Terveystieto

Yle Terveysuutiset

Suomen rikkaimman suvun rahoilla pyöritetään säätiötä, joka neuvoo välttämään kännykkäsäteilyä – ihmisiä jopa kehotettu harkitsemaan muuttoa

Onko kännykkäsi lähettämä säteily terveydelle haitallista? Onko piakkoin käynnistyvä 5G-mobiiliverkko uhkarohkea ihmiskoe?

Riippuu keltä kysyy.

Tiedemaailman enemmistön tai WHO:n kaltaisen terveysauktoriteetin vastaus on ei.

Kännykkäsäteilyltä suojaavia välineitä myyvien kauppiaiden vastaus on kyllä.

Sähkömagneettista säteilyä kohtaan koettu epäluulo ja pelko ruokkii kasvavaa bisnestä.

Sänky työhuoneeseen ja kirpparilta vanha lankapuhelin

Järvenpääläinen Anja Haaparanta kertoo eläneensä koko elämänsä perusterveenä.

Viimeisen kahden vuoden aikana häntä ovat kuitenkin vaivanneet oudot oireet. Sydämen lisälyöntejä ja päänsärkyä, josta Haaparanta ei muista koskaan aiemmin kärsineensä.

Lääkärit eivät löytäneet oireille selitystä.

– Kardiologi sanoi, että kun sydän on sähköinen elin, niin se nyt ottaa sähköhäiriötä jostain.

Haaparanta puolestaan on vakuuttunut, että oireiden syy on naapurissa sijaitsevan tukiaseman lähettämä sähkömagneettinen säteily.

Johtopäätöksen tukena on säteilyä koskeva mittausraportti. Raporttia ei ole laatinut Suomen säteilyvalvonnasta vastaava STUK, vaan 2016 perustettu Sähköherkkyyssäätiö.

Kun Haaparanta huolestui tukiasemasta, hän otti yhteyttä säätiöön, joka lähetti hänen kotiinsa insinöörin mittaamaan säteilyarvoja. Säätiön mittauspalvelu on ilmainen.

Säätiön mittausraportin mukaan Haaparannan kodin säteilymäärä oli paikoin "huono".

– Hän sanoi, että makuuhuoneessani on niin korkeat lukemat, että hän ei suosittele sitä käytettäväksi nukkumatilana. Minä siihen että apua, siellähän minä nukun.

Anja Haaparanta puhuu lankapuhelimeen keittiössäänSähköherkkyyssäätiön insinööri kehotti Haaparantaa vaihtamaan langattoman puhelimensa langalliseen. "Hyvä puoli tässä on se, että tämä ei säteile".Terhi Liimu / Yle

Radiotaajuuksisen säteilyn enimmäismääristä säädetään säteilylaissa. Haaparannan kodista mitattu säteily oli kaukana niistä. Sähköherkkyyssäätiö käyttää kuitenkin suosituksiaan, joissa raja-arvot ovat huomattavasti matalammat.

Nukkumapaikan vaihtamisen lisäksi Haaparannalle kerrottiin, miten hän voisi vähentää asuntonsa säteilyn määrää. Haaparanta sai säätiöltä lainaan säteilymittarin sekä säteilyä heijastavaa kangasta, jolla hän päällysti talonsa kadunpuoleiset seinät.

Anja Haaparanta seisoo makuuhuoneessaan ja katsoo ikkunan läpi tukiasemaa"Olen aina puuhastellut kotini pihapiirissä kesät ja talvet. Nykyään en puuhastele. Vallankaan etupihalla, koska siellä on huomattavasti korkeammat säteilylukemat", Haaparanta sanoo.Terhi Liimu / Yle

Koneen osakkeiden turvin 5G-verkkoa vastaan

Haaparanta on kertonut kokemuksistaan myös Helsingin Sanomille.

MOT perehtyi tarkemmin Haaparantaa neuvoneen Sähköherkkyyssäätiön toimintaan.

Sähköherkkyyssäätiön perusti vuonna 2016 Ilona Herlinin sijoitusyhtiö Polttina Oy. Ilona Herlin on Koneen toiseksi suurin osakkeenomistaja ja Suomen harvoja miljardöörejä. Herlin on myös Sähköherkkyyssäätiön puheenjohtaja.

Kuva Sähköyliherkkyyssäätiön sivuilta. Kuvassa ovat hallituksen jäsenet.Sähköherkkyyssäätiön hallitukseen kuuluvat Ilona Herlin (toinen vasemmalta) ja Hanna Nurminen (toinen oikealta). He kuuluvat Suomen rikkaimpaan sukuun, eli hissiyhtiö Koneen omistaviin Herlineihin.

Samaan aikaan kun Sähköherkkyyssäätiö aloitti toimintansa, Polttina Oy:n omistusosuus Koneesta väheni 200 000 B-osakkeella. Sähköherkkyyssäätiön pääoma oli säätiön toiminnan alkaessa sama määrä, eli 200 000 Koneen B-osaketta.

Säätiön hallitukseen kuuluva Hanna Nurminen on puhunut avoimesti sähköherkkyydestään julkisuudessa. Myös Nurminen on sukuyhtiönsä Koneen suurimpia osakkeenomistajia.

Sähköherkkyyssäätiön tilinpäätösten mukaan säätiö omisti Koneen osakkeita 12,5 miljoonan euron edestä loppuvuonna 2020.

Varallisuuttaan Sähköherkkyyssäätiö on käyttänyt esimerkiksi tukemalla tahoja, jotka kampanjoivat 5G-mobiiliteknologiaa vastaan.

