5.1 Arvioinnin tavoitteet ja tehtävät lukiokoulutuksessa

”Arvioinnin tavoitteet ja tehtävät kiteytyvät lukion arviointikulttuurissa, joka on osa oppilaitoksen toimintakulttuuria.”

Joutsan lukiossa tavoitteena on mahdollisimman yksilöllinen ja monipuolinen formatiivinen ja summatiivinen arviointi.

Alalukuja 5.2 – 5.6 ei ole eritelty tässä paikallisessa opetussuunnitelmassa, vaan arviointiin liittyvät paikallisesti päätetyt asiat on koottu seuraavassa:

ARVIOINTIIN LIITTYVÄT PAIKALLISESTI PÄÄTETYT ASIAT

Arviointi on monipuolista, tasa-arvoista, oikeudenmukaista ja paikalliset olosuhteet huomioon ottavaa. Arvioinnin toteutumisesta keskustellaan ja sitä arvioidaan ja seurataan sekä aineryhmittäin että opettajainkokouksissa. Myös opiskelijoiden rooli on tärkeä, ja heidän näkemyksiään arvioinnin toteutumisesta kuullaan säännöllisesti.

Arviointiin liittyviä yhtenäisiä periaatteita ja käytäntöjä

Arvioinnissa hyödynnetään jatkuvan arvioinnin lisäksi tarvittaessa koeviikkojärjestelmää. Opintojakson arviointi voidaan toteuttaa koeviikon ulkopuolella erilaisten tehtävien ja arviointikeskustelujen avulla. Arviointi toteutetaan kullekin oppiaineelle parhaiten soveltuvalla mahdollisimman monipuolisella tavalla.

Kesken olevan opintojakson merkintä opintorekisteriin (arviointikirjaan):

K = Keskeytetty. Koko kurssi täytyy suorittaa uudestaan.

T = Täydennettävä. Opiskelijalla on opintojaksosta osasuorituksia ja osa taas puuttuu. Opettaja antaa opiskelijalle tiedon puuttuvista osasuorituksista ja vie näistä myös tulosteen kansliassa säilytettävään mappiin. Puuttuvista osasuorituksista voidaan pitää kirjaa myös sähköisen järjestelmän kautta. Tällä toimintatavalla varmistetaan tieto opiskelijan osasuorituksista esimerkiksi tilanteissa, joissa sijainen on arvioinut osan opintojaksosta.

”Lukiolain (714/2018) 37§:n 3 momentin mukaan opiskelijalle tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa opintojaksolla edellytetyt tiedot ja taidot, mikäli hän ei ole saavuttanut opintojaksoa hyväksytysti.”

Joutsan lukiossa tämä lukiolaissa mainittu osoittamismahdollisuus toteutuu pääsääntöisesti uusintakuulustelussa, joka järjestetään jokaisen periodin (aiemmin jakson) jälkeen. Opintojakson opettajan harkinnan mukaan osaamista voi osoittaa myös muilla keinoilla kuin osallistumalla uusintakuulusteluun. Opintojaksokohtaisesti voidaan siis päättää erilaisista täydentämismahdollisuuksista. Täydentämisen viimeisestä mahdollisesta päivämäärästä päättää opettaja. 

Hylättyjen ja hyväksyttyjen arvosanojen uusimisen periaatteet ja uusimiskertojen määrä:

Opiskelijaa kannustetaan uusimaan hylätty tai hyväksytty arvosana mahdollisimman pian. Hylättyä arvosanaa saa yrittää korottaa useampia kertoja opettajan harkinnan mukaan. Hyväksytyn arvosanan saa korottaa kerran. Useammista korotuskerroista pitää neuvotella opettajan kanssa.

Koulukohtaisten valinnaisten arviointimerkintä:

Muista kuin valtakunnallisista valinnaisista opintojaksoista annetaan pääsääntöisesti suoritusmerkintä. Opintojakson opettaja voi kuitenkin päättää tapauskohtaisesti myös mahdollisesta numeromerkinnästä.

Itsenäisesti suoritettavat opinnot:

Opintojaksokuvausten yhteyteen lisätään merkintä, jos opintojakso soveltuu itsenäisesti opiskeltavaksi. Pääsääntöisesti opintojaksoja ei voi suorittaa itsenäisesti, mutta opettajan harkinnan mukaan tässä kohdassa voidaan neuvotella opiskelijan kanssa esimerkiksi itsenäisistä osasuorituksista.

Lisäksi:

Opintojen etenemistä seuraavat ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaaja ns. ryhmänohjaajapalavereissa. Opintojen etenemistä koskevat tiedot saadaan opintojaksojen opettajilta, ja seuranta on säännöllistä ja vuorovaikutteista.

Laaja-alaisen osaamisen opintojaksokohtaiset osa-alueet ovat näkyvillä sekä opintojaksotarjottimella numeroina että mahdollisesti myöhemmin opintojaksokuvauksissa kirjoitettuina. Opintojaksokuvauksia täydennetään jatkossa pitkin matkaa. Opettaja kertoo opintojakson alussa, mitkä laaja-alaisen osaamisen osa-alueet painottuvat ko. opintojaksolla.