteydessä tehtävän jatkosuunnittelun avulla tukea siirtymistä perusopetuksen jälkeisiin opintoihin.
Muokattu 5.2. ja 8.2.2016/vs Liite täydennetään vielä lausuntokierroksen jälkeen! (10.2./vs)
Yhteistyö kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa
Koulussa oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Yhteistyö kouluterveydenhuollon kuten terveydenhoitajan, koululääkärin, hammashuollon, puheterapian ja muiden yhteistyötahojen kanssa sisältää sekä terveydenhuollolliset että terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät valistus- ja ohjaustuokiot. Palveluja tarjotaan oppilaille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 15 § ja 17 §)
Osana yhteistyötä voidaan vanhempainilloissa keskustella oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä ja arvioinnista. Vanhempia ja oppilaita kehotetaan ottamaan yhteyttä kouluun, jos he toivovat jonkin tärkeän teeman nostamista yhteisesti käsiteltäväksi. Myös sosiaalitoimi voi olla aktiivinen osapuoli sekä yhteisöllisessä että yksilökohtaisessa oppilashuollossa.
Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan ja/tai tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Pyrkimyksenä on varmistaa, että oppilas kokee tilanteen kiireettömänä ja tulee kuulluksi.
Raimo S 10.10.2015 ja Velimatti S 21.2.2016
Liite lisätty 8.2.2016
Pyydetty täydennyksiä 10.2.2016, mitkä lisätään.../vs
Juvan kunnan kouluterveydenhuollon toimintaohjelma v 2012-2016.pdf
Opetussuunnitelman seuranta, arviointi ja kehittäminen
Opetuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta sekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on koulutuksen kehittäminen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Paikallisen opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman toteutumisen seuranta, säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätä tehtävää.
Opetuksen järjestäjän ja koulujen itsearvioinnissa voidaan hyödyntää kansallisten arviointien ja kehittämishankkeiden tuloksia sekä perusopetuksen valtakunnallisia laatukriteereitä. Yhteistyö oppilaiden, huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa edistää avointa ja rakentavaa itsearviointia.
Muutokset opetussuunnitelman perusteissa edellyttävät vastaavien muutosten tekemistä paikalliseen opetussuunnitelmaan ja viemistä käytäntöön. Opetuksen järjestäjä voi tarkistaa opetussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuutta myös paikallisista tarpeista lähtien ja kehittämistyön tuloksia hyödyntäen.
Opetussuunnitelman jatkuva vuosittainen päivittäminen
Juvalla koulut laativat vuosittain Vuosisuunnitelman, minkä sivistysjohtaja hyväksyy. Vuosisuunnitelmassa seurataan ja arvioidaan opetussuunnitelman ja vuosisuunnitelman toteutumista menneen lukuvuoden osalta. Vuosisuunnitelman arviointi koostuu opetuksen järjestäjän ja koulujen määrittelemien painopisteiden toteutumisen sekä koulun toimintakulttuurin arvioinnista. Kirjattu vuosisuunnitelma toimii koulun lukuvuosikertomuksena, sen jälkeen kun sivistysjohtaja on sen hyväksynyt. Koulut voivat täydentää lukuvuosikertomusta pitkin lukuvuotta sitä mukaa kun koulun tapahtumia, painopistealueita työstetään ja lukuvuoden kehittämiskohteita toteutetaan.
Koulut kommentoivat lukuvuoden kuluessa tarpeellisiksi katsomistaan opetussuunnitelman muutoksista suoraan vuosisuunnitelmaan. Lopullinen arviointi toteutumisesta ja kehittämiskohteista tehdään kevään arviointivesossa. Sivistysjohtaja tekee kommenteista esitykset viimeistään toukokuussa ja sivistyslautakunta hyväksyy mahdolliset päivitykset vuosittain kesäkuussa.
Asiakastyytyväisyys
- Huoltajien ja oppilaiden tyytyväisyyttä koulunkäyntiin ja opetuksen järjestämiseen kysellään vähintään kerran valtuuskauden aikana. Tulokset käsitellään sivistyslautakunnassa. Opettajille toteutetaan oma kysely opetuksen järjestäjän näkökulmasta samaan aikaan kuin oppilaille ja huoltajille. Työkaluna käytetään Webropolia.
4.4.2016/vs