"5G-matkaviestinverkon vaikutuksista huolestuneet aktiiviset kansalaiset kampanjoivat pysäyttääkseen verkon rakentamisen lisätutkimusten ajaksi. Säätiö tuki toimintaa maksamalla kampanjan mainoskuluja." Ote Sähköherkkyyssäätiön vuoden 2020 tilinpäätöksestä

Säätiö rahoittaa myös sähkömagneettisen säteilyn terveysriskejä selvittävää tutkimusta. Esimerkiksi vuonna 2019 säätiö myönsi 441 927 euroa Turun yliopiston radiotaajuisen säteilyn biologista vaikutusta selvittävään hankkeeseen.

Säätiön keskeisintä toimintaa on kuitenkin sähköherkkien neuvonta ja apuvälinelainaamon pyörittäminen. Ensimmäisen kolmen toimintavuotensa aikana säätiö oli lainannut apuvälineitä yli sadalle henkilölle.

Säätiö lainaa apuvälineitä ilmaiseksi. Mikäli lainaaja haluaa kokeilujakson jälkeen ostaa välineet itselleen, säätiö tarjoaa kauppiaiden yhteystietoja.

Anja Haaparannan säteilyä heijastava kangas on tuhansien eurojen arvoinen. Sen ostaminen on eläkeläiselle iso päätös.

– Mutta se sijoitus on tehtävä. Enhän minä ilman niitä tule toimeen.

Mobiilisäteilyltä suojaavat välineet ovat kasvava bisnes, joka pohjaa kyseenalaisiin väitteisiin säteilyn vaarallisuudesta.

Tarjolla kaikkea maalista vauvanmyssyihin

Haaparannan kankaan on valmistanut sveitsiläinen Swiss Shield. Yritys on valmistanut säteilyä heijastavaa kangasta 1990-luvun lopulta lähtien.

Swiss Shieldin toimitusjohtaja Henrik Tvengen mukaan kankaan kysyntä on kasvanut selvästi viime vuosina.

– Ehkä korona vaikuttaa asiaan? Ehkä ihmiset viettävät enemmän aikaa kotona tietokoneillaan selvittämässä, mitä on 5G, Tvenge pohtii.

Tarjonnasta päätellen mobiilisäteilyltä suojaavien välineiden markkinat kasvavat maailmanlaajuisesti. Tarjolla on kaikkea säteilyä heijastavasta maalista kankaisiin ja vauvanmyssyihin.

MOT perehtyi suojavälinemarkkinoihin. Uusin MOT-jakso katsottavissa alta.

Kauppiaiden myyntivaltti on mobiilisäteilyn väitetty vaarallisuus.

Joidenkin verkkokauppojen nettisivuilla säteilyn väitetään aiheuttavan muun muassa päänsärkyä, dna-vaurioita, hedelmättömyyttä ja syöpää.

– Me kaikki kärsimme sähkömagneettisista aalloista. Jotkut enemmän kuin toiset. Mutta olemme kaikki potentiaalisia asiakkaita, kuvailee Swiss Shieldin toimitusjohtaja Tvenge.

Väitteet ovat vastoin tiedemaailman tämänhetkistä käsitystä.

Kännykkäsäteilyn mahdollisia haittavaikutuksia on tutkittu vuosikymmeniä. Johdonmukaista näyttöä esimerkiksi säteilyn syöpää aiheuttavista vaikutuksista ei ole toistaiseksi löydetty.

Sen sijaan säteilyn jatkuvalla välttämisellä saattaa olla ikäviä seurauksia.

Mitä tiedämme kännykkäsäteilyn vaarallisuudesta?
  • Olemme jatkuvasti altistuneena erilaiselle sähkömagneettiselle säteilylle.
  • Osa säteilystä on vaarallista. Vaarallista säteilyä on esimerkiksi röntgensäteily tai gammasäteily.
  • Mobiililaitteiden lähettämä säteily on huomattavasti matalaenergisempää. Sen turvallisuutta on tutkittu paljon.
  • Toistaiseksi aihetta koskeva tieteellinen konsensus on, että mobiililaitteiden lähettämän säteilyn vaarallisuudesta ei ole pitävää näyttöä.
  • Asiasta tarvitaan kuitenkin lisätietoa, joten aihetta koskeva tutkimus jatkuu edelleen.

Lääketieteen asiantuntijat eivät suosittele säteilyn välttämistä

On jo pitkään tiedetty, että kalkkitabletin kaltainen lumelääke voi parantaa, jos ihminen uskoo saavansa tehokasta lääkettä.

Sähköherkkyydessä on kyse samasta ilmiöstä, mutta käänteisesti, sanoo psykiatrian professori Jyrki Korkeila Turun yliopistosta.

– Se on eräänlaista pirullista oppimista, Korkeila sanoo.

Jos ihminen vakuuttuu mobiilisäteilyn vaarallisuudesta, keskushermosto voi ajan myötä herkistyä asialle. Lopulta henkilö voi säteilyn lähteitä havaitessaan saada rajujakin fyysisiä oireita, vaikka elimistö olisi kunnossa.

Professori Jyrki Korkeila.Sähköherkät kärsivät niin sanotusta nosebo-ilmiöstä eli lumehaitasta, sanoo professori Korkeila. "Tällaiset mekanismit ovat olleet ihmisille tärkeitä, jotta on voitu pysyä hengissä tilanteissa, joissa ei tiedetä onko jokin asia vaarallinen vai ei". Terhi Liimu / Yle

MOT haastatteli tätä juttua varten useita lääketieteen asiantuntijoita muun muassa Työterveyslaitokselta ja HUSin toiminnallisten häiriöiden poliklinikalta.

