Yhteiskuntaoppi

Ma 4.12 tehtävä

Katso s. 119 kuvaa kirjasta. Kirjoita vihkoon: 

Mitä työturvallisuuteen ja -hyvinvointiin liittyviä asioita löydät kuvasta?

( 9 kappaletta)




Miten kyseiset asiat näkyvät sinun koulupäivässäsi?

ti 12.9 asiat

Forum 9 |  13. Kulutanko vai säästänkö?

Oman taloustilanteen seuraaminen on järkevää.

 
  • Talouden suunnittelua kutsutaan budjetoinniksi.
  • Kiinteät kulut pitää maksaa joka kuukausi, esimerkiksi vuokra.
  • Muuttuvat kulut vaihtelevat kuukausittain, esimerkiksi ruokakulut. Niiden suuruus riippuu kulutuksesta.
  • Jos haluaa säästää, pitää tarkkailla muuttuvia kuluja. Säästäminen on hyvä tapa varautua yllättäviin menoihin.

Kuluttaminen velaksi voi aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän.

 
  • Velka pitää maksaa aina takaisin.
  • Maksamaton lasku voi aiheuttaa luottotietoihin merkinnän maksuhäiriöstä.
  • Maksuhäiriö voi estää esimerkiksi lainan saamisen tai asunnon vuokraamisen.

Jos et pysty maksamaan laskua, ota yhteyttä lainanantajaan.

 
  • Sovi lainanantajan kanssa uudesta eräpäivästä tai maksuaikataulusta.
  • Älä ota uusia kulutusluottoja tai pikavippejä.
  • Apua voit pyytää oikeusaputoimistojen velkaneuvonnasta.

Osamaksulla ja luotolla ostetun tavaran lopullinen hinta on yleensä kalliimpi.

 
  • Hintaan lisätään erilaisia käsittelykuluja ja korkoja.
  • Osamaksulla maksettaessa tavaran omistusoikeus siirtyy ostajalle vasta, kun kaikki erät on maksettu.

Netistä ostaessa kannattaa olla tarkkana.

 
  • Tarkista myyjän tausta, jos mahdollista.
  • Varmista, että verkkokauppa kertoo nimensä ja yhteystietonsa.
  • Varmista, kerrotaanko verkkokaupan sivuilla oikeuksistasi virhetilanteessa.
  • Jos kyseessä on yksityinen myyjä, tarkista, onko hänellä suosittelijoita ja onko hän tehnyt paljon kauppoja.

ma 11.9 asiat

  1. Tee taulukko viimeisen kuukauden ajalta: Mihin rahaa kuluu?

Kirjaa taulukkoon mihin asioihin sinulla on kulunut rahaa. Toiseen sarakkeeseen kirjaa asiat, jotka huoltajat ovat hankkineet sinulle.


Itse tekemäni hankinnat/ostokset

Huoltajien hankkimat ostokset
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   


  • Taulukosta: 
  •  väritä keltaisella kaikki tavarat
  • väritä vihreällä kaikki palvelut
  • alleviivaa sinisellä kaikki välttämättömät hankinnat
  • alleviivaa ruskealla kaikki tarpeelliset hankinnat
  • alleviivaa punaisella kaikki “turhat” hankinnat



  1. Rahankäytön ruusu-piikki-nuppu

Mieti ja kirjoita yksi esimerkki kustakin seuraavasta:



  1. Ruusu = rahankäyttöön liittyvä oma asia, taito tai saavutus, josta olet iloinen ja ylpeä.

__________________________________________________________________________________________________________________________________________


  1. Piikki = rahaan liittyvä juttu, joka ei mennyt kovin hyvin tai oli moka

__________________________________________________________________________________________________________________________________________


  1. Nuppu = rahankäyttöön liittyvä asia, jota toivot tulevaisuudessa, mutta joka ei ole vielä toteutunut

__________________________________________________________________________________________________________________________________________

ma 4.9 muistiinpanot

Forum 9 | 12. Verotus − valtion perusta

Rahat yhteiskunnan ylläpitoon saadaan veroista.

-Eduskunta ja kunnat päättävät veroista.
-Verotus ja tulonsiirrot tasaavat tuloeroja ihmisten välillä.


Veroja maksetaan muun muassa kuluttamisesta, palkasta ja yritysten voitoista.

-Kuluttamisesta maksettavat verot, kuten arvonlisävero, ovat välillisiä veroja.
-Palkasta maksettavat verot ovat välittömiä veroja.
-Yritys maksaa voitostaan 20 % yhteisöveroa.


