Turvallisuus:

• Fyysinen: kehon koskemattomuus, onnettomuuksien välttäminen
• Psyykkinen: voi elää ilman väkivallan, häirinnän ja kiusaamisen pelon tunnetta
• Sosiaalinen: hyvät ihmissuhteet, oikeudenmukainen kohtelu, turvallisuutta luovat säännöt ja lait
• Henkinen: rakentuu elämänkatsomuksesta, esimerkiksi tunne korkeamman voiman suojelusta
• Subjektiivinen ja objektiivinen turvallisuus
• Turvattomuus:
  • Turvattomuuden tunne voi olla hyödyllinen, koska se saa välttämään riskejä.
  • Turvattomuuden tunne on subjektiivinen
  • Turvattomuuden tunne on Suomessa lisääntynyt, vaikka objektiivinen turvallisuus on erittäin hyvä.
• Yksilön turvallisuuden lisääminen:
  • terveelliset elämäntavat
  • sääntöjen noudattaminen, riskien välttäminen
  • päihteettömyys
  • hyvät sosiaaliset taidot
  • huolehtimalla lähiympäristön turvallisuudesta esim. valaistuksella, turvavälineillä yms.
  • kokonaisterveyttä ei lisää se, että kaikkea vältetään vaaratilanteiden pelossa, täytyy punnita riskit ja hyödyt.
• Yhteisön turvallisuuden lisääminen:
  • kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäiseminen
  • kaikista pidetään huolta, yhteisöllisyyden lisääminen
  • säännöt ja sopimukset
• Yhteiskunnan sisäinen turvallisuus:
  • yhteiskunnan perustoiminnot, esim. vesi- ja ruokahuolto
  • sosiaali- ja terveydenhuolto
  • sosiaaliturva
  • oikeusjärjestelmä
  • kaupunkisuunnittelu
  • kuljetus- ja viestintäjärjestelmien toimivuus
  • säännöt, sopimukset ja lait
• Yhteiskunnan ulkoinen turvallisuus:
  • Ulkopolitiikka
  • Maanpuolustus
• Globaali turvallisuus
  • Globaalia turvallisuutta uhkaavat sodat, konfliktit, taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus, ympäristöongelmat, suuronnettomuudet, tartuntataudit
  • Kansainväliset järjestöt, esimerkiksi rauhan, ihmisoikeuksien ja ympäristön puolustaminen
  • Valtioiden välinen yhteistyö, esimerkiksi Yhdistyneet Kansakunnat, kahdenväliset suhteet
  • Myös yritykset ja yksittäiset ihmiset voivat toimia globaalin turvallisuuden puolesta

Väkivalta:

• Kaikki teot tai tekemättä jättämiset, jotka voivat aiheuttaa kohteessaan pelkoa ja turvattomuutta.
• Voiman tai vallan tahallista käyttöä toisen vahingoittamiseksi tai pelottelutarkoituksessa.
• Väkivalta voi olla fyysistä, psyykkistä, taloudellista, henkistä tai seksuaalista.
• Kunniaväkivalta kohdistuu oman suvun jäseneen, jonka ajatellaan aiheuttaneen häpeää suvulleen. Väkivallalla yritetään saada suvun jäsenet käyttäytymään yhteisön arvojen mukaisesti. Kuuluu henkiseen väkivaltaan, mutta voi saada esim. fyysisen väkivallan muotoja.
• Lähisuhdeväkivalta kohdistuu nykyiseen tai entiseen puolisoon, perheenjäseneen tai muuhun lähipiiriin kuuluvaan. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta jää usein ilmoittamatta poliisille, koska sitä pidetään erityisen häpeällisenä ja toisaalta halutaan suojella väkivaltaan syyllistynyttä läheistä.
• Lähisuhdeväkivalta ei ole asianomistajarikos, eli poliisi tutkii ja syyttäjä syyttää vaikka asianomistaja ei vaatisikaan rangaistusta. Suurin osa rikoksista on tällaisia virallisen syytteen alaisia rikoksia.
• Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kuka tahansa, jos epäilee alle 18-vuotiaan kaltoin kohtelua. Tietyillä viranomaisilla, esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja opetushenkilöstöllä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus epäiltäessä kaltoinkohtelua.
• Katso s. 180 taulukosta selityksiä ihmisen väkivaltaiselle käyttäytymiselle.
• Väkivallan ehkäisy:
  • Väkivallan kierteen katkaisu, avun hakeminen
  • Vihanhallintakeinot
  • Tasa-arvon lisääminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen
  • Kulttuurille ominaisiin vihamielisiin asenteisiin ja käytäntöihin vaikuttaminen, valistuksella ja lailla.
  • Lisää keinoja s. 183 taulukossa.