Yksikään ei suositellut mobiilisäteilyltä suojautumista, vaikka henkilö kokisi sen helpottavan oloa. Myöskään Duodecimin Käypä hoito -suositus ei suosittele sitä.

Yksi syy tähän on se, että säteilyltä suojautuminen hankaloittaa merkittävästi elämää. Nykyisin mobiilisäteilyä on kaikkialla, missä on ihmisiä.

Toinen syy on se, että säteilyn välttämisen uskotaan voivan pahentaa oireita.

– Välttäminen on viimeinen asia mikä kannattaa tehdä. Se vahvistaa kielteistä oppimista, Korkeila sanoo.

Sähköherkkyyden syynä pidetään nosebo-ilmiötä
  • Kyselytutkimusten mukaan 1,6 prosenttia suomalaisista kertoo saavansa sähkömagneettisesta säteilystä terveydellisiä oireita.
  • Sähköherkkien oireet ovat todellisia. Niiden syynä ei kuitenkaan pidetä sähkömagneettista säteilyä itsessään.
  • Sen sijaan oireiden syynä pidetään keskushermoston herkistymistä asialle, jonka mieli tulkitsee vaaralliseksi.
  • Oireet voivat viedä työkyvyn. Tanskassa tehtyjen tutkimusten mukaan noin kahdeksan prosenttia työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu sähköherkkyyden kaltaisesta oireilusta, johon ei löydetä syytä henkilön elimistöstä.

Koneen säätiö rahoitti kännykkäsäteilyn vaaroista varoittavan lastenkirjan

Sähköherkkyyssäätiöllä on yhteys myös Suomen suurimpiin tieteen rahoittajiin kuuluvaan Koneen säätiöön. Ilona Herlin ja Hanna Nurminen istuvat molempien säätiöiden hallituksissa.

Vuosien 2010 – 2016 aikana säätiö on jakanut ainakin 272 000 euroa erilaisiin sähköherkkyyttä tai sähkömagneettisen säteilyn turvallisuutta käsitteleviin hankkeisiin.

Esimerkiksi vuonna 2012 säätiö myönsi 8700 euroa Devra Davisille kännykkäsäteilyn terveysvaikutuksia koskevaan hankkeeseen. Davis on maailman nimekkäimpiä mobiiliteknologian vaaroista varoittajia. Hänen mukaansa mobiililaitteiden säteily aiheuttaa muun muassa syöpää.

Kuvakaappaus tutkimuskuvasta jossa esitetään säteilyn imeytyvän lasten aivoihinKoneen säätiö myönsi 8000 euroa Älyn jäljillä -lastenkirjan toteuttamiseen vuonna 2016. Kirjan lopussa on vanhemmille suunnattu tieto-osuus, jossa varoitetaan mobiilisäteilyn haitallisista terveysvaikutuksista lapsille. Kirjan kustansi Erja Tamminen, joka myy välineitä säteilyltä suojautumiseen.

Suurin osa rahasta – yli 200 000 euroa – on myönnetty Turun ammattikorkeakoululle erilaisiin sähkömagneettista säteilyä koskeviin hankkeisiin. Hankkeita vetäneet henkilöt toimivat nykyään Sähköherkkyyssäätiössä.

Vuoden 2016 jälkeen Koneen säätiö ei ole tukenut sähköherkkyyttä koskevia hankkeita. Eli sen jälkeen, kun Sähköherkkyyssäätiö perustettiin.

“Ei voi tukea pelkästään konsensuksen mukaista tutkimusta”

Koneen säätiön tiede- ja taiderahoituksen johtaja Kalle Korhonen toteaa, ettei Koneen säätiö ole vastuussa tuettujen hankkeiden lopputuloksista.

– Säätiöön on tullut yleisessä rahoitushaussa hakemuksia, joiden mukaan ilmiötä ei ole kunnolla tutkittu, ja säätiön käyttämät arvioijat ovat pitäneet niitä uskottavina, Korhonen kertoo sähköpostitse.

Korhosen mukaan mobiilisäteilyn vaarallisuutta koskevan tutkimuksen tukeminen on tarpeellista, vaikka asiasta ei toistaiseksi pitävää näyttöä olekaan.

– Tiede ei edisty, jos kaikki tutkijat aina seuraavat tieteen konsensusta kyseenalaistamatta sitä.

Korhonen muistuttaa, että sähköherkkyyttä koskevat tukipäätökset ovat pieni osa Koneen säätiön jakaman rahan joukossa. Koneen säätiö on tukenut tiedettä ja taidetta 115 miljoonalla eurolla vuosina 2010–2016.

Sähköherkkyyssäätiö kieltäytyy haastattelusta

MOT-toimitus pyysi Hanna Nurmisen, Ilona Herlinin ja muiden Sähköherkkyyssäätiön keskeisten toimijoiden haastattelua. Säätiö suostui vastaamaan vain sähköpostitse.

MOT:n tekemien taustahaastattelujen perusteella Sähköherkkyyssäätiö saattaa neuvoa säteilystä huolestuneita ihmisiä jopa harkitsemaan asunnostaan muuttamista.

Säätiö ei perustellut MOT:lle, miksi se neuvoo ihmisiä näin.

Sähköherkkyyssäätiö ei myöskään perustellut, miksi se ylipäätään neuvoo ihmisiä suojautumaan mobiilisäteilyltä, kun säteilyn vaarallisuudesta ei tämänhetkisen tutkimustiedon perusteella ole johdonmukaista näyttöä.

– Tällä hetkellä käytävä juupas-eipäs-keskustelu johtaa siihen, että sähköherkät eivät saa apua, vaan jäävät yksin sairautensa kanssa, sanoo Sähköherkkyyssäätiön toimitusjohtaja Anni-Marja Riikinsaari.