Verottajalta tuleva veroehdotus kannattaa aina tarkistaa.

-Ehdotus tulee keväällä, ja lopullinen verotus toteutuu syksyllä.
-Tarkista veroehdotuksesta, että siinä on kaikki tulot ja vähennykset.


Harmaan talouden vuoksi kunnat ja valtio menettävät paljon verotuloja.

-Harmaa talous on veronkiertoa.
-Jos sinulle ei tarjota ostoksesta kuittia, olet tekemisissä harmaan talouden kanssa.

ti 13.12 asiat

kpl 10 muistiinpanot

Perunkirjoituksessa luetteloidaan vainajan omaisuus ja velat.

 
  • Vainajan omaisuutta kutsutaan kuolinpesäksi.
  • Perunkirjoituksessa selvitetään, kuka perii ja kuinka paljon.
  • Perunkirjoitus päättyy perukirjan tekemiseen.

 

Ensisijaisia perillisiä ovat rintaperilliset eli vainajan lapset ja heidän lapsensa.

 
  • Jos yksikin rintaperillinen on elossa, muut sukulaiset eivät peri mitään.
  • Jos joku rintaperillinen on kuollut, hänen lapsensa perivät kuolleen vanhempansa osuuden.
  • Jos vainaja oli lapseton tai kaikki rintaperilliset ovat kuolleet, vainajan perii hänen vanhempansa, sisarensa tai heidän lapsensa.

 

Leski perii puolisonsa, jos avioparilla ei ollut lapsia.

 
  • Jos vainaja oli avioliitossa, ennen perinnönjakoa tehdään ositus, jossa selviää vainajan omaisuus.
  • Lesken ei tarvitse maksaa kuolinpesälle tasinkoa, vaikka hän olisi ollut vainajaa varakkaampi.
  • Leskellä on oikeus jäädä avioparin yhteiseen asuntoon asumaan.

 

Testamentti on kuolleen viimeinen tahto.

 
  • Testamentilla on tarkat muotovaatimukset, kuten päivämäärä ja todistajat.
  • Testamentti muuttaa perimysjärjestystä.
  • Viimeisin testamentti kumoaa aiemmin tehdyt testamentit.

 

Rintaperillisillä on oikeus lakiosaan.

 
  • Jokainen rintaperillinen saa perinnöstä lähtökohtaisesti yhtä paljon.
  • Testamentti voi muuttaa tasajaon periaatetta.
  • Rintaperillinen saa kuitenkin aina lakiosansa eli puolet siitä, mitä olisi saanut ilman testamenttia tai lahjakirjaa.
  • Jokaisen rintaperillisen pitää erikseen vaatia lakiosaansa.

 

Perinnöstä pitää maksaa perintöveroa.

 
  • Perintövero on sitä suurempi, mitä suurempi perintö on kyseessä.
  • Perintövero on sitä suurempi, mitä kaukaisempi perittävä sukulainen on kyseessä.
  • Alle 20 000 euron perinnöstä ei tarvitse maksaa veroa.

pe 9.12 tehtävä

Tee ruutupaperille tai johonkin nettiympäristöön ristisanatehtävä oppikirjan luvuista 8 ja 9.

a) Päätä ensin pystyyn tuleva sana. Älä valitse liian pitkää, noin 5–8 kirjaimen sana on sopiva.

b) Keksi vaakatasoon tulevat sanat.

c) Keksi vaakatasoon tuleville sanoille vihjeet.

kpl 9 muistiinpanot

Forum 9 kpl 9 muistiinpanot

Suomessa on paljon erilaisia perheitä.

Käsitykset perheestä ovat monipuolistuneet 2000-luvulla.

Jokainen päättää itse, kenet laskee mukaan omaan perheeseensä.

Viranomaisilla on kuitenkin viralliset määritelmät perheelle, koska perheille maksetaan yhteiskunnan tukia.

 

Alle 18-vuotias on virallisesti lapsi.

Lapset tarvitsevat erityistä huolenpitoa.

Lasten oikeudet yritetään turvata kansainvälisillä sopimuksilla.

Lapsella pitää olla vähintään yksi huoltaja.

 

Huoltaja huolehtii lapsen perustarpeista.

Lapsen täytyy saada riittävästi ravintoa ja lepoa.

Huoltaja ei saa kurittaa lasta.

Lapsi voidaan ottaa huoltajalta pois ja sijoittaa sijaisperheeseen tai lastenkotiin.

