Mielenterveyden häiriöt:

• Raja mielenterveyden ja mielenterveyshäiriön välillä on häilyvä.
• Noin kolmasosalla suomalaisista on jossakin vaiheessa mielenterveyshäiriöitä.
• Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy.
• Aikuisten mielenterveyden häiriöt jaotellaan viiteen ryhmään: mielialahäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt, päihdehäiriöt, persoonallisuushäiriöt ja psykoosit. Lapsilla ja nuorilla luokittelu on hieman erilainen.

Masennus:

• Surumielisyys on normaali reaktio vaikeaan elämäntilanteeseen.
• Jos se ei mene ohi, siihen kannattaa hakea apua.
• Masennus = depressio
• Perimä ja varhaiset huonot kokemukset ovat altistavia tekijöitä.
• Laukaisevana tekijänä voi toimia jokin vaikea elämäntilanne. On myös kaamosmasennusta ja synnytyksen jälkeistä masennusta.
• Masennuksen oireet löytyvät s. 144 laatikosta. Masennusta voi olla vaikea tunnistaa ja myöntää itselleen.
• Masennus jaetaan lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan.
• Masennusta voidaan pitää aivojen toiminnan häiriönä. Esimerkiksi serotoniinin eritys voi olla epätasapainossa. Serotoniini on välittäjäaine, joka vaikuttaa mielialaan. Eniten käytetyt masennuslääkkeet ovat selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä.
• Masennuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossakin terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä. Harvemmin keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta voi kuitenkaan näillä täysin hoitaa.
• Hoitona käytetään keskustelua, terapiaa, mielialalääkitystä tai näiden yhdistelmää.
• Depressio voi uusiutua.
• Masennusta kannattaa hoitaa, koska siitä on mahdollista toipua lähes aina.
• Lievän masennuksen omahoito-ohjeet löytyvät Mielenterveystalon nettisivuilta. Se ei saisi kuitenkaan viivästyttää ammattiavun hakemista tarvittaessa.

Ahdistuneisuushäiriöt:

• Huonotuulisuus, pelko ja ahdistuneisuus ovat normaaleja tunteita. Häiriöstä puhutaan silloin, kun kyse on voimakkaasta ja pitkäaikaisesta tunteesta, joka rajoittaa toimintakykyä.
• Oireluettelon löydät s. 146.
• Ahdistuneisuushäiriöihin kuuluvat yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, pakko-oireinen häiriö, fobiat, sosiaalisten tilanteiden pelko, julkisten paikkojen pelko.
• Altistavia tekijöitä ovat perimä, varhaislapsuuden kokemukset ja mallioppiminen vanhemmilta. Myös hermoston välittäjäaineilla on merkitystä.
• Häiriö on psyykkisesti kuluttavaa ja voi kaventaa sosiaalista elinpiiriä. Alentaa hoitamattomana toimintakykyä ja voi aiheuttaa syrjäytymistä. Voi myös kehittyä toinen mielenterveyshäiriö.
• Hoitona terapia ja joskus lääkitys.

Syömishäiriöt:

• Ihminen tarkkailee pakonomaisesti ruokaa ja usein myös painoaan, niin että fyysinen ja psyykkinen terveys vaarantuu.
• Nuorten naisten tavallisimpia mielenterveyshäriönä. Miesten syömishäiriöitä ei usein huomata.
• Taustalla samoja altistavia tekijöitä kuin muissakin mielenterveyshäiriöissä. Lisäksi oireiluun voi vaikuttaa hoikkuusihanne ja media.
• Syömishäiriötyyppejä ovat anoreksia eli laihuushäiriö ja bulimia eli ahmimishäiriö. Useimmiten on kyse kuitenkin epätyypillisestä syömishäiriöstä. Tunnettuja ovat esimerkiksi BED ja ortoreksia.
• Syömishäiriöiden haittavaikutuksia löydät sivun 151 taulukosta.
• Varhain hoitoon hakeutuneet toipuvat parhaiten, kuten muissakin mielenterveyden ongelmissa.
• Syömishäiriössä parantumisessa tärkeää on oma motivaatio.

Itsetuhoisuus:

• Suora itsetuhoisuus
• Epäsuora itsetuhoisuus
• Toistuvat itsemurha-ajatukset kannattaa ottaa vakavasti ja kertoa asiasta jollekulle. Jos ystävä kertoo itsemurha-ajatuksista, kannattaa yhdessä hakea apua esimerkiksi kertomalla jollekin aikuiselle.
• Itsemurhayrityksen taustalla on usein vaikeuksien kerääntymistä tai äkillinen voimakas kuormitus. Monet mielenterveyden häiriöt lisäävät itsemurhariskiä.
• Toipumiseen tarvitaan sosiaalista tukea.
• Itsemurhalla on sosiaalisia vaikutuksia yhteisöön.
• Itsemurhayrityksiä tekevät enemmän naiset ja tytöt.
• Itsemurhakuolleisuus on pojilla ja miehillä huomattavasti suurempi.
• 60-luvulta 90-luvulle itsemurhakuolleisuus kasvoi Suomessa, mutta sen jälkeen ne ovat vähentyneet huomattavasti. Laskuun on vaikuttanut laaja itsemurhien ehkäisyprojekti ja mielenterveysongelmien parempi tunnistaminen ja hoito.

Mielenterveyshäiriöiden ehkäisy:

• Preventiossa on muistettava yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan tasot.
• Kappaleessa 9 on yksilön keinoja vahvistaa mielenterveyttä, esimerkiksi terveelliset elämäntavat ja itsetunnon vahvistaminen.
• Kappaleessa 11 on yhteiskunnan keinoja, katso s. 155 taulukko. Lisäksi yleinen sosiaalipolitiikka, jolla mahdollistetaan koulutus, toimeentulo, työllisyys ja osallisuus koko väestölle ja estetään syrjäytymistä.
• Yksi tapa jaotella yhteiskunnan keinoja on TE1-kurssissa esitelty WHO:n terveyden edistämisen malli:
  1. Terveyttä tukeva yhteiskuntapolitiikka ja päätöksenteko
  2. Terveellisen ympäristön aikaansaaminen
  3. Yhteisöjen toiminnan kehittäminen
  4. Väestön terveysvalistus ja terveyskasvatus
  5. Terveyspalvelujen uudelleen suuntaaminen