Anja Haaparanta seisoo makuuhuoneessaan ja katsoo ikkunan läpi tukiasemaaSäätiöltä apua hakeneen Anja Haaparannan terveysoireet eivät ole helpottaneet, vaikka hän on muuttanut elintapojaan säätiöltä saamiensa neuvojen mukaisesti. "En näe muuta mahdollisuutta kuin muuttaa tästä kodista".Terhi Liimu / Yle
( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Tehohoidossa on ollut viikonloppuna eniten potilaita kevään 2020 jälkeen – pääkaupunkiseudulla tilanne voi tasaantua jo helmikuun alkupuolella

Tehohoidossa on viikonloppuna ollut eniten koronapotilaita sitten kevään 2020. Lauantaina potilaita oli tehohoidossa 73 ja sunnuntaiaamuna vastaava luku oli 72. Huhtikuussa 2020 tehohoidossa oli samanaikaisesti yli 80 potilasta.

Uusimmat luvut kertoi Ylelle Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta tehohoidon ylilääkäri Stepani Bendel. Hän pitää tilannetta huolestuttavana.

– Se on resurssienjakomielessä hankalaa. Aika vähän varmaan voidaan jatkossa tehdä potilassiirtoja sairaaloiden teho-osastojen välillä muista kuin lääketieteellisistä syistä. Jos näyttää siltä, että vähän joka puolella on koronapotilaita, potilaiden siirtely ei kauheasti auta, kun vastaanottavia paikkoja ei ole, hän kuvailee Ylen haastattelussa.

Bendelin mukaan nykyisestä kuormasta vielä selvitään, mutta niissä paikoissa, joissa on eniten potilaita, tilanne aiheuttaa muun toiminnan supistamista.

Alla oleva grafiikka kuvaa osastohoidon ja tehohoidon kuormitusta koko epidemian aikana. Viikonlopun tuoreimmat luvut päivittyvät grafiikkaan alkuviikosta, kun THL julkistaa ne.

Pääkaupunkiseudulle helpotusta jo helmikuun alkupuolella?

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tehohoidon tilanne on pysynyt viikonlopun aikana suunnilleen samana kuin aiemmin viikolla. Perjantaina tehohoidossa oli 21 potilasta, sunnuntaiaamuna 23.

Sairaalalahoidon tarve on viikonlopun aikana jopa vähentynyt. Vielä perjantaina vuodeosastolla oli 134 potilasta, kun sunnuntaiaamuna potilaita oli 110.

– Tällä hetkellähän tilanne näyttää kohtalaisen hyvältä, kun potilasmäärä ei nyt voimakkaasti nouse. Tilanne ei ole valoisa, mutta jos verrataan sitä suurimpiin pelkoihin, niin siinä mielessä tilanne on vähän valoisamman oloinen, infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen kuvailee.

Muiden maiden tilanteita seurannut Järvinen odottaa pahimman tilanteen tasaantuvan jo lähiviikkoina.

– Hyvällä onnella voisimme pääkaupunkiseudulla olla jo ainakin helpommassa tai tasaantuvassa tilanteessa helmikuun alkupuolella. Muualla maassa, jossa omikron ei ole vielä ihan samaa voimaa saanut, tullaan vähän jälkijunassa. Siellä varmaan mennään helmikuun aikana vielä tartuntalukemissa ja sairaalapotilaiden määrissä ylöspäin, Järvinen arvioi.

Omikron on tuonut sairaalahoitoon uuden ilmiön

Järvisen mukaan HUSissa sairaalahoidossa olevista koronapotilaista lähes 30 prosenttia on tullut hoitoon jonkin muun syyn kuin koronan vuoksi, ja korona on todettu potilaalla vasta sairaalassa.

Järvisen mukaan ilmiö on lisääntynyt omikronin myötä voimakkaasti.

Stepani Bendelin mukaan ilmiö näkyy myös tehohoidossa. Aiemmin tehohoidon potilaista noin 5 prosenttia on joutunut muun syyn vuoksi tehohoitoon, ja potilaat on todettu koronapositiiviseksi vasta sen jälkeen. Tammikuussa luku on ollut keskimäärin 15 prosenttia.

Stepani Bendel.Viikonlopun uusimmista tehohoitoluvuista ei vielä tiedetä, kuinka moni potilaista on tehohoidossa jonkin muun syyn kuin koronan vuoksi ja sattuvat sen lisäksi olemaan koronapositiivisia. Ylilääkäri Stepani Bendelin mukaan asia selviää tarkemmin maanantaina.Toni Pitkänen / Yle

Ilmiössä on hyvät ja huonot puolensa. Toisaalta se tekee Bendelin mukaan potilaiden hoitamisesta hankalampaa. Esimerkiksi sydänleikkauksen vuoksi tehohoidossa olevan potilaan luona lääkäri joutuu käymään usein. Jos potilas on todettu koronapositiiviseksi, potilas on eristettävä ja lääkärin on käytettävä suojavarusteita.

– Toisaalta potilaiden, joilla on korona sattumalöydöksenä ja tehohoitoon jokin muu syy, hoitoaika voi todennäköisesti olla lyhyempi, jos he eivät saa koronan aiheuttamaa keuhkoinfektiota, Bendel sanoo.

Varsinais-Suomessa kuormitus pysynyt kohtuullisena

TYKS:n johtajaylilääkäri Mikko Pietilä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä kertoo, että tilanne alueella on kohtuullisen vakaa. Tehohoidossa potilaita on sunnuntaina kuusi ja vuodeosastolla 17.