 

Huoltajilla on oikeus päättää monista lasta koskevista asioista.

Huoltaja päättää muun muassa lapsen nimestä, asuinpaikasta ja uskontokunnasta.

Huoltajalla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista.

Lapsen huolto päättyy, kun hän täyttää 18 vuotta.

 

Lapsi voi saada huoltajan myös adoptiossa.

Aikuinen voi adoptoida lapsen perheen ulkopuolelta tai perheen sisäisesti.

Adoptiossa lapsi saa täydet oikeudet vanhempaansa.

Adoptiota ei voi purkaa.

 

Lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa säilyy myös erossa.

Vanhempien ero toisistaan ei tarkoita vanhemmuuden päättymistä.

Vanhemmat voivat sopia eroon liittyvistä asioista, riitatilanteessa niistä päättää käräjäoikeus.

Yli 12-vuotiasta lasta on kuultava erotilanteessa.

 

 

kpl 8 muistiinpanot

Avoliitossa elävät ihmiset eivät ole virallistaneet suhdettaan.

  • Avoliitossa kaksi parisuhteessa olevaa ihmistä asuu yhdessä.
  • Avoliittoa ei virallisteta mitenkään eikä siitä ilmoiteta viranomaisille.
  • Avoliiton purkautuessa kumpikin pitää oman omaisuutensa.

Avioliitto virallistaa parisuhteen ja antaa puolisoille oikeuksia ja velvollisuuksia.

  • Avioliitto on oikeudellinen sopimus.
  • Avioliiton saavat solmia yleensä vain täysi-ikäiset.
  • Aviopareilla on oikeus toistensa omaisuuteen ja velvollisuus elättää toisensa.

Avioeroon ei tarvitse mainita syytä eikä siihen tarvita puolison suostumusta.

  • Avioliitto päättyy eroon tai toisen puolison kuolemaan.
  • Erohakemus toimitetaan käräjäoikeudelle.
  • Eron saa puolen vuoden harkinta-ajan jälkeen tai heti, jos puolisot ovat asuneet kaksi vuotta erillään.

Aviopuolisot jakavat omaisuutensa tasan liiton päättyessä.

  • Ensin lasketaan kummankin puolison varat ja velat.
  • Yhteinen omaisuus ja velka puolitetaan.
  • Varakkaampi puoliso maksaa lopuksi tasinkoa toiselle niin paljon, että kummankin omaisuus on yhtä suuri.

Puolisot voivat sopia avioehdolla, etteivät he erotilanteessa jaa omaisuuttaan tasan.

  • Avioehto rajoittaa puolisoiden oikeutta toistensa omaisuuteen.
  • Avioehdon voi tehdä ennen liittoa tai sen aikana.
  • Avioehtoon tarvitaan kummankin suostumus, ja se pitää rekisteröidä maistraattiin.

1.11.

Forum 9 kpl 7 muistiinpanot

Poliisi tekee rikoksen esitutkinnan ja syyttäjä päättää syytteestä.


  • Poliisi kuulustelee esitutkinnassa asiaan liittyviä henkilöitä.
  • Poliisi voi käyttää tutkinnassa pakkokeinoja, kuten pidättää epäillyn.
  • Jos esitutkinnassa saadaan riittävästi todisteita, syyttäjä nostaa syytteen.
  • Poliisi ei tutki asianomistajarikosta, jos kukaan ei pyydä sitä.

Suomen yleiset tuomioistuimet ovat käräjä-, hovi- ja korkein oikeus.


  • Käräjäoikeus on Suomen alin oikeusaste.
  • Käräjäoikeuden tuomiosta voi valittaa hovioikeuteen.
  • Hovioikeuden tuomiosta on mahdollista valittaa korkeimpaan oikeuteen, mutta 

 se ottaa vain vähän oikeustapauksia käsiteltäväkseen.


Oikeudessa käsitellään riitoja ja rikosasioita.


  • Riita-asiassa pyydetään tuomioistuinta ratkaisemaan jokin kiista, joka koskee 

 esimerkiksi asuntokauppaa tai lapsen huoltajuutta.

  • Rikokset on määritelty laissa.
  • Rikosasiassa ovat läsnä rikoksesta epäilty, uhri, syyttäjä ja mahdolliset 

 todistajat.


Yleisimmät rangaistukset rikoksista ovat sakko, vankeus ja yhdyskuntapalvelu.


  • Rikesakko on kaikille samansuuruinen, päiväsakon summa on sitä isompi, 

 mitä korkeammat tulot henkilöllä on.

