Puhdas vesi:

• Hyvä sanitaatio on puhtaan veden edellytys, jottei jätevedet pilaa käyttövettä.
• Käymälät ja hygieniakasvatus -> vähentää esim. ripulin, koleran, lavantaudin, punataudin ja A-hepatiitin leviämistä. Tappaa maailmanlaajuisesti paljon lapsia.
• Veden hakeminen pitkien matkojen päästä ja kunnollisten käymälöiden puute heikentää myös tyttöjen koulutusmahdollisuuksia ja vähentää siten hyvinvointia.
• Eettinen kuluttaja valitsee ostoskoriinsa tuotteita, joiden vesijalanjälki on pieni ja esimerkiksi kotimaisia kasviksia, koska Suomessa ei kärsitä vesipulasta.

Puhdas ruoka:

• Suomessa elintarvikelain toteutumisesta vastaa Evira. Ulkomailta tuotuja tuotteita testaa Tullilaboratorio.
• Fysikaaliset ympäristöriskit ruuassa: lasinsirut, pakkausmateriaalin palaset, kivet.
• Biologiset ympäristöriskit ruuassa: hygienian puutteen vuoksi ruokaan päässeet bakteerit, virukset, homeet, loiset sekä myrkylliset kasvit ja sienet. Tavallisin ongelma on ruokamyrkytys, joka yleensä johtuu kotitaloudessa tapahtuneesta riittämättömästä keittiöhygieniasta tai riittämättömästä kypsentämisestä. Katso ohjeet laatikosta s. 53.
• Kemialliset ympäristöriskit ruuassa: ympäristömyrkyt, torjunta-ainejäämät, raskasmetallit, lääkeaineet.
• Ympäristömyrkyt rikastuvat ravintoverkossa. Siksi joillekin huippupedoille on määritelty syöntirajoituksia (esim. itämeren lohi, isot silakat, hauki, isot järvien petokalat). Muista kuitenkin, että kala on ihmiselle terveellistä ja sitä pitäisi syödä pari kertaa viikossa! Biologian ympäristöekologian kurssissa lisää ympäristömyrkyistä.
• Torjunta-aineita ja lääkeaineita löytyy ruuasta. Suomessa tuotetussa ruuassakin niitä on, mutta kansainvälisesti vertailtuna vähemmän. Lainsäädännöllä ja valvonnalla pyritään kontrolloimaan niiden määrää.

Ruoka ja kestävä kehitys:

• Luonnonvarojen riittävyys: maatalous käyttää noin 70 % ihmisen kuluttamasta makeasta vedestä.
• Ympäristön kuormitus: Suomessa maatalous on merkittävä vesien rehevöittäjä (lannoitteet valuvat vesistöihin).
• Ruoka ja ilmastonmuutos: esimerkiksi lihan hiilijalanjälki on keskimäärin huomattavasti suurempi kuin kasvisten. Kaikkein suurin hiilijalanjälki on roskiin heitetyllä ruualla!
• Sosiaalinen kestävyys: nälänhätä. Ruokaa riittäisi maapallolla kaikille, jos se jaettaisiin tasaisesti.
• Lue tarkkaan s. 56: lähiruoka, luomuruoka, kasvisruoka, reilu kauppa, satokausiajattelu, kaupunkiviljely. Kestävän kehityksen mukaisia uusia ruokailmiöitä.

Ilmastonmuutos ja terveys:

• Sään ääri-ilmiöt terveyshaitta: helle, rankkasateet, tulvat, kuivuus, myrskyt.
• Pilvisyys ja lumettomat talvet voivat lisätä kaamosmasennusta ja vaikeuttaa talviliikuntalajeja Suomessa.
• Pakkasten vähäisyys Suomessa voi lisätä kasvitautien, tuhoeläinten ja tautieläinten määrää. Nollakelit lisäävät liukastumisesta johtuvia tapaturmia.
• Suurimmat vaikutukset ravinnontuotannolle on ennustettu alueille, jossa asuu suurin osa maailman ihmisistä -> pakolaisuus, konfliktit.
• Merenpinnan nousu jättää alleen paljon peltoalaa ja ihmisten asuinalueita.
• Suomessakin veden laatu voi kärsiä
• Lisää ilmastonmuutoksesta mantsan kurssissa.

Ruoantuotanto liittyy monella tapaa eettiseen ajatteluun:

• Ruoan hiilijalanjälki
• Eläinten oikeudet
• Ruoantuotanto (erityisesti lihan) vie tilaa joltakin muulta
• Tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus: maailmassa on yhtäaikaa lihavuusepidemia ja nälänhätää
• Monokulttuurit vähentävät biodiversiteettiä
• Reilu kauppa, saako työntekijä oikeudenmukaisen korvauksen?
• Maatalous käyttää merkittävän osan ihmisen kuluttamasta vedestä
• Maatalous rehevöittää ympäristöä