Myös Varsinais-Suomessa suuren osan potilaista on tuonut sairaalahoitoon jokin muu kuin covid-infektio, joka on sitten ollut samanaikainen löydös.

– Potilaita tulee sairaalaan, mutta hoitoajat ovat hieman aiempaa lyhyempiä, joten kokonaispotilasmäärä on pysynyt siedettävänä, Pietilä kuvaa omikronvariantin muuttamaa tilannetta.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin koronakuormitus on Pietilän mukaan ollut muutamien viime viikkojen aikana hieman kevyempää kuin monessa muussa sairaanhoitopiirissä.

– Toivotaan, että tilanne pysyy näin rauhallisena. Takeita siitä ei tosin ole, Pietilä sanoo.

Lue myös:

Sairaaloihin tulvii koronapotilaita, mutta se ei kerro koko totuutta – joka viides heistä tulee hoitoon jostain muusta syystä

Korjattu kello 20:10 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kohdalla korjattu "suurimman osan" potilaista muotoon "suuren osan" potilaista.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Vanhus harhaili pikkutakissa ja sisätossuissa pakkasella, Totti Raittila pelasti muistisairaan: "Satuttiin oikeaan aikaan oikeaan paikkaan"

Vanhalla miehellä oli yllään vain suorat housut, pikkutakki ja sisätossut. Päässä oli pipo, mutta korvat jäivät paljaiksi.

Ulkona oli pakkasta, ja kello näytti lähes yhtätoista illalla.

Nyt ei ole kaikki kohdallaan, ajatteli Totti Raittila.

Hän soitti hätäkeskukseen ja pelasti vanhan, muistisairaan miehen hengen. Sitä mieltä on ainakin vanhuksen tytär, joka myöhemmin kiitteli pelastajia sosiaalisen median välityksellä.

– Tottakai tilanne pitää selvittää, jos näyttää siltä, että ihminen saattaa tarvita apua. Uskon, toivon ja luotan, että ainakin suurin osa ihmisistä toimii näin, Raittila sanoo.

Erityisesti pakkasella vähissä vaatteissa yksinään useita tunteja harhaileva muistisairas on suuressa vaarassa. Näin kertoo geriatrian sairaanhoitaja Anna-Stiina Karppinen. Helteillä saattaa yllättää nestehukka, eikä öisin ole turvallista muulloinkaan.

– On ehdottoman tärkeää auttaa tällaisissa tilanteissa. Mielestäni jokaisen tulee pitää silmät ja korvat auki, kun liikumme yleisillä paikoilla, Karppinen sanoo.

Vanhus tuli vastaan koiran iltapissilenkillä

Kaikki oli sattumaa, ajattelee mikkeliläinen Totti Raittila.

Hän päätti viedä koiransa Patun iltapissille loppiaisaattona vielä myöhään illalla. Tavallisesti hän ei olisi ulkoiluttanut koiraansa niin myöhään, mutta seuraava päivä oli vapaa ja hän halusi nukkua tavallista pidempään.

Naapuritalon edessä Patu pysähtyi haistelemaan.

Silloin Raittila huomasi vanhuksen.

Hän lähestyi tietä pitkin kumarassa ja kankeasti kävellen. Vähäinen vaatetus pisti silmään.

Raittila päätti tarkistaa tilanteen.

Hän toivotti hyvää iltaa, kun vanhus käveli ohi. Mies mutisi vastauksen venäjäksi ja jatkoi matkaansa.

– Oli selvää, että tällaisessa tilanteessa pitää soittaa hätäkeskukseen, Raittila sanoo.

Musta Patu-koira ja Jatta raittila keittiössä.Nuori Labradorinnoutaja Patu pysäytti omistajansa oikealla hetkellä. Jatta Raittila auttoi kävelemällä vanhuksen rinnalla.Jouni Kirvesmies / Yle

Hän vei koiran sisälle ja soitti hätäkeskukseen. Puoliso Jatta Raittila kiiruhti kävelemään miehen rinnalle ja yritti saada kontaktia vanhukseen. Ilman yhteistä kieltä se ei kuitenkaan onnistunut.

Ambulanssi tuli ja vei vanhuksen turvaan.

– Oli hirveän hyvä tuuri, että Patua sattui pissittämään oikeaan aikaan. Jos Patu ei olisi pyrkinyt silloin pihalle, emme olisi huomanneet koko asiaa, Raittila sanoo.

Juttele ja kysy, tarvitsetko apua

Muistisairaan tunnistaa helposti juuri liian vähäisestä vaatetuksesta. Hän saattaa myös liikkua oudossa paikassa, kuten kerrostalojen takapihoilla huomiotaherättävästi harhaillen. Näin kertoo Anna-Stiina Karppinen.

Muistisairas saattaa tulla vastaan myös vaikkapa lenkkipolulla. Hän voi etsiä jotain tiettyä paikkaa tietämättä, mihin on menossa.

Ensimmäiseksi kannattaa Karppisen mukaan jutella ihmiselle. Häneltä voi kysellä, mihin hän on menossa ja löytääkö kotiin.

– Jos on kova huoli, että on välitöntä terveydellistä vaaraa, silloin on syytä ohjata hänet välittömästi avun piiriin eli käytännössä päivystykseen. Tällaisia ovat esimerkiksi kylmällä ilmalla vähissä vaatteissa liikkuvat, jotka eivät löydä kotiin, eikä heillä ole avaimia mukana. Eihän silloin voi jäädä odottelemaan, Karppinen sanoo.

Akuutissa tilanteessa pitää soittaa hätäkeskukseen.