  • Ehdollinen vankeus ei vie hyvin käyttäytyvää rikollista vankilaan, ehdoton 

 vankeus tarkoittaa vankilaan joutumista.

  • Yhdyskuntapalveluun määrätty tekee ilman palkkaa töitä valtiolle esimerkiksi 

 vanhainkodissa.


Riitoja ja lieviä rikoksia voidaan sovitella osapuolten kesken.


  • Osapuolet voivat yrittää ratkoa asiansa sovittelijan johdolla ilman 

 oikeudenkäyntiä.

  • Sovittelu on vapaaehtoista ja maksutonta.
• Sovittelu on helpompi ja halvempi tapa päästä sopuun asiassa.

pe 14.10 asiat

Forum 9 kpl 6 muistiinpanot

 

Ihmisillä on monia velvollisuuksia, kuten lakien noudattaminen ja hädässä olevan auttaminen.

 
  • Oppivelvollisuus on tärkeä velvollisuus, mutta samalla se on myös oikeus.
  • Myös ulkomaalaisten on Suomessa noudatettava Suomen lakia.

 

Oikeudet ja velvollisuudet lisääntyvät iän myötä.

 
  • Alaikäiset ovat vajaavaltaisia, eli he eivät saa tehdä kaikkia oikeustoimia.
  • Alaikäisten oikeustoimiin saatetaan vaatia huoltajan hyväksyntä, esimerkiksi työsopimuksen solmimiseen.
  • 18-vuotias on täysi-ikäinen ja samalla täysin oikeustoimikelpoinen.

 

Rikos on teko, josta on säädetty rangaistus.

 
  • Ihmisillä on velvollisuus ottaa selvää, mitä saa lain mukaan tehdä ja mitä ei.
  • Myös yllytys rikokseen, rikollisen auttaminen ja rikoksen yrittäminen ovat rikoksia.
  • Tahallisesta teosta tai törkeästä huolimattomuudesta saa yleensä rangaistuksen, vahingosta ei.

 

Rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana.

 
  • Alle 15-vuotias ei saa rikoksesta rangaistusta, mutta lastensuojeluviranomaiset käsittelevät hänen tilannettaan.
  • Alkoholin käyttäminen ei vähennä rikoksen tehneen syyllisyyttä.
  • Vahingonkorvausvelvollisuus koskee kaikkia, myös alle 15-vuotiaita.

ti 11.10 asiat

Forum 9 kpl 5 muistiinpanot

 

Oikeusvaltiossa viranomaiset noudattavat lakia.

 
  • Oikeusvaltiossa viranomaisten toimia valvotaan.
  • Oikeusvaltiossa ei voi lahjoa viranomaisia saadakseen itselleen etua.
  • Oikeusvaltiossa kaikkia ihmisiä kohdellaan tasapuolisesti.
  • Oikeusvaltiossa voi valittaa viranomaisten päätöksistä.

 

Ihmisoikeuksia kutsutaan Suomessa myös perusoikeuksiksi, ja ne on kirjattu perustuslakiin.

 
  • Ihmisten perusoikeudet on hyvin turvattu, koska perustuslakia on vaikea muuttaa.
  • Keskeisiä perusoikeuksia ovat muun muassa oikeus elämään, sananvapaus ja uskonnonvapaus.
  • Viranomaisilla on oikeus rajoittaa perusoikeuksia sodan tai muun erityisen syyn vuoksi.

 

Ihmiset ovat Suomessa lain mukaan yhdenvertaisia.

 
  • Ketään ei saa syrjiä esimerkiksi sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, mielipiteen tai uskonnon vuoksi.
  • Viranomaisten tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuden toteutumista esimerkiksi kouluissa ja työpaikoilla.

 

Suomessa syrjitään kuitenkin monia ihmisryhmiä.

 
  • Suomessa syrjitään esimerkiksi sukupuolen perusteella.
  • Myös vammaiset ja monet vähemmistöt kokevat syrjintää.

ti 27.9 asiat

Kirjoita loput muistiinpanot (alta) ja tee tehtävät 1-4 ja 6 sivulta 28.


Kansalaisjärjestöt edistävät ihmisoikeuksien toteutumista maailmassa.

 
  • Esimerkiksi Punainen risti auttaa katastrofien uhreja.
  • Monet järjestöt valvovat demokratian ja tasa-arvon toteutumista maailmalla.
  • Amnesty International edistää ihmisoikeuksia ja nostaa esille niiden loukkauksia.

