Yksinäisyys:

• Yksinäisyys on ei-vapaaehtoista yksinoloa, subjektiivinen kokemus. Myös joukossa voi olla yksin.
• Yksinäisyyden syitä s. 125 kuvassa
• Yksinäisyyden aiheuttamat haitat:
  • Heikentää puolustusjärjestelmää
  • Aiheuttaa stressiä -> sydän- ja verisuonitaudit
  • Riski mielenterveysongelmille ja päihteiden käytölle
  • Epäterveelliset elämäntavat

Stressi:

• Eustressi on hyvää stressiä, joka saa ihmisen ponnistelemaan. Se on lyhytaikaista.
• Kohtuulliset vastoinkäymiset auttavat ihmistä kehittymään.
• Eustressi ja ponnistelu voi johtaa jopa flow-tilaan.
• Distressi = huono stressi. Stressi pitkittyy, toimintakyky laskee.
• Stressiä aiheuttavat tekijät voidaan jakaa suoritusstressiin ja tunnepohjaiseen stressiin. Stressiä voi siis aiheuttaa sekä liiallinen työmäärä, elämäntavat tai vaikeat elämäntilanteet. Katso lisää s. 127 taulukosta.
• Stressireaktio on "taistele tai pakene" -reaktio, jossa keho reagoi fysiologisesti uhkaavaan tilanteeseen.
  • Reaktio on kehittynyt siis valmistamaan kehoa nopeaan fyysiseen suoritukseen esim. pedon hyökätessä.
  • Keho tuottaa esim. adrenaliinia, kortisolia, jotka saavat sykkeen ja hengityksen kiihtymään.
  • 2000-luvun ihminen kohtaa harvoin pedon hyökkäystä ja edellä mainittu reaktio voi olla epätarkoituksenmukainen nykypäivän stressissä.
  • Pitkään jatkuessaan kohonneet stressihormonitasot voivat vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi seuraaviin sairauksiin: sv-taudit, reuma, astma, masennus, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Stressi myös heikentää kehon puolustuskykyä.
• Distressi johtaa helposti noidankehään, jossa stressin vuoksi ei jaksa pitää kiinni hyvistä elämäntavoista ja huonot elämäntavat taas ruokkivat stressiä (univaje, epäterveellinen ruoka, päihteet, liikkumattomuus).
• Stressille altistavia tekijöitä ovat perimä, lapsuuden traumat ja herkkyys reagoida asioihin.
• Stressinhallintakeinoja taulukossa s. 131.
• Pitkään jatkunut distressi voi johtaa uupumukseen. Syynä voi olla suoritusstressi tai tunnestressi ja näiden yhdistelmä.
  • Oireita: pitkäänjatkunut väsymys, joka ei korjaannu levolla; kyynisyys ja motivaation menetys; heiekntynyt itseluottamus; muistin- ja keskittymiskyvyn häiriöt; uniongelmat; vatsaoireet; sydämen rytmihäiriöt; paha olo
  • Yksilön kannattaa hakea tukea ajoissa: ystäviltä, vanhemmilta, opettajilta, työkavereilta, esimieheltä, terveydenhuollon ammattilaisilta. Jos tuntee itsensä uupuneeksi yli kahden viikon ajan, kannattaa hakea apua.
  • Yhteisön tasolla on tarjottava varhaista tukea. Stressinhallintakeinojen tukeminen ja sosiaalinen tuki ovat myös yhteisön keinoja torjua uupumista.

Kriisit:

• Kriisi: elämäntilanne, jossa ei heti tiedä, miten siitä selviäisi.
• Kehityskriisit: Normaaliin kehitykseen ja elämänkulkuun kuuluvia siirtymävaiheita. Voivat olla myös myönteisiä kokemuksia. Esimerkiksi murrosikä ja oman lapsen syntymä.
• Elämänkriisit liittyvät elämän muutostilanteisiin, joita jokainen kohtaa. Esimerkiksi seurustelusuhteen katkeaminen, työsuhteen loppuminen, asuinpaikan vaihdos. Muuttuu kriisiksi vasta, jos se kuormittaa ihmistä pitkäkestoisesti.
• Äkillinen traumaattinen kriisi: esimerkiksi liikenneonnettomuus, läheisen yllättävä kuolema, luonnonkatastrofi. Niihin ei voi ennakolta varautua. Tutustu s. 137 traumaattisen kriisin vaiheisiin: sokki-, reaktio-, käsittely- ja uudelleensuuntautumisvaihe.
• Kriisin kokeneen ensiapu KKK: katso, kosketa, kuuntele.