Karppinen ohjeistaa lähestymään muistisairaaksi epäiltyä ystävällisesti. Häneltä kannattaa kysellä, tarvitseeko hän apua, tietääkö hän missä on, löytääkö hän kotiinsa ja onko hänellä avaimet mukanaan.

– Ensisijaisesti ei tarvitse pelätä aggressiivisuutta. Aika harvoin aidosta välittämisestä tulee aggression uhkaa. Jos tilanne tuntuu uhkaavalta, sivullisen ei tietenkään kannata provosoida.

Hankaluuksia hahmottaa aikaa ja paikkaa

Muistisairaan voi olla hankala hahmottaa vuorokaudenaikoja.

Hän saattaa vaikkapa nukkua päiväunia, herätä yöllä ja ajatella, että onkin aamu. Kun kello näyttää kahta, voi olla vaikea hahmottaa, onko yö vai päivä. Silloin hän saattaa lähteä vaikkapa pankkiin tai kauppaan.

Muistisairauksiin liittyy myös hahmottamisen vaikeuksia, minkä takia suunnistaminen on hankalaa. Muistisairas saattaa siksi lähteä tutunkin kaupan ovelta väärään suuntaan, eikä löydä kotiinsa.

– Nämä asiat altistavat harhailulle, Karppinen kertoo.

Jos epäilee vaikkapa naapurinsa kärsivän muistiongelmista, siitä voi tehdä huoli-ilmoituksen sairaanhoitopiirille.

Vanhuksen tytär kiitteli sosiaalisessa mediassa

Jatta Raittilan puhelimeen kilahti kuvakaappaus vähän loppiaisaaton tapahtumien jälkeen. Kuvassa Tanja Ukkonen kiitteli isänsä pelastajia Facebookin Mikkelin puskaradio -ryhmässä.

Kuvan lähetti Itävallassa asuva sisko, jolle Jatta Raittila oli kertonut tapauksesta. Pariskunta ei ollut nähnyt päivitystä itse, koska he eivät kuulu Facebookin ryhmään.

– Tottakai tuli hyvä fiilis. Vitsi, kun oli hyvä tuuri, kun satuttiin oikeaan aikaan oikeaan paikkaan, Totti Raittila iloitsee.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Moni kaksi rokotetta ottanut pohtii sairastavansa omikronin, jotta saisi superimmuniteetin – mutta siinä on asiantuntijan mukaan omat riskinsä

Yhä useampi kaksi koronarokoteannosta saanut sairastuu nyt omikronin aiheuttamaan tautiin. Kahden annoksen tuoma suoja vakavaa tautimuotoa vastaan on kuitenkin edelleen hyvä.

Kaksi rokotetta ja tartunnan saaneiden kohdalla on alettu puhua superimmuniteetista. Mikä on superimmuniteetti? Ja kannattaisiko nyt mieluummin saada lievempää tautia aiheuttava omikrontartunta vai ottaa kolmas tehosterokote? Kysyimme asiaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotetutkija ja ylilääkäri Hanna Nohynekilta.

Mitä tällä hetkellä tiedetään sairastetun taudin antamasta suojasta tartuntaa vastaan?

Koronavirustaudin seurauksena muodostuva immuniteetti aiheuttajavirusta vastaan säilyy ainakin 6–­12 kuukauden ajan ja todennäköisesti suojaa ainakin osittain myös eri virusmuunnosten aiheuttamalta vakavalta taudilta.

Sitä, kuinka pitkään sairastettu omikron tulee suojaamaan seuraavilta varianteilta tai omikronin jälkeläisviruksilta ja mahdollisilta tulevilta munnoksilta, ei vielä tiedetä.

On raportoitu tapauksista, joissa ihminen on sairastanut varmistetusti omikronin ja kuukauden kuluttua saanut vielä uudestaan omikronin. Se kertoisi siitä, että immuniteetti, jonka omikronin sairastaminen saa aikaan, ei ehkä kuitenkaan ole niin pitkäkestoinen. Myös yksilölliset erot immuunivasteessa voivat olla suuria.

Kuinka kauan rokote suojaa omikronia vastaan?

Lyhyellä seuranta-ajalla tiedetään, että kolmas annos tuottaa noin 88 prosentin suojan vakavaa tautia vastaan ainakin kahden kuukauden ajan. Kun aikaa on kulunut yli kymmenen viikkoa kolmannesta annoksesta, suojateho vakavaa tautia vastaan on laskenut 83 prosenttiin viimeisten brittiläisten seurantatietojen mukaan.

Kolmannen annoksen suojateho infektoitumista ja tartuntaketjujen syntymistä vastaan on noin 40–60 prosenttia, mutta teho vähenee nopeammin, parissa kolmessa kuukaudessa.

Millä kahdesti rokotettu saa juuri nyt parhaan suojan, ottamalla kolmannen rokoteannoksen vai sairastamalla taudin?

Toinen koulukunta, johon lähes kaikki lääkärit kuuluvat, on sitä mieltä, että rokote on parempi ja turvallisempi tapa. Toinen koulukunta katsoo, että omikron on taudinaiheuttamiskyvyltään niin lievä, että voisi olla ihan järkevää kohdata virus luonnossa ja saada sitä kautta lisäsuojaa.

Jos on alle 60-vuotias eikä ole mitään lääketieteellisiä riskitekijöitä vakavalle koronalle, silloin voidaan ajatella, että kaksi rokotetta ja siihen päälle saatu viruksen antama tehosteannos voisi olla ihan hyväkin asia. Tämä on kuitenkin uhkapeliä; yksilö ei voi satavarmasti tietää, kuuluuko hän siihen enemmistöön joka saa vain lievän taudin vai onko hän poikkeusyksilö, jolle kehittyy vakavampi tauti.