 

Ihmisoikeudet eivät toteudu hyvin joka maassa.

 
  • Ihmisoikeusloukkauksiin saattavat syyllistyä ihmiset, yritykset ja valtiot.
  • Erityisesti diktatuureissa ja sotaa käyvissä maissa rikotaan ihmisoikeuksia.
  • Esimerkiksi ihmiskauppa on monessa maassa yleinen ihmisoikeusrikos.

 

pe 23.9 asiat

Lue kappale 4 kirjasta (s.26-27) ja kirjoita muistiinpanojen alkuosa alta. Loput kirjoitetaan tiistain tunnilla. 


|  4. Ihmisoikeudet ovat sinua varten

 

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille.

 
  • Ihmiset ovat tasavertaisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, kansallisuudestaan tai varallisuudestaan.
  • Ihmisoikeuksia ei saa ottaa pois keneltäkään ihmiseltä.

 

Tärkeimpiä ihmisoikeuksia ovat muun muassa oikeus elämään sekä uskonnon- ja sananvapaus.

 
  • Ketään ei saa vangita ilman oikeudenkäyntiä, kiduttaa tai tappaa.
  • Jokaisella on oikeus olla harjoittamatta tai harjoittaa mitä tahansa uskontoa.
  • Jokainen saa ilmaista mielipiteensä vapaasti.

 

 

Pe 2.9 Ohjeet pienen esitelmän tekoon

Tee esitelmä (pieni; A4 paperi) romani-, saamelais-, tai ruotsinkielisestä vähemmistöstä.

- etsi valitsemaasi vähemmistöön kuuluva kuuluisa suomalainen. Mistä hänet tunnetaan?
- millainen valitsemasi vähemmistön asema on Suomessa?
- mitä juhlia ja perinteitä heillä on?

- etsi lisäksi uutinen, joka käsittelee valitsemaasi vähemmistöä; tiivistä uutisen tärkeimmät tiedot parilla virkkeellä. Laita lisäksi mistä uutinen löytyi (Yle, Iltasanomat, Helsinginsanomat jne.) ja päivämäärä milloin uutinen on julkaistu.

Pe 26.8 asiat

Lue kappale 2, kirjoita muistiinpanot vihkoosi (edellinen julkaisu) ja tee tehtävät 1-3 ja 6 sivulta16.

Kpl 2 muistiinpanot

Forum 9 kpl 2 muistiinpanot

Kansalaisuus antaa ihmiselle oikeuksia omassa kotimaassaan.

Suomen kansalaisilla on äänioikeus, ja he voivat asettua ehdolle vaaleissa.

Suomen kansalaiset ovat myös EU-kansalaisia ja saavat esimerkiksi matkustaa, opiskella ja työskennellä toisessa EU-maassa vapaasti.

Suomalaisilla on enemmän oikeuksia kuin Suomessa asuvilla ulkomaalaisilla.

 

Suomen kansalaisuuden voi saada syntymän perusteella tai myöhemmin hakemuksella.

Lapsesta tulee Suomen kansalainen, jos hänen äitinsä on suomalainen.

Myös suomalaisen isän lapsi saa yleensä Suomen kansalaisuuden.

Suomen kansalaisuuden saa hakemuksen perusteella, jos täyttää tietyt ehdot. 

 

Jokaisella suomalaisella on oma, toisista poikkeava identiteetti eli käsitys itsestään. 

Identiteettiin vaikuttavat muun muassa ikä, sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen ja asema yhteiskunnassa. 

Jokainen suomalainen on oma yksilönsä. 

Yhtenäistä suomalaista kansaa ei ole eikä ole koskaan ollutkaan. 



Suomessa on aina ollut monia kulttuureja, esimerkiksi saamelais- ja romanikulttuurit. 

Kulttuuriryhmillä on omat tapansa ja usein myös oma kieli.

Kulttuuri vaikuttaa siihen kuuluvien ihmisten identiteettiin.

Pe 19. 8 asiat

Lue kappale 1 ja kirjoita muistiinpanot vihkoosi. Tee t. 3 ja 4 tiistaiksi 23.8.:
t.3. Mitä eroa on käsitteillä yhteisö, yhteiskunta ja valtio?
t.4. a) Mitä tarkoittaa politiikka? b) Milloin olet viimeksi itse tehnyt politiikkaa? Anna esimerkki.

Pyydä lisäksi opettajalta moniste, jossa 2 tehtävää.