Tässä on myös se kysymysmerkki, että me emme vielä tiedä ihan kaikkea omikronista. Tämän hetken kliininen tieto näyttää, että omikron aiheuttaa lievemmän taudin, mutta me emme vielä tiedä, kuka ja miksi saa vakavamman tautimuodon, ja onko tällä lievällä taudilla jotain pitkäaikaisvaikutuksia. Eli ihminen, joka päätyy mieluummin sairastamaan omikronin, ottaa sen riskin, että siitä voi tulla myöhemmin jotain seuraamuksia.

Hanna NohynekTHL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan kahden rokotteen jälkeen saatu koronavirustartunta voi tehostaa rokottamalla aikaansaatua immuniteettia, mutta hän ei silti suosittele tarkoituksella sairastumista, sillä omikronin pitkäaikaisvaikutuksista ei vielä tiedetä tarpeeksi.Antti Lähteenmäki / Yle

Antaako kaksi rokotetta ja niiden lisäksi sairastettu korona niin kutsutun superimmuniteetin?

Lääketieteessä käytetään termiä hybridi-immuniteetti. Kun tartunta on saatu kahden rokoteannoksen jälkeen, tartunta itsessään tehostaa rokottamalla aikaansaatua immuniteettia. Koronavirustartunta rokotetuilla todennäköisesti tuottaa jopa nykyisiä rokotteita paremman ja pitkäkestoisemman suojan tartunnan aiheuttanutta virusmuotoa vastaan. Tästä tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimustietoa.

Jos on saanut kaksi rokotetta ja lisäksi sairastunut koronaan, tarvitseeko kolmatta rokoteannosta ottaa?

Tämän hetken suosituksen mukaan ei tarvitse ottaa. Sairastettu tauti lasketaan yhdeksi rokoteannokseksi. On kuitenkin huomattava, että rokoteannoksen ja koronvirustartunnan välin on oltava riittävän pitkä, vähintään kuusi viikkoa, jotta tartunnan voidaan katsoa vastaavan yhtä rokoteannosta. Pidemmällä aikavälillä saavutetaan parempi immuunivaste.

THL suosittelee, että testillä vahvistetun koronataudin sairastaneille ja yhden rokoteannoksen saaneille tarjotaan tehosteena toista rokoteannosta. Toinen rokoteannos vastaa taudin sairastaneilla kolmatta rokoteannosta.

Onko kolmannesta rokoteannoksesta haittaa, jos on saanut jo kaksi annosta ja niiden lisäksi sairastanut koronan tietämättään?

Ainoa haitta voi olla, että rokotteesta voi tulla voimakkaammat paikallis- ja yleisoireet, kuten kuume, lihassärky ja väsymys, jotka kuitenkin ovat ohimeneviä. Vakavien haittojen riskiä ylimääräinen annos ei tiettävästi lisää.

Kannattaako kolmas rokote ottaa juuri nyt?

Jos haluaa omikronia vastaan muodostaa suojaa, niin kyllä rokote pitäisi ottaa nyt, koska omikron leviää niin kovalla vauhdilla. Ennuste on, että helmikuun loppuun mennessä olemme toivottavasti jo runsaasti laskevalla käyrällä eli siinä vaiheessa omikron on käynyt yhteiskunnan läpi. Sitten voidaan kysyä, mikä on seuraava variantti, tarvitaanko sitä vastaan rokote vai riittääkö kolme annosta pitkäaikaiseen suojaan useammilta virusmuunnoksilta.

Joudutaanko myöhemmin ottamaan vielä neljännet rokoteannokset?

Sekä Maailman terveysjärjestö WHO että Euroopan lääkevirasto EMA on kommentoinut, että voi olla järkevämpää katsoa ja odottaa, kuinka pitkään kolme annosta antaa suojaa ennen kuin ryhdytään väestötasolla antamaan laajasti neljänsiä annoksia. On kuitenkin erityisryhmiä, kuten vakavasti immuunipuutteiset ihmiset, joille jo nyt suosittelemme neljänsiä annoksia, koska heillä tautinsa vuoksi tarvitaan kolme annosta saattamaan suoja sille tasolle, millä se muilla ihmisillä on kahden annoksen jälkeen.

Olisiko myöhemmin järkevämpää siirtyä toisenlaisiin rokotteisiin?

Inaktivoidut kokosolurokotteet ja proteiini-adjuvanttirokotteet saattavat olla sellaisia, jotka antavat sekä laajakirjoisemman että pitkäaikaisemman suojan. Novavaxin rokote on proteiini-adjuvanttirokotteista ensimmäisenä tulossa Suomeen.

On myös herätetty kysymys, pitäisikö olla sellaisia rokotteita, joissa on useamman virusvariantin piikkiproteiinia tai sellaisia viruksen osia, jotka eivät muunnu niin nopeasti kuin piikkiproteiini, mutta siinä kehitystyö on vielä kesken. Ensin pitää löytää viruksesta ne rakenteet, jotka eivät muunnu niin nopeasti ja toisaalta antavat riittävästi suojaa. Se ei ole ihan helppoa, mutta tätä työtä tehdään koko ajan useammalla mantereella.

Kenelle Suomeen ensimmäisenä saapuva Novavax-rokote on tarkoitettu?

Rokotetta tulee Suomeen sen verran vähän, noin 32 000 annosta, että sitä ei riitä kuin ihan pienelle määrälle ihmisiä. On ajateltu, että se olisi ensisijaisesti heille, jotka lääketieteellisistä syistä eivät voi RNA-rokotteita ottaa ja toisaalta ihmisille, jotka maailmankatsomuksellisista syistä eivät halua ottaa RNA-rokotteita, mutta haluaisivat koronarokotesuojan. Toissijaisesti rokotteet olisi tarkoitettu sellaisille ihmisille, joille halutaan kolmantena tai mahdollisesti neljäntenä annoksena saada laajakirjoisempaa suojaa, mutta tästä tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa, että kuinka hyvän ja pitkäkestoisen suojan se antaa.

Lue myös:

Täältä voit lukea kaikki tuoremmat uutiset koronaviruksesta.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Mika Hietanen aikoo kävellä kaverien kanssa toiseen kaupunginosaan ja takaisin – vielä syksyllä 300 metriäkin riitti väsyttämään MS-tautia sairastavan miehen

Lauantaina kokkolalainen Mika Hietanen kävelee kotoaan toiseen kaupunginosaan ja takaisin.

Noin kymmenen kilometrin reissussa ei sinänsä olisi mitään ihmeellistä, mutta matka on pitkä miehelle, joka syksyllä väsyi jo 300–400 metrin kävelystä.

Pian kymmenen vuotta MS-taudin kanssa elänyt Hietanen huomasi tuolloin, että jalat eivät toimi entiseen malliin, mutta vetkutteli aikana neurologille menoa. Siellä todettiin, että menossa on taudin pahenemisvaihe: voimaa kyllä on, mutta jalat eivät tottele.

Kuntoutuksen myötä mies innostui liikkumaan itsekin aiempaa enemmän, ja lenkit alkoivat pidentyä. Kaikenlaiseen organisointiin taipuvainen Hietanen päätti järjestää kävelytempauksen, johon kutsui Facebookissa seuraa.

Mukaan onkin lähdössä niin kavereita kuin oudompiakin, ja tarkoituksena on taittaa matka tauottaen, jutellen ja välillä munkkikahvit hörpäten. Kanssakävelijöiden määrä on vielä arvoitus.

– 50 munkkia tilasin, ja jos niitä jää yli, niin syödään loput itse, hymyilee Hietanen.

Hän on kävellyt lauantaisen reissun määränpäähän pari kertaa, mutta paluumatka on taitettu autolla.

– Uskon, että jaksan vetää matkan, kun välillä pidetään parin minuutin taukoja. Sitten menee taas muutama sata metriä eteenpäin.

MS-tautia sairastaa noin 12 000

MS-tauti on nuorten aikuisten yleisin vakava neurologinen sairaus Suomessa. Sitä sairastaa noin 12 000 suomalaista. Diagnoosi tehdään tavallisesti noin 20–50-vuotiaana.

Kseessä on keskushermoston eli aivojen ja selkäytimen sairaus, joka voi aiheuttaa näköoireita, tuntomuutoksia, vaikeuksia liikkumiseen ja uupumusta. Myös mielialaongelmat ja muistivaikeudet sekä kipu voivat olla osa sairautta.

Taudin syntymekanismi on yhä epäselvä. Sekä perintö- että ympäristötekijöillä tiedetään olevan merkitystä, mutta MS-tauti ei ole perinnöllinen. Nykytietojen mukaan monet melko tavalliset virukset ja bakteerit saattavat johtaa taudin puhkeamiseen, jos henkilöllä on perinnöllinen alttius, kertoo Neuroliitto.

Diagnoosi pisti työelämänkin uusiksi

Mika Hietanen sai MS-diagnoosin pian kymmenen vuotta sitten. Oikean puolen, erityisesti käden, puutuminen ja nettihaut antoivat vähän viitettä, mutta silti lopullinen diagnoosi tuli yllätyksenä.

– Shokkihan se oli.

Alun reaktio olikin masennus, ja veri veti sängyn pohjalle. Käännekohta oli Kelan kuntoutus vertaistukineen ja keskusteluineen. Asian kanssa sinuiksi pääseminen vei kuitenkin kuukausia.

Toimintakyky alkoi parantua, kun Hietanen sai kortisonia tiputettuna.

Keittiöalalla työskennelleen miehen työelämäkin meni uusiksi. Osatyökyvyttömyyseläkepäätöksen ja uudelleenkoulutuksen jälkeen uusi ura urkeni koulunkäynninohjaajana.

Se on osa-aikatyö, jota Hietanen jaksaa ja josta pitää.

– En vaihtaisi päivääkään.

Elämä on silti jatkunut melko normaalina

Näiden vuosien aikana Hietanen on elänyt melko normaalia elämää, vaikka uupumus tuleekin helposti.

– Sairautta kantaa koko ajan mukana, mutta oireet eivät ole päällä koko aikaa. Kun pystyy suht normaalia elämää elämään, niin se on melko jees.

Huonoja jaksoja on tullut itse asiassa melko harvoin: syksyllä alkaneen jalkojen tottelemattomuuden hän laskee olevan vasta toinen pahempi sykli.

Silti diagnoosi on takaraivossa, ja kroppaa tulee tarkkailtua aina sillä silmällä, mahtaako jokin asia liitty MS-tautiin vai onko se esimerkiksi tavallinen iän karttumisen merkki.

Tavoitteet ovat Hietaselle tärkeitä. Syksyllä hän päätti kerryttää päivittäin 8 000 askelta, joista töissä karttuu puolet. Pian 8 000 askeleen päiviä on plakkarissa jo sata putkeen.

Jos telkkarin edessä makoilu houkuttaa, illalla iskee pieni paniikki ja kävelylle on lähdettävä.

– Pyrin liikkumaan mahdollisimman paljon, se pitää mielenkin virkeänä. Liikunta on tässäkin sairaudessa yksi parhaita lääkkeitä, sanoo Hietanen.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun lauantaihin 15.1. kello 23:een saakka.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä